Kuvan lähde

Johdatus lukutaitovastaukseen, osa 1

Ensimmäisessä lukutaitovastauksessasi tulet tarkastelemaan, millaiset tekstilajipiirteet liittyvät uutisartikkeliin.

Uutisartikkeli on nimensä mukaisesti uutisen ja artikkelin yhdistelmä. Uutisartikkelille ovat ominaisia seuraavanlaiset piirteet:

Tavoitteet

Uutisartikkelin ensisijainen tavoite on välittää tietoa, mutta artikkeli voi myös pyrkiä muokkaamaan ihmisten mielipiteitä esimerkiksi tunteisiin vetoavien esimerkkien avulla.

Sisältö

Uutisartikkeli kertoo ajankohtaisesta aiheesta pidemmin ja perusteellisemmin kuin pelkkä lyhyt uutinen. Uutisartikkelille on ominaista vastata leipätekstissä perusuutiskysymyksiin "kuka", "mitä",  "missä" ja "milloin".  Tämän lisäksi uutisartikkeli keskittyy leipätekstissään vastaamaan kysymyksiin "miten", "miksi" ja "mitä ilmiöstä tai tapahtumista seuraa". 

Uutisartikkelin sisällössä nojataan erilaisiin suullisiin ja kirjallisiin lähteisiin, joita leipätekstissä referoidaan tai siteerataan. Yksittäisten henkilöiden mielipiteet - ja myös toimittajan mielipide - voivat uutisartikkelissa tulla selkeämmin esille kuin uutisessa.

Uutisartikkeli täyttää tavallisesti uutiskriteerit, joita ovat esimerkiksi tiedon tai tapahtuman ajankohtaisuus, yllättävyys, maantieteellinen läheisyys, merkittävyys ihmisten elämän kannalta ja se, että asia koskettaa suurta ihmisjoukkoa. 

Rakenne

Uutisartikkeli sisältää uutiselle tutut rakenneosat: siinä on otsikko, ingressi, leipäteksti ja mahdollisesti myös kuvia sekä esimerkiksi tietolaatikoita tai kainalojuttu. 

Uutinen noudattaa tavallisesti kärjellään seisovan kolmion periaatetta, jossa tärkein asia kerrotaan ensin ja sitä kuvataan laajimmin. Uutisartikkelissa kärjellään seisovan kolmion periaate ei välttämättä toteudu yhtä tarkasti.

Tyyli

Tavallisesti toimittajan osuudet ovat uutisartikkelissa neutraalia asiatyyliä, mutta esimerkiksi haastateltujen osuuksien tyyli voi vaihdella.

Tehtävä 1

Opiskelijalle on annettu seuraava lukutaitovastauksen tehtävänanto: Analysoi piirteitä, joiden perusteella aineiston tunnistaa uutisartikkeliksi. 

Pohdi, miksi seuraava lukutaitovastauksen aloituskappale ei ole onnistunut.

Opiskelijan teksti:

Tekstissä kerrotaan siiliperheiden kurjasta kohtalosta. Inkoolaiseen löytöeläinkotiin tuotiin siilinpoikasia, joiden emo oli kuollut robottiruohonleikkurin takia. Eläinlääkäri luuli, että kyse oli vain sattumasta, mutta sitten sama toistui ja klinikalle tuotiin siiliemo, jonka poikaset robottiruohonleikkuri oli tappanut. Poikaset ja emo ovat edelleen hoidossa ja emolle annetaan nesteytystä. Poikasten vapautumiseen on kuitenkin vielä pitkä aika, sillä niiden pitää painaa toista kiloa ennen kuin ne vapautetaan luontoon. Robottiruohonleikkurit ovat varmasti käteviä, mutta moni ei ajattele riittävästi, millaista kärsimystä ne tuottavat eläimille. Minulle ainakin tulisi todella paha olo, jos omalta pihalta löytyisi kuollut siiliperhe.

Tehtävä 2

Lue ensin seuraava uutisartikkeli ja tutustu sen jälkeen aineistosta kirjoitettuun mallivastaukseen ja vastaa kysymyksiin tekstin lopussa.

Tehtävänanto: Analysoi piirteitä, joiden perusteella aineiston tunnistaa uutisartikkeliksi.

Ylen sivustolla (2020) julkaistun tekstin tunnistaa tekstilajiltaan uutisartikkeliksi, sillä tekstin päätavoite on tekstilajille tyypillinen. Teksti pyrkii välittämään  objektiivista tietoa julkaisuaikanaan ajankohtaisesta ilmiöstä, robottileikkurien aiheuttamista siilien kuolemista. Kokonaisuudessaan tekstissä kuuluu kaikuja keskustelusta, jota länsimaissa käydään luonnon ja kulttuurin suhteesta ja tavasta, jolla ihminen hyväksikäyttää luontoa tai toimii eläinten oikeuksista piittaamatta. Uutisartikkelille tyypillisesti teksti herättää lukijassa myös tunteita ja asettaa lukijan pohtimaan eläinten asemaa yleisemmällä tasolla.

Uutisartikkelille ominaisesti teksti vastaa uutiskysymyksiin varsin kattavasti. Tekstissä vastataan perusuutiskysymyksiin  "kuka", "mitä", "missä" ja "milloin". Uutisessa tekijä, "kuka", ovat siilit ja kysymykseen "mitä" vastataan kertomalla, että siilit ovat toistuvasti jääneet robottiruohonleikkureiden alle. Tapahtumapaikaksi tekstissä selviää Inkoo, mutta teksti ei anna tarkkaa vastausta kysymykseen "milloin". Kokonaisuus on julkaistu heinäkuussa vuonna 2020 ja yleensä uutiset antavat ajankohtaista tietoa, joten voidaan olettaa, että tapahtumat ovat tapahtuneet kesällä 2020, lähellä uutisartikkelin julkaisuajankohtaa. Uutisartikkelille ominaisesti teksti esittelee tapahtumien kulun ja seuraukset tarkasti ja tunteisiin vetoavasti: Siilien kerrotaan robottileikkurin lähestyessä litistävän itsensä maata vasten tai "kyhjöttävän" paikoillaan. Siilejä on kuollut, ja niitä on myös pelastettu eläinlääkärin hoiviin, missä ne ovat alkaneet toipua.

Tekstin tunnistaa uutisartikkeliksi myös siksi, että teksti täyttää keskeisiä uutiskriteereitä, joista painottuvat muun muassa ajankohtaisuus, yllättävyys, maantieteellinen läheisyys ja se, että asia koskettaa suurta ihmisjoukkoa. Teksti on julkaisuajankohtanaan ollut ajankohtainen ja koskettanut laajaa ihmisjoukkoa maantieteellisesti läheisellä alueella: robottiruohonleikkurit ovat alkaneet yleistyä tavallisten suomalaisten kotipihoilla. Tapahtuma on myös yllättävä, sillä monikaan ei tule ajatelleeksi, että siilin kokoinen eläin voisi jäädä leikkurin alle. Uutisartikkeli ei välttämättä ole ihmiselämän kannalta erityisen merkittävä, mutta se voi koskettaa ja herättää erityisiä tunteita: siiliä pidetään suomalaisessa kulttuurissa sympaattisena eläimenä, johon ihmisillä on ollut aikojen saatossa läheinenkin suhde.

Uutisartikkelille tyypillisesti toimittaja tuo esiin useita lähteitä ja tuo haastateltujen näkemykset esille suoria sitaatteja käyttämällä ja omin sanoin referoimalla. Toimittajan lisäksi pääsevät ääneen haastatellut eläinlääkäri Kaisa Wuorimaa ja löytöeläinkodin pitäjä Päivi Räty.

Uutisartikkeli sisältää tekstilajilleen tyypillisiä osia: mukana ovat otsikko, ingressi, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit. Osien tehtävät ovat uutisartikkelille tyypillisiä: Otsikon "Uusi uhka siileille? Robottiruohonleikkurit tuhosivat kahden eri pihan siiliperheet" on tarkoitus tiivistää olennainen sisältö ja samalla saada lukija kiinnostumaan tekstistä tarjoamalla uutta tietoa. Otsikkoa seuraava ingressi tiivistää pääsisällön, ja ingressiä seuraavassa leipätekstissä vastataan tarkemmin uutiskysymyksiin.  Kolme kuvaa esittävät hoidossa olevia siilejä, ja kuvilla on nimenomaan uutiskuville ominaisia tehtäviä, sillä ne luovat uutiseen todentuntua ja havainnollistavat käsiteltävää ilmiötä. Uutiskuville ominaisesti kuviin on liitetty myös kuvateksti, ja tässä kuvatekstit toistavat jo leipätekstissä esille tullutta tietoa, mikä on toisinaan uutiskuvien kuvateksteille ominaista.

Tekstin huomaa tekstilajiltaan uutisartikkeliksi myös siksi, että se noudattaa rakenteessaan niin sanottua kärjellään seisovan kolmion periaatetta. Ensin tuodaan esille tärkein, siilien kohtaama tuho, joka selostetaan kaikista laajimmin. Tämän jälkeen ilmiöstä aletaan kertoa suppeammin ja samalla siirrytään vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin: lopussa kerrotaan esimerkiksi ajatuksia siitä, milloin hoitoon otetut siilit voitaisiin vapauttaa.

Uutisartikkelin tunnistaa uutisartikkeliksi myös tyylistä. Kokonaisuus on kirjoitettu yleiskielellä, ja toimittajan oma selostus on lähinnä neutraalia asiatyyliä. Uutisartikkelille tyypillisesti mukana on kuitenkin tarkoitushakuisestikin poimittuja ilmauksia, jotka voivat vedota lukijan tunteisiin, ja erityisesti tämä näkyy asiantuntijoiden sitaateissa. Tekstiä varten haastateltu eläinlääkäri Wuorimaa kertoo, että siilien kohtalo alkoi "ahdistaa" ja ottaa jopa epäsuorasti kantaa robottiruohonleikkureiden käyttöön toteamalla, että siilien kuolema on ollut paitsi "tuskallinen" myös "tarpeeton". Lisäksi tekstissä esiintyvä Räty puhuu "siilimammasta" ja "mammasiilistä", ja tämä kohosteinen ilmaus on omiaan näyttämään siilin eläimenä myönteisessä ja inhimillistävässäkin valossa. Haastateltavien puheenvuorot kutsuvat lukijan samastumaan siilien kohtaloon, ja tämä palvelee tekstin epäsuorasti ilmeneviä vaikuttamistavoitteita.

a) Alleviivaa tekstistä kaikki kirjoittajan käyttämät tekstilajin piirteiden analyysiin liittyvät käsitteet.

b) Missä kappaleissa kirjoittaja analysoi uutisartikkelin sisältöä?

c) Missä kappaleissa kirjoittaja analysoi uutisartikkelin rakennetta?

d) Tarkastelkaa yhdessä, kuinka havainnot ja esimerkit vuorottelevat tekstissä.

Lukutaitovastaus 1: Tekstin tavoitteet ja kontekstit tarkastelussa

Analysoi Käsi -kampanjavideon tavoitteita ja konteksteja. Vastauksen sopiva merkkimäärä 2000-2500 merkkiä.

Noudata vastauksen rakentamisessa seuraavia ohjeita:

1. Tee ensimmäisessä kappaleessa kokonaistulkinta aineistosta. Kerro, millaisia tavoitteita videolla on. Aloita seuraavasti: Helsingin kaupungin Käsi-kampanjavideon (2018) tavoitteina on... 

Voit pohtia tavoitteita esimerkiksi yksittäisen ihmisen tai perheen ja koko yhteiskunnan kannalta.

Lisäksi voit arvioida, kuinka tyypillinen tekstilajinsa edustaja video on näkemiesi kampanjavideoiden joukossa. Kuinka videosta huomaa, että se on kampanjavideo?
 
2. Aloita toinen kappale näin: Kampanjavideo pyrkii tavoitteisiinsa hyödyntäen intertekstuaalisia viittauksia kauhugenreen. Kerro tämän jälkeen esimerkkejä siitä, kuinka kauhugenre näkyy videolla ja pohdi myös, mihin intertekstuaalisilla viittauksilla pyritään.

3. Aloita kolmas kappale näin: Videon kohderyhmään kuuluvat...

Kerro  videon kohderyhmästä. Millaisille ihmisille video on suunnattu? Mitä vastaanottajan oletetaan tietävän aiheesta valmiiksi, jotta hän ymmärtää videon? Millaisia arvoja vastaanottajalla oletetaan olevan eli mitä vastaanottajan oletetaan pitävän elämässä tärkeänä? Kurkista lisätietoa arvoista täältä.

4. Videon julkaisupaikka on tässä tapauksessa YouTube. Pohdi, keitä video tavoittaa julkaisukanavansa ansiosta.

5. Pohdi, kuinka videon aihe ilmenee 2020-luvun suomalaisessa kulttuurissa. Onko aihe ajankohtainen? Kuinka ihmiset yleensä suhtautuvat siihen? Millaista julkista keskustelua aiheesta on käyty ja edustaako aihe tämän keskustelun valtavirtaa?

6. Lue kuudennessa kappaleessa videota kriittisesti. Pohdi esimerkiksi, millaisia kulttuurissamme toistuvia stereotypioita videolla liitetään perheväkivaltaan ja miten video toisaalta purkaa olemassaolevia stereotypioita. 

Mallivastaus

Oheisen mallivastauksen tehtävänanto on ollut seuraava: Analysoi Pihlajalinnan mainoksen konteksteja. Vastauksen suosituspituus on 4500 merkkiä. Löydät vastauksen aineiston täältä.

Pihlajalinna -yrityksen mainosvieon tektstilaji heijastuu esimerkiksi tekstin tavoitteisiin, sisältöön ja rakenteeseen. Mainosvideoille tyypillisesti tekstissä kaupataan tiettyä tuotetta tai brändiä, ja videossa tavoitteena on nostaa esille Pihlajalinnan  brändiä. Mainos rakentuu tavanomaisen mainosvideon tapaan: ensin lukijan huomio siepataan tarinan avulla ja vasta lopussa selviää, mitä tarkalleen ottaen mainostetaan, kun esiin tulee Pihlajalinnan logo ja slogan. Lisäksi mainokselle tekstilajina on usein ominaista esitellä sankarihahmo, johon lukija voi samastua, ja tässä tuo sankari on lumilautailija Eero Ettala, joka ohjaa katsojaa auktoriteetin tavoin kohti Pihjalalinnan palveluita. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen tekstilajikontekstia ja pohtii, kuinka tavanomainen lajinsa edustaja teksti on.

Tekstin julkaisusta vastaa Pihlajalinna -yritys, jonka brändiä mainoksessa pyritään muokkaamaan. Yritys nimetään tekstissä “urheiluklinikaksi” ja näin Pihlajalinnasta esitetään voimakkaasti vain yksi puoli nimenomaan urheilevien ihmisten tavoittamiseksi kohderyhmänä. Tosiasiassa kyseessä on yritys, joka tarjoaa laajasti erilaisia yksityisiä sosiaalisia palveluita ja terveyspalveluita. Lukija, jolle Pihlajalinna on kokonaan vieras, voi erehtyä luulemaan, että kyseessä on nimenomaan vain ja ainoastaan urheilupalveluita tarjoava yritys, ja tällaisessa asetelmassa Pihlajalinnan rooli urheiluvammojen asiantuntijana korostuu.=> Kirjoittaja tarkastelee tekijää kontekstina.

Mainokselle tekstilajina on ominaista hyödyntää nimenomaan tiettyyn aikakauteen liittyviä kulttuurisia ilmiöitä. Teksti on julkaistu Suomessa vuonna 2018, ja julkaisuaika ja -paikka heijastuvat tekstiin. Mainoksen sanoman välittymiseksi ei ole välttämätöntä tietää etukäteen, kuka on Eero Ettala, mutta mainos toimii tehokkaammin, mikäli Ettala on vastaanottajalle tuttu ja merkitysellinen hahmo - jopa idoli. Mainoksen julkaisuajankohtana Ettalan aktiiviura lumilautailijana on ollut jo hiipumassa, mutta hän on esiintynyt esimerkiksi TV:ssä erilaisten ohjelmien juontajana ja pysynyt näin katsojien mielessä. Lisäksi mainoksen julkaisuajankohdan suomalaisessa kulttuurissa pidetään melkein itsestään selvänä, että ihmisen pitäisi olla kiinnostunut fyysisestä kunnostaan. Usein esimerkiksi erilaisissa medioissa esitetään ideaalina suomalainen, joka harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa tavoitteellisesti, ja mainos nojaa tähän ideaaliin. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen julkaisuaikaa ja - paikkaa kontekstina.

Julkaisuajankohdan länsimaiselle yhteiskunnalliselle todellisuudelle on ominaista myös vahva individualismi, joka näkyy myös mainoksen välittämässä arvomaailmassa. Videolla puhuva naisääni kertoo, että tie ulos helvetistä piilee nimenomaan yksittäisen ihmisen omassa tahdossa. Ihminen esitetään vapaana taistelijana, joka voi itse valita myös käyttämänsä palvelut - tässä tapauksessa Pihlajalinnan tarjonnan.=> Kirjoittaja jatkaa julkaisuajan ja -paikan tarkastelua.

Mainosvideoille tekstilajina on tavanomaista hyödyntää laajasti intertekstuaalisuutta, ja näin toimii myös Pihlajalinnan mainos. Ensinnäkin mainos noudattaa hieman yksinkertaistetussa muodossa perinteistä draaman kaarta ja kiinnittyy näin elokuvakerronnan tuttuihin muotoihin. Mainoksen sankari kohtaa aluksi vastoinkäymisiä, joista hänen on selvittävä: Ettala on saanut paljon vammoja urheillessaan. Perinteiseen draaman kaareen kuuluu ristiriitojen kärjistäminen äärimmilleen, ja tämä ilmiö on nähtävissä, kun Ettala kiipeää tuskaisasti vastuksia symboloivaa tulivuoren rinnettä ja tekee vammoista palauttavia harjoitteita. “Urheilijan helvetti” päättyy kuitenkin yllättäen, kun lempeä, Pihlajalinnaa edustava naisääni, kertoo ohjaavansa urheilijan pois, ja sankari saa levähtää vuoren huipulla. Mainosten draaman kaaarelle ominainen onnellinen loppu on saavutettu. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen intertekstuaalisuutta ja keskittyy erityisesti draaman kaareen.

Mainoksessa on runsaasti myös länsimaiselle ihmiselle tuttua, alkujaan kristillistä symboliikkaa: urheilija on aluksi tulen värittämässä helvetissä - tai eräänlaisessa kiirastulessa, jossa hänen on taisteltava - ja lopussa odottaa pelastus, jota edustaa lempeä naisääni. Ettala kantaa selässään poikittain asteltua laudan kappaletta, joka symboloi yhtäaikaisesti lumilautaa ja tuo mieleen suoran intertekstuaalisen viittauksen Raamattuun: myös Jeesus joutui kantamaan ristiään selässään. Viittaus korostaa Ettalan roolia nimenomaan viattomana kärsijänä, johon katsoja voi samastua.  Suomalaisessa kulttuurissa on olemassa sanonta “jokaisella on oma ristinsä kannettavana”, ja tällä tarkoitetaan, että elämässä tulee aina  vastoinkäymisiä mutta niistä on mahdollista selvitä. Viattomuuden ohella ristin kantamiseen liittyy siis myös sankaruus, ja Pihlajalinnan potentiaalinen asiakas esitetään sankarihahmona, joka kohtaa itsestään riippumattomat vaikeudet uljaasti ja pelkäämättä. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen intertekstuaalisia viittaussuhteita.

Raamatullisten viittausten lisäksi mainoksessa on havaittavissa myös viittaus Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian loppuosaan, jossa vaaleisiin vaatteisiin pukeutunut Frodo Reppuli kipuaa kohti tulivuorta tuhoamaan kokonaisten kansojen henkeä uhkaavan taikasormuksen. Viittauksen huomaaminen itsessään voi herättää katsojassa oivaltamisen mielihyvää mutta se myös kasvattaa edelleen videolla kuvatun sankaruuden suuruutta: sankari ei toimi vain itseään vaan myös muita varten. Mikäli Taru sormusten herrasta -tulkinnan ja kristillisen symboliikan painotuksen vie kovin pitkälle, videon sanoma alkaa kuitenkin sumentua: Ettalahan toteuttaa ensisijaisesti omaa intohimoaan, mutta intertekstuaaliset viittaukset kertovat koko maailman tai ihmiskunnan pelastamisesta, joka liitetään niin Jeesukseen kuin Frodo Reppuliinkin.=> Kirjoittaja jatkaa mainoksen intertekstuaalisuuden tarkastelua.

Vaikka mainoksessa kerrotaan, että Pihlajalinnan palvelut on suunnattu “kaikille”, voidaan ajatella, että mainos vetoaa toisiin kohderyhmiin paremmin kuin toisiin. Mainos voi koskettaa ihmistä, jonka arvoihin kuuluvat nimenomaan urheilullinen elämäntapa, vahva individualismi, omaa tekemistä kohtaan tunnettu intohimo ja halu voittaa esteitä. Eero Ettala esitetään mainoksessa eräänlaisena näiden arvojen ruumiillistumana, ja Ettalaan samastuva katsoja voi ajatella, että Pihlajalinnan avulla hänkin voi päästä huipulle tai ainakin kehittyä huomattavasti omassa lajissaan. Mainoksen voi myös ajatella vetoavan erityisesti nuoriin, joille lumilautailu ja lajin myötä myös Ettala voivat olla tutumpia kuin vanhemmalle väestölle. Kohderyhmän oletetaan tuntevan kristillistä kuvastoa, mutta toisaalta mainos voi näyttäytyä kristillistä kuvastoa halventavana vastaanottajalle, jolla on oma vahva kristillinen vakaumus, sillä moraaliseen kamppailuun liittyvä kristillinen symboliikka rinnastetaan urheilijan kamppailuun lajinsa parissa. Oletuksena lienee, ettei kohderyhmään kuuluva henkilö ole kovin kiinnostunut tämänkaltaisista ideologisista ristiriidoista.=> Kirjoittaja tarkastelee mainoksen mainoksen kohderyhmää kontekstina ja tuo esille kohderyhmän arvoja koskevia taustaoletuksia.