Opintojakson lukutaitovastaukset

Kuvan lähde


Lukutaitovastaus 1: Tekstin tavoitteet ja kontekstit tarkastelussa

Kertaa avuksesi Särmä -käsikirjasta sivut 16-17 ja sivut 34-35. Tee tämän jälkeen oheinen lukutaidon tehtävä:

Analysoi Käsi -kampanjavideon tavoitteita, intertekstuaalisuutta ja kohderyhmää. Vastauksen sopiva merkkimäärä 2000-2500 merkkiä.

Noudata vastauksen rakentamisessa seuraavia ohjeita:

1. Tee ensimmäisessä kappaleessa kokonaistulkinta aineistosta. Kerro, millaisia tavoitteita videolla on. Aloita seuraavasti: Helsingin kaupungin Käsi-kampanjavideon (2018) tavoitteina on... 

Voit pohtia aloituskappaleessa myös, kuinka videolla käsiteltävä ilmiö liittyy suomalaiseen kulttuuriin.
 
2. Aloita toinen kappale näin: Kampanjav
ideo pyrkii tavoitteisiinsa hyödyntäen intertekstuaalisia viittauksia kauhugenreen. Kerro tämän jälkeen esimerkkejä siitä, kuinka kauhugenre näkyy videolla ja pohdi myös, mihin intertekstuaalisilla viittauksilla pyritään.

3. Aloita kolmas kappale näin: Videon kohderyhmään kuuluvat...

Kerro  videon kohderyhmästä. Millaisille ihmisille video on suunnattu? Millaisia arvoja vastaanottajalla oletetaan olevan?


4. Lue neljännessä kappaleessa videota kriittisesti. Pohdi esimerkiksi, millaisia kulttuurissamme toistuvia stereotypioita videolla liitetään perheväkivaltaan ja miten video toisaalta purkaa olemassaolevia stereotypioita. 


Mallivastaus

Oheisen mallivastauksen tehtävänanto on ollut seuraava: Analysoi Pihlajalinnan mainoksen konteksteja. Vastauksen suosituspituus on 4500 merkkiä. Löydät vastauksen aineiston täältä.

Pihlajalinna -yrityksen mainosvieon tektstilaji heijastuu esimerkiksi tekstin tavoitteisiin, sisältöön ja rakenteeseen. Mainosvideoille tyypillisesti tekstissä kaupataan tiettyä tuotetta tai brändiä, ja videossa tavoitteena on nostaa esille Pihlajalinnan  brändiä. Mainos rakentuu tavanomaisen mainosvideon tapaan: ensin lukijan huomio siepataan tarinan avulla ja vasta lopussa selviää, mitä tarkalleen ottaen mainostetaan, kun esiin tulee Pihlajalinnan logo ja slogan. Lisäksi mainokselle tekstilajina on usein ominaista esitellä sankarihahmo, johon lukija voi samastua, ja tässä tuo sankari on lumilautailija Eero Ettala, joka ohjaa katsojaa auktoriteetin tavoin kohti Pihjalalinnan palveluita. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen tekstilajikontekstia ja pohtii, kuinka tavanomainen lajinsa edustaja teksti on.

Tekstin julkaisusta vastaa Pihlajalinna -yritys, jonka brändiä mainoksessa pyritään muokkaamaan. Yritys nimetään tekstissä “urheiluklinikaksi” ja näin Pihlajalinnasta esitetään voimakkaasti vain yksi puoli nimenomaan urheilevien ihmisten tavoittamiseksi kohderyhmänä. Tosiasiassa kyseessä on yritys, joka tarjoaa laajasti erilaisia yksityisiä sosiaalisia palveluita ja terveyspalveluita. Lukija, jolle Pihlajalinna on kokonaan vieras, voi erehtyä luulemaan, että kyseessä on nimenomaan vain ja ainoastaan urheilupalveluita tarjoava yritys, ja tällaisessa asetelmassa Pihlajalinnan rooli urheiluvammojen asiantuntijana korostuu.=> Kirjoittaja tarkastelee tekijää kontekstina.


Mainokselle tekstilajina on ominaista hyödyntää nimenomaan tiettyyn aikakauteen liittyviä kulttuurisia ilmiöitä. Teksti on julkaistu Suomessa vuonna 2018, ja julkaisuaika ja -paikka heijastuvat tekstiin. Mainoksen sanoman välittymiseksi ei ole välttämätöntä tietää etukäteen, kuka on Eero Ettala, mutta mainos toimii tehokkaammin, mikäli Ettala on vastaanottajalle tuttu ja merkitysellinen hahmo - jopa idoli. Mainoksen julkaisuajankohtana Ettalan aktiiviura lumilautailijana on ollut jo hiipumassa, mutta hän on esiintynyt esimerkiksi TV:ssä erilaisten ohjelmien juontajana ja pysynyt näin katsojien mielessä. Lisäksi mainoksen julkaisuajankohdan suomalaisessa kulttuurissa pidetään melkein itsestään selvänä, että ihmisen pitäisi olla kiinnostunut fyysisestä kunnostaan. Usein esimerkiksi erilaisissa medioissa esitetään ideaalina suomalainen, joka harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa tavoitteellisesti, ja mainos nojaa tähän ideaaliin. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen julkaisuaikaa ja - paikkaa kontekstina.


Julkaisuajankohdan länsimaiselle yhteiskunnalliselle todellisuudelle on ominaista myös vahva individualismi, joka näkyy myös mainoksen välittämässä arvomaailmassa. Videolla puhuva naisääni kertoo, että tie ulos helvetistä piilee nimenomaan yksittäisen ihmisen omassa tahdossa. Ihminen esitetään vapaana taistelijana, joka voi itse valita myös käyttämänsä palvelut - tässä tapauksessa Pihlajalinnan tarjonnan.=> Kirjoittaja jatkaa julkaisuajan ja -paikan tarkastelua.


Mainosvideoille tekstilajina on tavanomaista hyödyntää laajasti intertekstuaalisuutta, ja näin toimii myös Pihlajalinnan mainos. Ensinnäkin mainos noudattaa hieman yksinkertaistetussa muodossa perinteistä draaman kaarta ja kiinnittyy näin elokuvakerronnan tuttuihin muotoihin. Mainoksen sankari kohtaa aluksi vastoinkäymisiä, joista hänen on selvittävä: Ettala on saanut paljon vammoja urheillessaan. Perinteiseen draaman kaareen kuuluu ristiriitojen kärjistäminen äärimmilleen, ja tämä ilmiö on nähtävissä, kun Ettala kiipeää tuskaisasti vastuksia symboloivaa tulivuoren rinnettä ja tekee vammoista palauttavia harjoitteita. “Urheilijan helvetti” päättyy kuitenkin yllättäen, kun lempeä, Pihlajalinnaa edustava naisääni, kertoo ohjaavansa urheilijan pois, ja sankari saa levähtää vuoren huipulla. Mainosten draaman kaaarelle ominainen onnellinen loppu on saavutettu. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen intertekstuaalisuutta ja keskittyy erityisesti draaman kaareen.


Mainoksessa on runsaasti myös länsimaiselle ihmiselle tuttua, alkujaan kristillistä symboliikkaa: urheilija on aluksi tulen värittämässä helvetissä - tai eräänlaisessa kiirastulessa, jossa hänen on taisteltava - ja lopussa odottaa pelastus, jota edustaa lempeä naisääni. Ettala kantaa selässään poikittain asteltua laudan kappaletta, joka symboloi yhtäaikaisesti lumilautaa ja tuo mieleen suoran intertekstuaalisen viittauksen Raamattuun: myös Jeesus joutui kantamaan ristiään selässään. Viittaus korostaa Ettalan roolia nimenomaan viattomana kärsijänä, johon katsoja voi samastua.  Suomalaisessa kulttuurissa on olemassa sanonta “jokaisella on oma ristinsä kannettavana”, ja tällä tarkoitetaan, että elämässä tulee aina  vastoinkäymisiä mutta niistä on mahdollista selvitä. Viattomuuden ohella ristin kantamiseen liittyy siis myös sankaruus, ja Pihlajalinnan potentiaalinen asiakas esitetään sankarihahmona, joka kohtaa itsestään riippumattomat vaikeudet uljaasti ja pelkäämättä. => Kirjoittaja tarkastelee mainoksen intertekstuaalisia viittaussuhteita.


Raamatullisten viittausten lisäksi mainoksessa on havaittavissa myös viittaus Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian loppuosaan, jossa vaaleisiin vaatteisiin pukeutunut Frodo Reppuli kipuaa kohti tulivuorta tuhoamaan kokonaisten kansojen henkeä uhkaavan taikasormuksen. Viittauksen huomaaminen itsessään voi herättää katsojassa oivaltamisen mielihyvää mutta se myös kasvattaa edelleen videolla kuvatun sankaruuden suuruutta: sankari ei toimi vain itseään vaan myös muita varten. Mikäli Taru sormusten herrasta -tulkinnan ja kristillisen symboliikan painotuksen vie kovin pitkälle, videon sanoma alkaa kuitenkin sumentua: Ettalahan toteuttaa ensisijaisesti omaa intohimoaan, mutta intertekstuaaliset viittaukset kertovat koko maailman tai ihmiskunnan pelastamisesta, joka liitetään niin Jeesukseen kuin Frodo Reppuliinkin.=> Kirjoittaja jatkaa mainoksen intertekstuaalisuuden tarkastelua.


Vaikka mainoksessa kerrotaan, että Pihlajalinnan palvelut on suunnattu “kaikille”, voidaan ajatella, että mainos vetoaa toisiin kohderyhmiin paremmin kuin toisiin. Mainos voi koskettaa ihmistä, jonka arvoihin kuuluvat nimenomaan urheilullinen elämäntapa, vahva individualismi, omaa tekemistä kohtaan tunnettu intohimo ja halu voittaa esteitä. Eero Ettala esitetään mainoksessa eräänlaisena näiden arvojen ruumiillistumana, ja Ettalaan samastuva katsoja voi ajatella, että Pihlajalinnan avulla hänkin voi päästä huipulle tai ainakin kehittyä huomattavasti omassa lajissaan. Mainoksen voi myös ajatella vetoavan erityisesti nuoriin, joille lumilautailu ja lajin myötä myös Ettala voivat olla tutumpia kuin vanhemmalle väestölle. Kohderyhmän oletetaan tuntevan kristillistä kuvastoa, mutta toisaalta mainos voi näyttäytyä kristillistä kuvastoa halventavana vastaanottajalle, jolla on oma vahva kristillinen vakaumus, sillä moraaliseen kamppailuun liittyvä kristillinen symboliikka rinnastetaan urheilijan kamppailuun lajinsa parissa. Oletuksena lienee, ettei kohderyhmään kuuluva henkilö ole kovin kiinnostunut tämänkaltaisista ideologisista ristiriidoista.=> Kirjoittaja tarkastelee mainoksen mainoksen kohderyhmää kontekstina ja tuo esille kohderyhmän arvoja koskevia taustaoletuksia.


Lukutaitovastaus 2: uutisen analyysi

Löydät kaiken tarvitsemasi informaation tähän listattujen linkkien takaa. Tutustu esityksiin huolellisesti ja lue sitten oheinen uutisen tekstilajipiirteitä käsittelevä mallivastaus. 


Johdatus lukutaitovastauksen kirjoitustekniikkaan

Sanomalehtitekstin tyyppejä ja rakenneosia

Tekstin perustehtävät

Uutinen tekstilajina



Mallivastauksen tehtävänanto: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että oheinen teksti on uutinen? Löydät tekstin aineiston täältä. Mikäli linkki on vanhentunut, pääset aineistoon myös täältä. 

Vastauksessaon lihavoitu uutisen tekstilajipiirteiden analyysissa keskeiset käsitteet.

Sinisellä merkityissä kohdissa kirjoittaja erittelee ja tulkitsee. Punaisella merkityissä kohdissa hän osoittaa kykyä kulttuuriseen lukutaitoon, huomioi tekstin kontekstit.

Ensimmäinen kappale: Vastaaja viittaa lukutaitovastaukselle ominaisesti lyhyesti pohjatekstiin, mutta pohjatekstiä ei esitellä lukijalle laajemmin, sillä oletus on, että tekstin lukija tuntee aineiston. Vastaaja käy ensimmäisessä kappaleessa suoraan asiaan, vastaamaan määrättyyn tehtävänantoon.

Ylen sivustolla (2020) julkaistun tekstin tunnistaa tekstilajiltaan uutiseksi, sillä tekstin päätavoite on uutiselle tyypillinen. Teksti pyrkii välittämään  objektiivista tietoa ajankohtaisesta ilmiöstä, robottileikkurien aiheuttamista siilien kuolemista. => Kirjoittaja nostaa kappaleessa esille tekstin PÄÄTAVOITTEEN ja on näin jo tehnyt tekstistä tulkinnan.

Teksti on uutiselle tyypillisesti kuvailevaa ja kertovaa.  => Kirjoittaja erittelee tekstiä Esimerkiksi siilien selviytymistä selostetaan kronologisessa järjestyksessä vaiheittain ja näin teksti sieppaa lukijan mielenkiinnon ja innostaa lukemaan siilien lopullisesta kohtalosta. Lisäksi teksti sisältää lyhyitä kuvailevia osioita, joiden on tarkoitus havainnollistaa siilien kuntoa ja osin myös vedota lukijan tunteisiin, sillä siilejä kuvataan läpi tekstin tunteita herättävästi: niiden kuolemaa luonnehditaan "tuskalliseksi ja tarpeettomaksi", poikaset "kokivat kohtalonsa robottileikkurin hampaissa" ja pelastettujen siilinpoikasten seurassa seikkailee sympaattisesti "siilimammaksi" nimetty aikuinen naarassiili. Uutiselle tyypillisesti tekstin toimittaja pysyttelee taustalla eikä ota kantaa tapahtumiin tai esitä omaa pohdintaa. => Kirjoitta tarkastelee, kuinka teksti toteuttaa sisällössään TEKSTIN PERUSTEHTÄVIÄ ja päätyy erittelystä tulkintojen tekemiseen.

Lisäksi uutinen on sisällöltään uutiselle ominainen, sillä se vastaa uutiskysymyksiin "kuka", "mitä", "missä" ja "milloin". Lisäksi uutisessa pohditaan tapahtuneen seurauksia. Uutisessa tekijä, "kuka", ovat siilit ja kysymykseen "mitä" vastataan kertomalla, että siilit ovat toistuvasti jääneet robottiruohonleikkureiden alle. Tapahtumapaikaksi tekstissä selviää Inkoo, mutta uutinen ei anna tarkkaa vastausta kysymykseen "milloin". Uutinen on julkaistu heinäkuussa vuonna 2020 ja yleensä uutiset antavat ajankohtaista tietoa, joten voidaan olettaa, että tapahtumat ovat tapahtuneet kesällä 2020, lähellä uutisen julkaisuajankohtaa. Uutiselle ominaisesti teksti käsittelee myös tapahtuneen seurauksia: siilejä on kuollut, ja niitä on myös pelastettu eläinlääkärin hoiviin, missä ne ovat alkaneet toipua.=> Kirjoittaja luonnehtii kappaleessa uutiselle ominaista SISÄLTÖÄ ja erittelee tekstiä.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös siksi, että teksti täyttää uutiskriteerit, joita ovat muun muassa ajankohtaisuus, paikallisuus, laajuus ja harvinaisuus. Teksti on julkaisuajankohtanaan ollut ajankohtainen, juuri tapahtunut asia ja tapahtuma koskettaa paikallisesti ihmisiä, joiden elinympäristössä on robottiruohonleikkureita, ja leikkurit ovat 2020 -luvulla jo varsin yleisiä ympäri Suomea. Lisäksi uutinen voi koskettaa laajemmin kaikkia suomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita siilien kohtalosta, ja oletettavasti näitä suomalaisia on paljon: siiliä pidetään suomalaisessa kulttuurissa sympaattisena, tunteita herättävänä eläimenä. Uutiskriteerinä tapahtuman harvinaisuus täyttyy, sillä aiemmin vastaavia tapauksia ei ole noussut esille eikä robottiruohonleikkureiden ole ehkä kuviteltu olevan siileille vaarallisia=> Kirjoittaja jatkaa sisällöllisten piirteiden analyysia ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen huomaa uutiseksi siitäkin, että tekstistä löytyvät kaikki uutiselle ominaiset osat: otsikko, ingressi, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit. Otsikon "Uusi uhka siileille? Robottiruohonleikkurit tuhosivat kahden eri pihan siiliperheet" on tarkoitus tiivistää uutisen olennainen sisältö ja samalla saada lukija kiinnostumaan tekstistä tarjoamalla uutta tietoa - jotakin, mitä lukija ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi. Otsikkoa seuraava ingressi tiivistää uutisen pääsisällön, ja ingressiä seuraavassa leipätekstissä vastataan tarkemmin uutiskysymyksiin. Uutiseen on liitetty kolme kuvaa, jotka esittävät hoidossa olevia siilejä, ja kuvilla on monia nimenomaan uutiskuville ominaisia tehtäviä. Ensinnäkin kuvat luovat uutiseen todentuntua ja havainnollistavat käsiteltävää ilmiötä: kuvissa voidaan nähdä todella hoidossa olevat siilit. Suomalaiset pitävät tyypillisesti siilejä sympaattisina ja tunteisiin vetoavina eläiminä, joten kuvat kiinnittävät lukijan huomion myös vetoamalla tunteisiin. Uutiskuville ominaisesti kuviin on liitetty myös kuvateksti, ja tässä uutisessa kuvatekstit toistavat jo leipätekstissä esille tullutta tietoa, mikä on toisinaan uutiskuvien kuvateksteille ominaista.=> Kirjoittaja siirtyy tekstin RAKENTEEN analyysiin. Ensin hän erittelee uutista tunnistessaan sen osia ja siirtyy tämän jälkeen tulkintaan pohtiessaan osien merkitystä kokonaisuudessa.

Uutisen huomaa tekstilajiltaan uutiseksi myös siksi, että se noudattaa rakenteessaan niin sanottua kärjellään seisovan kolmion periaatetta. Ensin uutisessa tuodaan esille tärkein, siilien kohtaama tuho, joka selostetaan uutisen tärkeimpänä asiana kaikista laajimmin. Tämän jälkeen ilmiöstä aletaan kertoa suppeammin ja samalla siirrytään vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin: uutisen lopussa kerrotaan esimerkiksi ajatuksia siitä, milloin hoitoon otetut siilit voitaisiin vapauttaa. Kärjellään seisovan kolmion periaate on uutiselle tyypillinen ja palvelee lukijaa, joka 2020-luvun Suomessa elää keskellä informaatiotulvaa. Kun pääasiat mainitaan ensimmäiseksi, lukija voi siirtyä nopeasti eteenpäin, mikäli uutinen ei kiinnosta häntä.=> Kirjoittaja jatkaa rakenteen analyysia pohtimalla, kuinka uutisen eri osat liittyvät toisiinsa. Hän siirtyy erittelystä tulkintaan ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös uutisen tyylistä. Uutinen on kirjoitettu kirjakielellä, ja toimittajan oma selostus on lähinnä neutraalia asiatyyliä, mikä onkin uutiselle tekstilajina tyypillistä. Uutiseen on kuitenkin tarkoitushakuisestikin poimittu ilmauksia, jotka voivat vedota lukijan tunteisiin, ja erityisesti tämä näkyy muun poimituissa asiantuntijoiden sitaateissa. Uutista varten haastateltu eläinlääkäri Wuorimaa kertoo, että siilien kohtalo alkoi "ahdistaa" ja ottaa jopa epäsuorasti kantaa robottiruohonleikkureiden käyttöön toteamalla, että siilien kuolema on ollut paitsi "tuskallinen" myös "tarpeeton". Lisäksi tekstissä esiintyvä Räty puhuu "siilimammasta" ja "mammasiilistä" ja tämä yleiskielestä poikkeava kohosteinen ilmaus on omiaan näyttämään siilin eläimenä myönteisessä ja inhimillistävässäkin valossa. Haastateltavien puheenvuorot kutsuu lukijan samastumaan siilien kohtaloon ja inhimillisiin tunteisiin, joita eläinten hätä voi herättää.=> Kirjoittaja erittelee tekstin TYYLIÄ ja päätyy tekemään siitä myös tulkintoja.

Kokonaisuudessaan tekstin kirjoittajan äänessä kuuluu kaikuja keskustelusta, jota länsimaissa käydään luonnon ja kulttuurin suhteesta ja tavasta, jolla ihminen hyväksikäyttää luontoa tai toimii eläinten oikeuksista piittaamatta. Uutisen ainoa tavoitteena ei olekaan vain esittää objektiivista tietoa, vaan teksti asettaa lukijan pohtimaan myös eläinten asemaa yleisemmällä tasolla=> Kirjoittaja muodostaa tekstistä kokonaistulkinnan ja syventää tekstin tavoitteiden analyysia.



Nyt sinä teet saman perässä...

Laadi yhtenäinen lukutaitovastaus, jossa analysoit oheisen mallin mukaan kouluruokaa koskevan uutisen tekstilajipiirteitä, eli pohdit, mistä tekstin piirteistä huomaa, että kyseessä on nimenomaan uutinen.

Mukaile mallitekstin rakennetta ja tyyliä ja pohdi seuraavia asioita:

  • Mikä on tekstin PÄÄTAVOITE? Onko tavoite ominainen nimenomaan uutiselle? Onko tekstillä päätavoitteen lisäksi muitakin tavoitteita?
  • Analysoi uutisen SISÄLTÖÄ. Huomioi seuraavat asiat:

- Millaiset tekstin PERUSTEHTÄVÄT näkyvät tekstissä? Anna myös esimerkkejä. Ovatko perustehtävät uutiselle ominaisia?

-Miten uutinen vastaa uutiskysymyksiin (kuka, mitä, missä, milloin, miksi, mitä tapahtumasta seurasi)?

-Mitkä uutiskriteerit uutinen täyttää? Miksi teksti on julkaistu?


  • Analysoi uutisen RAKENNETTA. Millaisista osista uutinen koostuu? Ota laajasti kantaa myös siihen, mikä on kunkin osan tehtävä kokonaisuudessa. Huomioi rakenteen analyysissa myös niin sanottu kärjellään seisovan kolmion periaate.
  • Analysoi uutisen TYYLIÄ. Onko teksti asiatyylinen vai esimerkiksi tyyliltään kohosteinen? Miksi uutisen tyyli on sellaista kuin se on?

Tarkka tehtävänanto on seuraava: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että oheinen teksti on uutinen? Huom! Älä huomioi vastauksessasi vielä konteksteja ja moniäänisyyttä. Kirjoita noin 4000 merkkiä pitkä vastausteksti. Huomaa, että välilyöntiä ei lasketa merkiksi. Palauta vastaus Classroom -ympäristöön sille varattuun palautusalustaan. 



Lukutaitovastaus 3: Moniäänisyyden analyysi

Löydät kokoavan esityksen moniäänisyyden analyysista täältä (linkki tulossa). Lue teoriaan perehtymisen jälkeen oheinen mallivastaus ja kirjoita noin 


Tehtävänanto: Tarkastele uutisen moniäänisyyttä ja tuota noin 3000 merkkiä pitkä vastausteksti.

Ylen sivustolla (2020) julkaistussa uutisessa ilmenee paljon nimenomaan asiatekstille ominaista moniäänisyyttä, joka syntyy uutiselle ominaisesta lähtöasetelmasta: toimittaja on haastatellut useampia ihmisiä ja tuo haastateltujen näkemykset esille suoria sitaatteja käyttämällä ja omin sanoin referoimalla. Uutisessa toimittajan lisäksi pääsevät ääneen haastatellut eläinlääkäri Kaisa Wuorimaa ja löytöeläinkodin pitäjä Päivi Räty. => Ensimmäisessä kappaleessa kirjoittaja tunnistaa tekstin äänet ja huomioi myös tekstilajin äänten luonnetta selittävänä kontekstina.

Kaisa Wuorimaa esitellään tekstissä eläinlääkärinä, joten lukija voi suhtautua häneen auktoriteettina, jolla on erityistä asiantuntemusta. Toimittajan äänen ohella Wuorimaan ääni saa näin tekstissä erityistä painoarvoa. Wuorimaa ei kuitenkaan esiinny tekstissä vain etäisenä asiantuntijana vaan hänen puheestaan on poimittu erityisesti lukijan tunteisiin vetoavia sitaatteja: Wuorimaa kertoo, että siilien kohtalo alkoi "ahdistaa" ja ottaa jopa epäsuorasti kantaa robottiruohonleikkureiden käyttöön toteamalla, että siilien kuolema on ollut paitsi "tuskallinen" myös "tarpeeton". Wuorimaan puheenvuoro kutsuu lukijan samastumaan siilien kohtaloon ja inhimillisiin tunteisiin, joita eläinten hätä voi herättää. => Kirjoittaja kertoo, millainen ääni on kyseessä ja mikä on sen merkitys tekstikokonaisuudessa.

Tekstin kolmantena äänenä toimivan Päivi Rädyn puheenvuoroissa korostuu kolme elementtiä: hän pyrkii välittämään objektiivista tietoa siilien ominaispiirteistä, mutta vetoaa myös omalta osaltaan lukijan tunteisiin ja pyrkii toisaalta antamaan löytöeläinkodin toiminnasta asiantuntevan kuvan. Räty pyrkii antamaan lukijalle uutta tietoa siilien käytöksestä kuvatessaan, että siili voi ehkäpä lukijan odotusten vastaisesti liikkua myös päivisin ja litistyä maata vasten robottiruohonleikkurin kohdatessaan. Lisäksi hän kuvaa tarkasti siilien hoitoprosessia. Samalla hän vetoaa voimakkaasti lukijan tunteisiin kuvaamalla nimenomaan tilannetta, jossa siili kuolee: ensin siili "kyhjöttää" maassa ja sitten "silpoutuu". Verbivalinnat luovat kuvaa siilistä puolustuskyvyttömänä olentona, jonka kuolema on konkreettisuudessaan vastenmielinen. Niinikään lukijan tunteisiin vetoavat Rädyn käyttämät termit "siilimamma" ja "mammasiili", jotka saavat siilin tuntumaan sympaattiselta ja jopa inhimillistetyltä hahmolta. 

Löytöeläinkodin asiantuntemus korostuu Rädyn repliikeissä, kun hän toteaa siilien saaneen "oireenmukaista hoitoa" ja mainitsee tarkkoja lukumääriä esimerkiksi siilien painosta. Rädyn repliikeissä tuodaan kuitenkin esille, ettei siilien kohtalo ole kokonaan ihmisen määrättävissä vaan on epäselvää, milloin siilit voidaan palauttaa luontoon. Rädyn repliikki voi jälleen vedota tunteisiin: lukijalle jätetään epäselväksi, onko siilien tarinalla sittenkään onnellista loppua.=> Kirjoittaja kertoo tekstin kolmannesta äänestä ja tarkastelee äänen merkitystä tekstikokonaisuudessa kahden kappaleen verran.

Kokonaisuudessaan tekstin kirjoittajan äänessä kuuluu kaikuja keskustelusta, jota länsimaissa käydään luonnon ja kulttuurin suhteesta ja tavasta, jolla ihminen hyväksikäyttää luontoa tai toimii eläinten oikeuksista piittaamatta.=> Kirjoittaja tarkastelee tekstin ääniä osana laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kontekstiaUutista varten on haastateltu nimenomaan asiantuntijoita, joilta löytyy objektiivista tietoa käsiteltävästä aiheesta ja joiden asiantuntemusta teksti korostaa, jotta lukija suhtautuisi tekstiin vakavasti. Uutinen painottaa kuitenkin asiantuntijoiden puheessa nimenomaan tunteisiin vetoavia osuuksia. Näin uutisesta muodostuu epäsuora puolustuspuhe eläinkunnan puolesta asetelmassa, jossa piittaamaton ja tietämätön ihminen murhaa toiminnallaan avuttoman eläimen.=> Kirjoittaja analysoi lopuksi tekstin kirjoittaneen tahon ääntä ja tekee kokonaistulkinnan tekstin moniäänisyyden tavoitteista.