Kuvan tekijä: Michel Keck, Lähde

Kuinka runoon viitataan?

Kaunokirjallisuutta analysoidessa on syytä pitää mielessä jo ensimmäisillä kursseilla opittu viittaustekniikka. Yleensä suoria sitaatteja eli suoria lainauksia pohjatekstistä ei kannata suosia, sillä ne tekevät tekstistä raskasta luettavaa, eikä lukijalle käy välttämättä selväksi, että olet varmasti ymmärtänyt pohjatekstin. Runoanalyysi (ja myös tarkka kielen analyysi) muodostaa kuitenkin poikkeuksen tästä säännöstä. Usein runosta on tarpeen poimia suoraan yksittäisiä kohtia tulkintaa varten, sillä runossa asia on voitu ilmaista tavalla, jota on vaikeaa tavoittaa vain omin sanoin referoimalla.



Yleissääntöjä

1. Jokainen esseessäsi käyttämäsi aineisto on esiteltävä lukijalle oli kyseessä sitten runo, musiikkivideo tai kuva. Aineiston voit esitellä siinä vaiheessa esseetä, kun hyödynnät aineistoa. Mikäli tehtävänäsi on vertailla aineistoja, on aineistot syytä esitellä molemmat heti, ja niitä tulee kuljettaa jatkuvasti rinnakkain.


Kerro aineistosta:


  • Nimi
  • Tekijä
  • Tekstilaji
  • Julkaisuaika
  • Julkaisupaikka
  • Aihe


2. Runon säkeet erotetaan tekstissä /-merkkiä käyttäen. Kun erotat kokonaisen säkeistön, käytät //-merkintää.


Olen verkon silmässä kala. En pääse pois:
ovat viiltävät säikeet jo syvällä lihassa mulla.
Vesi päilyvä, selvä ja syvä minun silmäini edessä ois.
Vesiaavikot vapaat, en voi minä luoksenne tulla!
Meren silmiin vihreisiin vain loitolta katsonut oon.
Mikä autuus ois lohen kilpaveikkona olla!
Kuka rannan liejussa uupuu, hän pian uupukoon!
– Vaan verkot on vitkaan-tappavat kohtalolla.


Uuno Kailas, Purjehtijat (1925)


Runon puhuja toteaa runon alussa: "Olen verkon silmässä kala. En pääse pois: / ovat viiltävät säikeet jo syvällä lihassa mulla. / Vesi päilyvä, selvä ja syvä minun silmäini edessä ois.


         Tekijä: Marta Spendowska, Lähde


Erilaisia viittaustapoja

1. Sitaatti + johtolause


"Olen verkon silmässä kala", runon puhuja aloittaa surullisen kuvauksensa.

-Muista pilkku

-Lainattua ei saa muuttaa millään tavalla.

2. Johtolause + sitaatti


Runon puhuja aloittaa surullisen kuvauksensa: "Olen verkon silmässä kala."


-Iso alkukirjain sitaatin alussa

-Kaksoispiste

-Johtolauseen tulee olla kokonainen predikaatillinen lause.


3. Upotus osaksi omaa virkettä

Runon puhuja toteaa "olen verkon silmässä kala", ja tämä luo lukijalle heti mielikuvan syvästä epätoivosta.

-Ei kaksoispistettä

-Ei isoa alkukirjainta sitaatin alussa