Argumentaatioanalyysin perusteet

Kuvan lähde

Maailma on täynnä asiatekstejä, jotka pyrkivät vakuuttamaan lukijan erilaisin argumentein. Kriittinen lukija ei ole tekstien vietävissä!


Argumentaatioanalyysi

1. Mikä on tekstin tekstilaji? Mistä tämän huomaa? Mikä on tekstin tavoite?

2. Millainen konteksti tekstillä on? (Mitä saat tietää kirjoittajasta/ puhujasta ja tekstin julkaisuajankohdasta? Miten teksti liitetään aiheesta käytyyn keskusteluun?)

3. Mitä lukijan oletetaan jo tietävän aiheesta ja mitä mieltä lukijan mahdollisesti oletetaan jo valmiiksi olevan aiheesta. (Mistä ei kerrota? Mitä ei perustella?) Toisin sanoen, millaisia esioletuksia tekstissä tehdään?

4. Mikä on kirjoittajan/puhujan pääväite eli teesi?

5. Millaisia pääväitettä tukevia väitteitä eli argumentteja tekstissä esitetään? Löydät argumentaatiotapoja oppikirjasta. Muista lisäksi esitys  täällä.

6. Mitä perustelutyyppejä perustelut edustavat? Nimeämällä perustelun tyypin pääset pohjatekstin referoinnista heti korkeammalle abstraktiotasolle.

7. Miten vastanäkemykset otetaan huomioon? Tehdäänkö tekstissä joitakin myönnytyksiä vastakkaiselle näkökulmalle?

8. Argumentaation analyysiin voi kuulua myös tekstin retoristen keinojen tarkastelu: pohditaan siis, millaisilla kielellisillä valinnoilla tekstin tekijä vahvistaa argumentaatiotaan. Löydät kattavan esityksen retorisista keinoista  täältä.

9. Sinua voidaan pyytää tehtävänannossa myös arvioimaan tekstin argumentaation vakuuttavuutta itse. Mikäli tehtävänanto näin määrää, voit pohtia esimerkiksi seuraavia seikkoja:

  • Kuinka riittäviä tekstissä esitetyt perustelut ovat? 
  • Kuinka luotettavia ovat esimerkiksi tekstin tekijän käyttämät esimerkit, auktoriteetit, tilastot jne.
  • Kuinka puhuja onnistuu argumentoinnissaan, kun ottaa huomioon tekstin tavoitteet? (Esim. vaikkapa pakinan tavoitteena voi olla pikemminkin viihdyttää lukijaa kuin saada hänet aidosti vakuuttuneeksi.)