Argumentointitapoja ja omaa argumentaatiota

Kuvan lähde


Omaa väitettään voi perustella monin tavoin. Katso ensin esitys yleisimmistä perustelutavoista. Löydät esityksen täältä.


Tehtävä 1

a) Perustele seuraavia väitteitä mahdollisimman monipuolisesti...

  •  Some on turha ja jopa haitallinen, koska...
  • Maalla on parempi elää kuin isossa kaupungissa, koska...
  • Kissaa ei saa missään olosuhteissa pitää vapaana ulkona, koska...
  • Sähköiset YO -kirjoitukset ovat hieno juttu, koska...


 b) Analysoikaa perusteluja seuraavien apukysymyksien avulla:

  • Millaisia argumentointitapoja tunnistatte?
  • Mitkä argumentit ovat teistä erityisen hyviä? Mitkä argumentit eivät vakuuta? Miksi?


Millainen on hyvä väittelijä?

Hyvään väittelijään voidaan liittää monenlaisia ominaisuuksia, joista osa toki riippuu myös väittelytilanteesta. Kun puolustat kantaasi arjen tilanteissa työelämässä tai opiskelussa, muista ainakin seuraavat:


1. Hyvä väittelijä ilmaisee itseään selkeästi. Hän ei siis jaarittele, kiertele ja kaartele.

2. Hyvä väittelijä kuuntelee vastapuolen perusteluja aidosti ja myös reagoi niihin. Tarpeen tullen hän voi tehdä myös myönnytyksiä.

3. Hyvä väittelijä on asiallinen. Hän ei kiihdy eikä käyttäydy vastapuolta kohtaan aggressiivisesti. Myös kehonkieleen on syytä kiinnittää huomiota.

4. Hyvä väittelijä on valmistautunut väittelyyn. Hän tuntee omat perustelunsa ja on pohtinut myös vastapuolen mahdollisia perusteluja ja reagointiaan niihin.


Hyvä väittely ei ole joutavaa sirkutusta.

 


Tehtävä 2: Suulliset väittelyt

Muodostakaa noin viiden hengen kokoisia ryhmiä. Yksi ryhmästä on tarkkailija ja muut väittelevät valitsemistaan aiheista. Tehkää harjoitus ainakin kolmesti niin, että mahdollisimman moni pääsee väittelemään ja tarkkailemaan. Keksikää väittelyiden aiheet itse tai valitkaa seuraavista:

  • Elokuvien ikärajat ovat turhia.
  • Ruotsin kielen opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista.
  • Armeijan käymisen pitäisi tulla pakolliseksi myös naisille.
  • Pakollisesta asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
  • Ajokortin saamisen ikärajaa pitäisi laskea/nostaa.
  • Alkoholin ostamisen ikärajaa pitäisi laskea/nostaa.
  • Koulussa pitäisi luopua numeroarvioinnista.
  • Maan ulkopuolella on elämää.
  • Lukio antaa paremman pohjan elämälle kuin ammattikoulu.
  • Puhelimet pitäisi aina kerätä koulussa pois ennen oppitunnin alkua.
  • Kaikkien tulisi siirtyä kasvisruokavalioon.
  • Lukion oppilaiden tulisi voida vaikuttaa koulun opettajavalintoihin.
  • Jumala on olemassa.
  • Kissa on parempi lemmikki kuin koira/ Koira on parempi lemmikki kuin kissa.
  • Eläinkokeet ovat tarpeettomia.
  • Suomen yleinen asevelvollisuus pitäisi lakkauttaa.
  • Raha tuo onnea.
  • Some on enimmäkseen turhuutta.
  • Kouluihin pitäisi saada koulupuvut.
  • Suomen pitäisi lakata ottamasta vastaan pakolaisia.
  • Homoparien pitäisi saada adoptio-oikeus.
  • Kaunokirjallisuuden lukeminen on yliarvostettua.
  • Miehen ja naisen stereotyyppiset roolit ovat biologisesti määräytyneitä.
  • Monikulttuurisuus tuhoaa kulttuurin.
  • Suomessa palkkatulojen verostusta pitäisi nostaa/laskea.
  • Suomeen pitäisi saada kuolemanrangaistus.
  • Yksiavioisuus on este hyvälle parisuhteelle.
  • Koulu tuhoaa luovuuden.
  • Pornografiasta pitäisi tehdä laitonta.
  • Koulukiusaamisesta pitäisi määrätä sakkoja.
  • Pieni lukio on opiskelupaikkana selvästi huonompi kuin iso lukio.
  • Abortti tulisi kieltää.
  • Lukion oppiaine X on turha.
  • Suomen tulisi liittyä Natoon.


Tarkkailijan apukysymykset:

a) Kumman osapuolen perustelut olivat vahvempia?

b) Miten luonnehtisit väittelyn osapuolien käytöstä ja emotionaalisia reaktioita?

c) Miten selkeästi väittelyn osapuolet ilmaisivat itseään?

d) Miten luonnehtisit väittelijöiden nonverbaalista viestintää?

e) Miten hyvin osapuolet kuuntelivat toisiaan? Olivatko osapuolet aidosti vuorovaikutuksessa?


Kertailua: argumentaatiotavat

1. Turun puukotukset ovat vasta alkua, joten rajat pitäisi viimeistään nyt pistää kiinni.

2. Nyt ollaan viimein kai saavutettu monikulttuurisuuden kriisin huippu, kun tasavallan presidenttikin pitää erikseen puhua asiasta.

3. Mirva Sikasen (2004) pro gradu -tutkimuksessa kerrotaan, että Suomessa muslimeista uutisoidaan voimakkaan ongelmakeskeisesti.

4. Minun koulussani musliminuoret ovat aina omissa oloissaan. Tällainen eristäytyminen voi johtaa Turun teossa ilmenneeseen järjettömään vihaan.

5. Turun tapahtumien jälkeen joku kukkahattusuvakki tietysti taas kimisee, että jotenkin tämä oli suomalaisten vika.

6. Turun tapahtumasta eivät tietenkään saa toistua missään muodossa. Voimme vain kuvitella sitä kärsimyksen määrää, jota Turun terroritekoa todistaneet viattomat lapset ja nuoret kokivat. Näin yölläkin unta lukiolaistytön kyyneleisistä silmistä ja äitien avuttomista huudoista.

7. En ymmärrä ihmisten islamia kohtaan tuntemaa vihaa. Eihän kyseessä ole pohjimmiltaan sodan vaan rauhan uskonto.




Tutkitaan argumentatiivisia tekstejä


1. Lue lukiolaisen kirjoittama kolumni "Suomalaisuudesta jää karvas maku" täältä. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

a) Mikä on kolumnin pääteesi?

b) Listaa kaikki argumentit, joita kirjoittaja käyttää tekstissään. Mitä argumentaatiotyyppiä argumentit edustavat?

c) Miten luonnehtisit kirjoittajan arvomaailmaa? Millainen olisi hänen unelmiensa ihminen ja unelmiensa yhteiskunta?

d) Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kuinka uskottavana pidät argumentaatiota? Millaisia ajatuksia teksti herättää sinussa? 

e) Pohdi vielä, kuinka tekstin julkaisukonteksti ja tekijäkonteksti vaikuttavat tekstin uskottavuuteen? Julkaisukontekstilla tarkoitetaan tekstin julkaisupaikkaa ja tekstin julkaisuaikaa. Tekijäkontekstilla viitataan siihen, kuka on tehnyt tekstin.


2. Lue yleisönosastokirjoitus "Lukiossa ei pääse kielitaju kehittymään". Tekstin  löydät täältä.

a) Mikä on yleisönosastokirjoituksen pääteesi?

b) Listaa kaikki argumentit, joita kirjoittaja käyttää tekstissään. Jaottele löydöksesi erilaisiin argumentaatiotyyppeihin.

c) Miten luonnehtisit kirjoittajan arvomaailmaa? Millainen olisi hänen unelmiensa ihminen ja unelmiensa yhteiskunta?

d) Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kuinka uskottavana pidät argumentaatiota? Millaisia ajatuksia teksti herättää sinussa? 

e) Pohdi vielä, kuinka tekstin julkaisukonteksti ja tekijäkonteksti vaikuttavat tekstin uskottavuuteen? Julkaisukontekstilla tarkoitetaan tekstin julkaisupaikkaa ja tekstin julkaisuaikaa. Tekijäkontekstilla viitataan siihen, kuka on tehnyt tekstin.