Argumentaatioanalyysin perusteet 

Kuvan lähde


Sisällöt diaesityksinä

Vaikuttaminen, arvot, ideologia ja diskurssi

Argumentaatiokeinot

Retoriset keinot

Argumentaation arviointi


Analyysin elementit 

Argumentaatioanalyysi ei ole mekaanista tekstin piirteiden listaamista. Sinun on ole tulee keskittyä esitellyissä elementteissä nimenomaan niihin, jotka ovat tekstin tekstilajin, ominaispiirteiden ja tarkemman tehtävänannon kannalta olennaisia.

 1. Pohdi, voiko tekstiin ylipäätään soveltaa argumentaatioanalyysia.

  • Mihin tehtävänanto ohjaa sinua? Löydät esimerkkejä argumentaatioanalyysiin liittyvistä ylioppilaskokeiden tehtävänannoista  täältä. Argumentaatioanalyysi tehtävänantona liittyy nimenomaan lukutaidon kokeen ensimmäiseen osaan, joka käsittelee asia- ja mediatekstejä.
  • Argumentaatioanalyysia voidaan soveltaa perustehtävältään argumentoiviin teksteihin eli teksteihin, joissa tuodaan esille tietty mielipide, jonka puolesta esitetään perusteluja eli argumentteja. Argumentoivia sanomalehtitekstejä ovat esimerkiksi yleisönosastokirjoitus, pääkirjoitus ja kolumni.  Myös mainos - kuvana tai videomuodossa - on tyypillinen argumentoiva teksti, vaikka siinä ei välttämättä esitetäkään suoria kielellisiä perusteluita tietyn väitteen puolesta.
  • Usein argumentaatioanalyysia voi soveltaa myös teksteihin, joiden perustehtävinä hallitsevat pohtiminen, kertominen ja kuvaaminen. Tärkeintä on, että tekstissä esitetään väitteitä ja niihin liittyviä perusteluja. Tämänkaltaisia tekstejä voivat olla esimerkiksi artikkelit, reportaasit ja tieteelliset julkaisut. 
  • Myös taidetekstit, joita käsitellään lukutaidon kokeen toisessa osiossa, voivat sisältää mielipiteitä ja perusteluja. Niihin ei ole kuitenkaan tapana soveltaa argumentaatioanalyysin käsitteistöä.


2. Aloita argumentaatioanalyysi etsimällä tekstin teesi eli väite, jonka puolesta tekstissä esitetään perusteluja. Teesiä ei ole välttämättä sanottu tekstissä suoraan, mutta se on aina muotoiltavissa tekstistä näkyviin yhtenä, kokoavana virkkeenä.

 Seuraavat kysymykset voivat auttaa sinua teesin hahmotuksessa:

-Tartutaanko tekstissä johonkin epäkohtaan, joka halutaan korjata?

-Millaisen mielipiteen teksti pyrkii välittämään kokonaisuudessaan?

Huomaa, että pääteesi muotoillaan nimenomaan virkkeeksi. Pääteesi ei näin ollen voi olla ainoastaan tekstin aihe, esimerkiksi "ilmastonmuutos" tai "nuorisotyöttömyys" .

3. Hahmottele näkyviin myös tekstin tavoitteet. Tavoitteet ovat teesiä laajempi kokonaisuus, jonka ytimen teesi kiteyttää. Tekstin pääteesi voi olla esimerkiksi "Lukiolaiset eivät opiskele riittävästi" ja tekstin tavoitteena voi olla vaikkapa herättää keskustelua lukion rakenteista ja aktivoida nuoria opiskelemaan. Seuraavat kysymykset voivat auttaa sinut tekstin tavoitteiden jäljille:

  • Millaisista  - usein yhteiskunnallisista - aiheista teksti ohjaa lukijaa kiinnostumaan?
  • Millaista keskustelua teksti pyrkii herättämään?

4. Tuo esille tekstiin sisältyvät taustaoletukset. (Rinnalla voidaan käyttää myös "esisopimuksen" käsitettä.) Taustaoletukset ovat pääteltävissä tekstistä, mutta niitä tuodaan harvoin suoraan esille ja ne koskevat lukijan oletettuja tietoja ja arvoja. 

  • Mitä tekstissä oletetaan lukijan automaattisesti tietävän aiheesta ja siitä julkisuudessa käydystä keskustelusta?
  • Millaisia arvoja vastaanottajalla oletetaan olevan? Löydät yhden luokituksen arvoista täältä. Argumentoivan tekstin analyysissa vastaanottaja korostuu kontekstina - usein esimerkiksi mainos on kohdennettu juuri tietynlaisia asioita tärkeinä pitävälle ihmisryhmälle.

5. Huomioi, kuinka tekstin kontekstit vaikuttavat argumentaatioon.

Tekstin konteksteja ovat tekstilaji, julkaisupaikka- ja aika, viestintäväline, tekstin tekijä, tekstin vastaanottaja ja muut samaa aihetta käsittelevät tekstit. Löydät lisätietoa kontekstien analyysista täältä. 

6. Millaisia perusteluita eli argumentteja tekstissä esitetään ja mitä perustelutyyppejä argumentit edustavat? Löydät lisätietoa perustelutyypeistä täältä. Pyri niputtamaan samankaltaiset argumentaatiokeinot yhteen. (Voit luokitella argumentaatiokeinot esimerkiksi tunteisiin, järkeen ja arvoihin vetoaviin argumentteihin)

7. Miten vastanäkemykset otetaan huomioon? 

  • Tehdäänkö tekstissä joitakin myönnytyksiä vastakkaiselle näkökulmalle? 
  • Esitetäänkö tekstissä vastanäkemys ja kumotaan se, jolloin voimme puhua vasta-argumentista tai kaksipuolisesta perustelusta? Löydät lisätietoja täältä.

8. Miten tekstin rakenne eli eri osat ja niiden yhteen liittyminen tukevat argumentaatiota? Perehdy tarkemmin ainakin audiovisuaalisen tekstin rakenneosiin ja sanomalehtitekstin rakenneosiin. Vinkki: Sinun tulee kiinnittää huomiota tekstin rakenneosiin ennen kaikkea silloin, kun tehtävänanto on argumentaatioanalyysia yleisluontoisempi, mutta sisältää argumentaatioanalyysin. Rakenneosat argumentaation ja retoristen keinojen tukena on syytä huomioida, kun tehtävänanto ohjaa tutkimaan laajasti tekstin vaikuttamista. 

Löydät esimerkkejä tällaista laajoista tehtävänannoista YO-kokeessa täältä.

9. Argumentaation analyysiin kuuluu myös tekstin retoristen keinojen tarkastelu, vaikka tätä ei tehtävänannossa erikseen mainittaisikaan: pohditaan siis, millaisilla kielellisillä valinnoilla tekstin tekijä vahvistaa argumentaatiotaan. Löydät lisätietoa retorisista keinoista täältä. Olennaista on pohtia lisäksi, miksi juuri kyseisiä retorisia keinoja on hyödynnetty ja myös retoristen keinojen onnistuneisuutta voidaan arvioida esimerkiksi suhteessa tekstin tavoitteisiin ja kohderyhmään. Älä ainoastaan listaa retorisia keinoja vaan pyri myös ryhmittelemään niitä. Retorisia keinoja voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti:

-Huomioit erikseen äännetason, sanaston tason ja lausetason retoriset keinot ja pohdit toimiiko jokin retorinen keino koko tekstin läpäisevänä periaatteena. Löydät lisätietoa  täältä.

-Usein paras tapa ryhmitellä retorisia keinoja on pohtia niiden merkitystä tekstin tavoitteiden kannalta. Mikä retorinen keino on tekstin tavoitteiden kannalta tärkein ja millaisia muita retorisia keinoja siihen yhdistyy? Usein kannattaa lähteä liikkelle koko tekstin läpäisevistä retorisista keinoista - mikäli tällaisia on - ja tarkastella muita keinoja suhteessa näihin tärkeimpiin keinoihin. Esimerkiksi teksti voi rakentua vastakkainasettelulle eli polarisaatiolle, jota monet muut retoriset keinot palvelevat tätä pääkeinoa.

-Retorisia keinoja voi olla tarkoituksenmukaista ryhmitellä nimenomaan tärkeysjärjestyksessä: ensin tuodaan esille pääkeinot ja sitten siirryttään keinoihin, jotka näkyvät tekstin vähemmän.

H uomaa, että retoristen keinojen analyysin kohdalla tulee huomioida myös tekstin huumorin keinojen analyysi, josta löydät lisätietoja täältä (linkki tulossa)

10. Sisältääkö teksti argumentaatiota tukevan tarinan eli miten tekstissä on hyödynnetty kertomuksellisuutta? Huomaa, että kaikki argumentoivat tekstit eivät suinkaan hyödynnä kertomuksellisuutta, mutta argumentoivista teksteistä varsinkin mainokset ovat usein luonteeltaan nimenomaan kertomuksellisia.

  • Etsi ja nimeä tekstissä käytetyt kertomuksellisuuden keinot (esimerkiksi aukkokohta, draaman kaari) ja ryhmittele samankaltaiset keinot yhteen.
  • Pohdi, miksi teksti hyödyntää nimenomaan kertomuksellisuutta.

11. Arvioi tekstin argumentaation ja retoristen keinojen vakuuttavuutta itse. Tehtävänannossa ei välttämättä suoraan pyydetä tätä, mutta hyvissä vastauksissa voidaan silti olettaa lukijan myös arvioivan argumentaatiota ja retorisia keinoja. Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita kannattaa pohtia:

  • Millainen lukija hyväksyy tekstin taustaoletukset? Millainen lukija ei ehkä hyväksyisi niitä? Kuinka puhuja onnistuu argumentoinnissaan, kun ottaa huomioon tekstin tavoitteet ja kohderyhmän? (Esim. vaikkapa pakinan tavoitteena voi olla pikemminkin viihdyttää lukijaa kuin saada hänet aidosti vakuuttuneeksi.)
  • Kuinka riittäviä ja monipuolisia tekstissä esitetyt perustelut ovat? 
  • Onko perustelu sisäisesti ristiriidatonta?
  • Huomioidaanko tekstissä pääteesin vastaiset argumentit? Tehdäänkö myönnytyksiä tai luodaanko uskottavia vastaperusteluja?
  • Kuinka luotettavia ovat esimerkiksi tekstin tekijän käyttämät esimerkit, auktoriteetit, tilastot jne.
  • Onko tekstin argumentoinnissa virheitä?


Kuvan  lähde


Miten hyödynnän argumentaatioanalyysin elementtejä?

1. Missä järjestyksessä minun olisi syytä edetä?

Huomaa, että argumentaatioanalyysi lähtee aina liikkeelle tekstin teesin ja laajempien tavoitteiden pohtimisesta. Tämän jälkeen on yleensä luontevaa siirtyä argumentaatiokeinojen luokitteluun ja arviointiin ja lopuksi tarkastella, kuinka retoriset keinot näkyvät tekstissä argumentaation tukena ja arvioida niiden tavoitteita ja toimivuutta. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa, että opiskelija kykenee huomioimaan tekstin kontekstit ja taustaoletukset ja näitä aineksia voi ripotella laajasti analyysin kaikkiin vaiheisiin.


2. Miten huomioin oman tasoni analyysin kirjoitusprosessissa?

Mikäli äidinkielen arvosanasi on yleensä luokkaa 6, pidä argumentaatioanalyysi yksinkertaisena. Riittää, että teet havaintoja kolmesta pääseikasta:

  • teesi
  • keskeiset argumentaatiokeinot
  • keskeiset retoriset keinot

B:n tason vastaukseen riittää, että saat poimittua mukaan joitakin olennaisia argumentaatiokeinoja ja joitakin olennaisia retorisia keinoja. Kyky ryhmitellä näitä keinoja järkevästi jonkin periaatteen mukaan nostaa vastauksen arvosanaa.

Mikäli äidinkielen arvosanasi 8 tai yli 8, sinun tulee pyrkiä osoittamaan argumentaatioanalyysissasi nimenomaan kykyä kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon, vaikka tätä ei tehtävänannossa erikseen mainitakaan. Katso esimerkkejä kulttuurisen lukutaidon osoittamisesta kohdasta 4.

  • ymmärtää pääteesin lisäksi myös tekstin laajempia tavoitteita
  • pohtia laajasti tekstiin liittyviä arvoihin ja maailmankuvaan kytkeytyviä taustaoletuksia
  • tarkastella argumentaatiota ja retorisina keinoja suhteessa tekstin konteksteihin ja esimerkiksi havainnoida tekstin suhteita valta- ja vastadiskursseihin
  • analysoida argumentaation ja retoriikan toimivuutta esimerkiksi tekstin tavoitteiden ja kohderyhmän kannalta


3. Miten huomioin tekstilajin ja tekstin rakenteen, kun teen argumentaatioanalyysia?


Argumentaatioanalyysi, kuten mikään mukaan tekstianalyysi, ei ole koskaan mekaanista. Kun olet päätynyt hyödyntämään vastauksessasi argumentaatioanalyysin käsitteistöä, sinun on huomioitava huolellisesti tarkastelevan tekstin tekstilaji ja rakenne.

Mikäli tehtävänantona on tekstin vaikuttamiskeinojen analyysi - tai jokin muu hyvin yleisluonteinen tehtävänanto - sinun on tärkeää tarkastella, millainen rooli nimenomaan argumentaatioanalyysin elementeillä on tekstin vaikutuspyrkimyksissä. Esimerkiksi perinteisen mielipidekirjoituksen tarkastelussa jo tekstilaji ohjaa vahvasti argumentaatioanalyysin keskeisten osien - teesin, argumenttien ja retoristen keinojen - tarkasteluun. 

Mikäli tehtävänantona on taas esimerkiksi kertomuksellisen mainosvideon vaikuttavuuden analyysi, tarvitset edelleen argumentaatioanalyysin käsitteitä, mutta vastauksessa voidaan merkkimäärällisesti kiinnittää paljon huomiota juuri esimerkiksi kerronnan keinojen analyysiin vaikuttamisen välineenä - ja varsinainen argumentaatioanalyysi jää vähemmälle.


4. Miten osoitan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa argumentaatioanalyysissa?

Kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon osoittaminen vastauksessa edellyttää tavallisesti, että teet tekstistä havaintoja, joita tehtävänannossa ei aivan suoraan määrätä tekemään. Sinulla tulee olla siis käsitys siitä, mitä sinulta oletetaan tehtävänannosta riippumatta.

Kulttuurinen lukutaito merkitsee kykyä huomioida tekstissä sen kontekstit. Eri teksteissä erilaiset kontekstit painottuvat eri tavoin eikä konteksteja käydä läpi mekaanisesti - jo olennaisiin konteksteihin keskittyminen on osoitus kulttuurisesta lukutaidosta. Tekstin  konteksteja ovat seuraavat:

1. Tekstilaji

2. Tekijä

3. Julkaisukanava tai viestin

4. Maantieteellinen julkaisupaikka

5. Julkaisuaika

6. Aihetta käsittelevät muut tekstit

7. Kohderyhmä


Ymmärrys tekstilajista voi näkyä argumentaatioanalyysissa esimerkiksi tekstin tavoitteiden ja rakenteen monipuolisena huomiointina. Valveutunut lukija huomaa, että yleisönosastokirjoituksen argumentaation analyysi voi edellyttää aivan toisenlaista analyysia kuin mainosvideon analyysi. Yleisönosastokirjoituksen kohdalla kokelas voi tyypillisesti keskittyä nimenomaan argumentaatiokeinoihin ja retorisiin keinoihin, kun taas mainoksen kohdalla näiden elementtien lisäksi olennaisia vaikuttamisen keinoja voi olla paljon enemmän - mainos voi hyödyntää esimerkiksi erilaisia visuaalisia keinoja, auditiivisia keinoja ja vaikkapa kertomuksellisuutta. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa myös se, että kokelas ymmärtää pääteesin muotoilua laajemmin tekstien tavoitteita. Mainosvideon tavoitteet ovat yleensä yksinkertaisia: halutaan myydä brändiä tai tuotetta. Esimerkiksi kolumnissa tavoitteet voivat taas olla moninaisia: lukijaa halutaan viihdyttää, hänen arvoihinsa ja toimintaansa halutaan vaikuttaa, hänet kutsutaan osaksi tiettyä yhteiskunnallista keskustelua ja niin edelleen. Kultuurista lukutaitoa osoittaa myös se, että lukija tunnistaa, milloin tekstissä yhdistellään erilaisia tekstilajeja tietyn vaikutuksen aikaansaamiseksi: esimerkiksi mainos voi olla puettu näennäisesti objektiivisen artikkelin kaapuun.

Tekstin tekijä on argumentaatioanalyysissa olennainen erityisesti, kun punnitaan kriittisesti argumentaation uskottavuutta. Tietyn alan tutkijan ajatukset aiheesta ovat vakuuttavampia kuin vaikkapa  henkilön, jonka tietämys aiheesta rajoittuu omakohtaisiin arkikokemuksiin. 

Tekstin julkaisukanava vaikuttaa tekstin vaikuttamisen keinoihin (ks. ensimmäinen kappale) ja kulttuuriseen lukutaitoon kykenevä lukija huomaa tämänkaltaiset yhteydet. Julkaisukanava on olennainen tieto myös silloin, kun kirjoittaja arvioi tekstin uskottavuutta. Mikään julkaisukanava ei tuota täysin neutraalia tekstiä, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomia ja Yleä pidetään arvovaltaisempina lähteinä kuin vaikkapa yksittäisen henkilön blogimerkintöjä tai voimakkaasti tiettyyn ideologiaan sitoutuneen ryhmittymän julkaisuja. Lisäksi julkaisukanavalla voi olla esimerkiksi vahva yhteys tekstin kohderyhmään: suuressa aikakauslehdessä julkaistu sähköautojen puolesta puhuva kirjoitus tavoittaa aivan erilaisen kohderyhmän kuin tietyn ympäristöjärjestön julkaisu, jonka lukijakunta on luultavasti jo valmiiksi arvomaailmaltaan kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla.

Tekstin maantieteellinen julkaisupaikka, julkaisuaika ja tekstin aihetta käsittelevät muut tekstit liittyvät monesti argumentaatioanalyysin yhteydessä kiinteästi yhteen. Kulttuurisesti lukutaitoinen kokelas tuntee tekstin käsittelemään aiheeseen liittyvää julkista ja yhteiskunnallista keskustelua ja osaa tarkastella analysoitavaa tekstiä puheenvuorona tässä keskustelussa. Kultuurista lukutaitoa osoittaa kyky kytkeä teksti johonkin valta- tai vastadiskurssiin ja tekstin kannalta ajankohtaisiin ideologioihin ja arvomaailmaan.

Tekstin vastaanottaja tai kohderyhmä on hyvin usein argumentoivan tekstin tarkastelun konteksti, josta voi ammentaa varsin paljon. Kohderyhmä määrittää tekstin taustaoletukset, joiden läpinäkyväksi tekeminen on hyvä osoitus kriittisestä ja kulttuurisesta lukutaidosta. 


Kontekstualisoinnin lisäksi kriittinen lukija ymmärtää, kuinka tekstin argumentaatiokeinot kytkeytyvät tekstin tavoitteeseen. Argumentaatiolla voidaan vedota tarkoituksellisesti nimenomaan lukijan tunteisiin. Esimerkiksi omakohtaiset esimerkkitarinat kutsuvat lukijan samastumaan ja voivat herättää voimakkaita tunnereaktioita. Asiantuntijan lausunto koronatilastoista taas nojaa erilaiseen argumentaatioon, sillä tavoite on välittää lukijalle nimenomaan tietoa ja vedota järkeen.





Kuvan lähde


Malliteksti 1 

Seuraava malliteksti keskittyy teesiä tukevien perusteluiden ja tekstin taustaoletusten analyysiin sekä siihen, kuinka tekstin kontekstit voivat vaikuttaa argumentaatioon. Analyysissa ei ole mukana retoristen keinojen analyysia eikä argumentaation vakuuttavuuden analyysia, jotka tavallisesti kuuluvat osaksi argumentaatioanalyysia.

=> Lukutaitovastausta ei otsikoida

Unikulman mainoksen (2017) pääteesin voi muotoilla seuraavalla tavalla: osta Unikulmasta uusi patja. Tekstin laajempana tavoitteena on tuoda esille Unikulmaa yrityksenä ja brändinä.=> Kirjoittaja aloittaa analyysinsa tuomalla esille tekstin teesin ja pohtimalla tekstin laajempia tavoitteita. 

Kirjoittaja käyttää pääteesiään tukemaan monenlaisia argumentteja. Keskeisin argumenteista on hyviin seurauksiin ja etuihin vetoaminen. Kirjoittaja tuo moneen otteeseen esille, että Mikael Forssellin ja esimerkiksi hänen tyttärensä unen laatu on parantunut ja näin muun muassa lapsen mieliala on kohonnut sen jälkeen, kun perheeseen on hankittu uudet patjat. Etujen ohella  argumentaatiossa nostetaan esille  haitat: muun muassa Forssellin tytär on nukkunut aiemmalla, huonommaksi mieltyvällä patjalla paljon katkonaisemmin. Koko mainos toimii lisäksi havainnollistavana esimerkkinä, johon lukijan voi olla helppo samastua: Forssellin perheen arkisesta elämästä kerrotaan yksityiskohtaisesti ja vaikka kyseessä on julkisuuden henkilö, hänet esitetään tavallisena ihmisenä, jonka tytär saattaa kiukutella ja on tottunut aiemmin nukkumaan likaisella patjalla.=> Kirjoittaja nostaa esille tekstin keskeisimmät argumentaatiotavat.

Tärkeitä argumentaatiokeinoja tekstissä ovat myös auktoriteettiin ja asiantuntijaan vetoaminen ja tieteelliseksi kuvattuun tutkimukseen vetoaminen. Mainoksessa Mikael Forssell voi esiintyä jalkapallouransa vuoksi ihailua osakseen saavana auktoriteettina, jonka myönteisiä mielipiteitä Unikulman tuotteista voidaan kuunnella, vaikka varsinaisesti henkilön asiantuntemus liittyykin urheiluun. Lisäksi mainoksessa mainitaan erikseen nimeltä Unikulman "uniasiantuntija"=> Aineistosta poimitut yksittäiset sananvalinnat laitetaan lainausmerkkeihin. Vesa Tuomisen, ja tarkka etunimen esiin nostaminen korostaakin henkilön tärkeyttä alansa osaajana. Mainoksessa kerrotaan suoraan, että Unikulmassa toimitaan "faktojen ja tieteen pohjalta". Väite pyritään vielä havainnollistamaan todeksi kuvaamalla "pintatestiä", jonka Forssell perheineen on suorittanut.=> Kirjoittaja tuo esille muitakin argumentaatiotapoja ja etenee tärkeysjärjestyksessä keskeisimmistä seuraaviksi keskeisimpiin.

Mainos tuo esille erilaisia taustaoletuksia lukijan arvoista. Erityisesti mainos voi vedota lukijaan, joka pitää tärkeänä henkilökohtaista hyvinvointiaan. Hyvinvoinnin osalta tekstissä painottuu nimenomaan kehon hyvinvointi: uudella patjalla nukkumisen jälkeen olo kehossa on aidosti erilainen, levänneempi. Tämä liitetään psyykkiseen hyvinvointiin, jota lukijan oletetaan myöskin arvostavan: patjojen myötä Forssellin perheeseen on saapunut "uusi seesteisyys".  Mainoksen arvomaailmaan kiinnittyy vahvasti perhekeskeiseen ajatteluun, ja perheen malliksi tarjotaan tavanomaista heteronormatiivista ydinperhettä. Tekstissä korostetaan, että koko perhe voi patjojen oston myötä paremmin, ja erityisesti esille nostetaan lapsen etu, mikä vedonnee helposti nimenomaan vanhempien tunteisiin. Lisäksi mainos pyrkii huomioimaan lukijat, jotka haluavat ostopäätöstensä tueksi pelkkien tunnekokemuksien ohella  tieteellisesti todistettua faktatietoa.=> Onnistuneessa argumentaatioanalyysissa vastaanottaja kontekstina huomioidaan laajasti, ja hänen oletetuista arvoistaan ja ajatusmalleistaa tehdään monipuolisesti havaintoja.

Mainoksen julkaisuaika ja -paikka sekä tekstilajipiirteet vaikuttavat tapaan, jolla lukija suhtautuu mainoksen argumentaatioon. Mainos on julkaistu vuonna 2017, ja koko 2010 -luvun ajan julkisessa keskustelussa ovat nousseet esille lapsiperheisiin kohdistuvat paineet, joita esimerkiksi uran ja perheen yhteensovittamisen on katsottu tuottavan. Argumentaatiossaan mainos ottaa siis kantaa lukijalle ajankohtaiseen asiaan, ja perheiden hyvinvointia korostava ajattelu on ollut koko 2000 -luvun ajan valtavirtaa, joten lukijan voi olla helppo vakuuttua tekstistä. Teksti on julkaistu alkujaan Iltalehden sivustolla, ja Iltalehti julkaisuympäristönä voi jakaa lukijoiden mielipiteitä: osa saattaa suhtautua nimenomaan Iltalehteen kytkeytyvään sisältöön jo lähtökohtaisesti lehden viihteellisen otteen takia arveluttavana.=> Kirjoittaja arvioi argumentaatiota vielä suhteessa tekstin taustayhteyksiin eli konteksteihin.

Mainos on luonteeltaan hybriditeksti, joka on tuotettu artikkelin muotoon. Artikkelimuotoisuus antaa mahdollisuuden paitsi monenlaisten argumenttien esittämiselle myös ilmiön tarinallistamiselle, joka voi temmata lukijan mukaansa ja saada hänet samastumaan haastatellun elämään. Lisäksi moni lukija mieltää artikkelin perinteistä mainosta paljon objektiivisemmaksi tekstilajiksi, joten tämä voi tuoda mainoksen argumentaatiolle lisäuskottavuutta.=> Kirjoittaja jatkaa kontekstualisointia. Vastaus päättyy, kun asia päättyy. Loppuyhteenvetoa ei tarvita.


Tuota lukutaitovastaus

Tuota yllä olevien ohjeiden ja mallitekstin avulla lukutaitovastaus Jari Tervon kolumnista, jonka löydät täältä. Tehtävänanto on seuraava: Tarkastele Jari Tervon kolumnin argumentaatiota ja tuota vähintään 2500 merkkiä pitkä vastausteksti. Älä ota analyysiin mukaan vielä retorisia keinoja äläkä esimerkiksi argumentoinnin arviointia. Seuraavien elementtien tulee näkyä tekstissäsi:

  • Pääteesi ja tavoitteet
  • Argumentaatiokeinot
  • Lukijan arvoja koskevat taustaoletukset
  • Tekstin kontekstien vaikutus siihen, kuinka lukija voi suhtautua argumentaatioon

(Kontekstit: tekstilaji, tekstin kirjoittaja, julkaisupaikka ja -aika, muut aiheesta tuotetut tekstit) Vastaanottajaan kontekstina on luontevaa perehtyä tekstin taustaoletuksia esiteltäessä.

Löydät lisätietoja lukutaitovastauksesta tekstilajina täältä.