Tehtäviä argumentaatioanalyysista (kesken)

 Löydät laajan esityksen argumentaatioanalyysista täältä.


Argumentaatioanalyysi pähkinänkuoressa 

 1. Pohdi, voiko tekstiin soveltaa argumentaatioanalyysia. Pyritäänkö tekstissä saamaan lukija vakuuttuneeksi tietystä seikasta perustelujen avulla? Esimerkiksi novellia tai uutista ei tyypillisesti aleta analysoida argumentaatioanalyysin käsittein. Toisaalta monia vaikuttamaan pyrkiviä videoita voidaan lähestyä argumentaatioanalyysin avulla, vaikka videossa ei tuoda esille suoria kielellisiä perusteluja tietyn väitteen puolesta.

2. Aloita etsimällä tekstin pääteesi eli pääväite. Seuraavat kysymykset voivat auttaa sinua pääteesin hahmotuksessa:

-Tartutaanko tekstissä johonkin epäkohtaan, joka halutaan korjata?

-Millaisen mielipiteen teksti pyrkii välittämään kokonaisuudessaan?

Pääteesin lisäksi tekstillä on myös tavoite tai useampia tavoitteita. Tavoite on pääteesiä laajempi kokonaisuus. Tekstin pääteesi voi olla esimerkiksi "Lukiolaiset eivät opiskele riittävästi" ja tekstin tavoitteena voi olla esimerkiksi herättää keskustelua lukion rakenteista ja aktivoida nuoria opiskelemaan.

3. Millaisia taustaoletuksia tekstissä tehdään? Millaisia arvoja lukijan oletetaan jakavan tekstin kanssa? Mitä lukijan oletetaan jo tietävän aiheesta?

4. Millaisia pääväitettä tukevia väitteitä eli argumentteja tekstissä esitetään?

5. Mitä perustelutyyppejä perustelut edustavat? Nimeämällä perustelun tyypin pääset pohjatekstin referoinnista heti korkeammalle abstraktiotasolle.

6. Miten vastanäkemykset otetaan huomioon? Tehdäänkö tekstissä joitakin myönnytyksiä vastakkaiselle näkökulmalle?

7. Argumentaation analyysiin voi kuulua myös tekstin retoristen keinojen tarkastelu: pohditaan siis, millaisilla kielellisillä valinnoilla tekstin tekijä vahvistaa argumentaatiotaan. 

8. Voit myös arvioida tekstin argumentaation vakuuttavuutta itse. Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita kannattaa pohtia:

  • Kuinka riittäviä tekstissä esitetyt perustelut ovat? 
  • Kuinka luotettavia ovat esimerkiksi tekstin tekijän käyttämät esimerkit, auktoriteetit, tilastot jne.
  • Kuinka puhuja onnistuu argumentoinnissaan, kun ottaa huomioon tekstin tavoitteet ja kohderyhmä? (Esim. vaikkapa pakinan tavoitteena voi olla pikemminkin viihdyttää lukijaa kuin saada hänet aidosti vakuuttuneeksi.)