Opintojakson lukutaitovastaukset

Kuvan lähde


Ensimmäinen kokonaisuus: uutisanalyysi

Nyt pääset harjoittelemaan elämäsi ensimmäistä lukutaitovastausta! 

Löydät kaiken tarvitsemasi informaation tähän listattujen linkkien takaa. Tutustu esityksiin huolellisesti ja lue sitten oheinen uutisen tekstilajipiirteitä käsittelevä mallivastaus. 


Johdatus lukutaitovastauksen kirjoitustekniikkaan

Sanomalehtitekstin tyyppejä ja rakenneosia

Tekstin perustehtävät

Uutinen tekstilajina



Mallivastauksen tehtävänanto: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että oheinen teksti on uutinen? Löydät tekstin aineiston täältä. Mikäli linkki on vanhentunut, pääset aineistoon myös täältä. 

Vastauksessaon lihavoitu uutisen tekstilajipiirteiden analyysissa keskeiset käsitteet.

Sinisellä merkityissä kohdissa kirjoittaja erittelee ja tulkitsee. Punaisella merkityissä kohdissa hän osoittaa kykyä kulttuuriseen lukutaitoon, huomioi tekstin kontekstit.

Ensimmäinen kappale: Vastaaja viittaa lukutaitovastaukselle ominaisesti lyhyesti pohjatekstiin, mutta pohjatekstiä ei esitellä lukijalle laajemmin, sillä oletus on, että tekstin lukija tuntee aineiston. Vastaaja käy ensimmäisessä kappaleessa suoraan asiaan, vastaamaan määrättyyn tehtävänantoon.

Ylen sivustolla (2020) julkaistun tekstin tunnistaa tekstilajiltaan uutiseksi, sillä tekstin päätavoite on uutiselle tyypillinen. Teksti pyrkii välittämään  objektiivista tietoa ajankohtaisesta ilmiöstä, robottileikkurien aiheuttamista siilien kuolemista. => Kirjoittaja nostaa kappaleessa esille tekstin PÄÄTAVOITTEEN ja on näin jo tehnyt tekstistä tulkinnan.

Teksti on uutiselle tyypillisesti kuvailevaa ja kertovaa.  => Kirjoittaja erittelee tekstiä Esimerkiksi siilien selviytymistä selostetaan kronologisessa järjestyksessä vaiheittain ja näin teksti sieppaa lukijan mielenkiinnon ja innostaa lukemaan siilien lopullisesta kohtalosta. Lisäksi teksti sisältää lyhyitä kuvailevia osioita, joiden on tarkoitus havainnollistaa siilien kuntoa ja osin myös vedota lukijan tunteisiin, sillä siilejä kuvataan läpi tekstin tunteita herättävästi: niiden kuolemaa luonnehditaan "tuskalliseksi ja tarpeettomaksi", poikaset "kokivat kohtalonsa robottileikkurin hampaissa" ja pelastettujen siilinpoikasten seurassa seikkailee sympaattisesti "siilimammaksi" nimetty aikuinen naarassiili. Uutiselle tyypillisesti tekstin toimittaja pysyttelee taustalla eikä ota kantaa tapahtumiin tai esitä omaa pohdintaa. => Kirjoitta tarkastelee, kuinka teksti toteuttaa sisällössään TEKSTIN PERUSTEHTÄVIÄ ja päätyy erittelystä tulkintojen tekemiseen.

Lisäksi uutinen on sisällöltään uutiselle ominainen, sillä se vastaa uutiskysymyksiin "kuka", "mitä", "missä" ja "milloin". Lisäksi uutisessa pohditaan tapahtuneen seurauksia. Uutisessa tekijä, "kuka", ovat siilit ja kysymykseen "mitä" vastataan kertomalla, että siilit ovat toistuvasti jääneet robottiruohonleikkureiden alle. Tapahtumapaikaksi tekstissä selviää Inkoo, mutta uutinen ei anna tarkkaa vastausta kysymykseen "milloin". Uutinen on julkaistu heinäkuussa vuonna 2020 ja yleensä uutiset antavat ajankohtaista tietoa, joten voidaan olettaa, että tapahtumat ovat tapahtuneet kesällä 2020, lähellä uutisen julkaisuajankohtaa. Uutiselle ominaisesti teksti käsittelee myös tapahtuneen seurauksia: siilejä on kuollut, ja niitä on myös pelastettu eläinlääkärin hoiviin, missä ne ovat alkaneet toipua.=> Kirjoittaja luonnehtii kappaleessa uutiselle ominaista SISÄLTÖÄ ja erittelee tekstiä.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös siksi, että teksti täyttää uutiskriteerit, joita ovat muun muassa ajankohtaisuus, paikallisuus, laajuus ja harvinaisuus. Teksti on julkaisuajankohtanaan ollut ajankohtainen, juuri tapahtunut asia ja tapahtuma koskettaa paikallisesti ihmisiä, joiden elinympäristössä on robottiruohonleikkureita, ja leikkurit ovat 2020 -luvulla jo varsin yleisiä ympäri Suomea. Lisäksi uutinen voi koskettaa laajemmin kaikkia suomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita siilien kohtalosta, ja oletettavasti näitä suomalaisia on paljon: siiliä pidetään suomalaisessa kulttuurissa sympaattisena, tunteita herättävänä eläimenä. Uutiskriteerinä tapahtuman harvinaisuus täyttyy, sillä aiemmin vastaavia tapauksia ei ole noussut esille eikä robottiruohonleikkureiden ole ehkä kuviteltu olevan siileille vaarallisia=> Kirjoittaja jatkaa sisällöllisten piirteiden analyysia ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen huomaa uutiseksi siitäkin, että tekstistä löytyvät kaikki uutiselle ominaiset osat: otsikko, ingressi, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit. Otsikon "Uusi uhka siileille? Robottiruohonleikkurit tuhosivat kahden eri pihan siiliperheet" on tarkoitus tiivistää uutisen olennainen sisältö ja samalla saada lukija kiinnostumaan tekstistä tarjoamalla uutta tietoa - jotakin, mitä lukija ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi. Otsikkoa seuraava ingressi tiivistää uutisen pääsisällön, ja ingressiä seuraavassa leipätekstissä vastataan tarkemmin uutiskysymyksiin. Uutiseen on liitetty kolme kuvaa, jotka esittävät hoidossa olevia siilejä, ja kuvilla on monia nimenomaan uutiskuville ominaisia tehtäviä. Ensinnäkin kuvat luovat uutiseen todentuntua ja havainnollistavat käsiteltävää ilmiötä: kuvissa voidaan nähdä todella hoidossa olevat siilit. Suomalaiset pitävät tyypillisesti siilejä sympaattisina ja tunteisiin vetoavina eläiminä, joten kuvat kiinnittävät lukijan huomion myös vetoamalla tunteisiin. Uutiskuville ominaisesti kuviin on liitetty myös kuvateksti, ja tässä uutisessa kuvatekstit toistavat jo leipätekstissä esille tullutta tietoa, mikä on toisinaan uutiskuvien kuvateksteille ominaista.=> Kirjoittaja siirtyy tekstin RAKENTEEN analyysiin. Ensin hän erittelee uutista tunnistessaan sen osia ja siirtyy tämän jälkeen tulkintaan pohtiessaan osien merkitystä kokonaisuudessa.

Uutisen huomaa tekstilajiltaan uutiseksi myös siksi, että se noudattaa rakenteessaan niin sanottua kärjellään seisovan kolmion periaatetta. Ensin uutisessa tuodaan esille tärkein, siilien kohtaama tuho, joka selostetaan uutisen tärkeimpänä asiana kaikista laajimmin. Tämän jälkeen ilmiöstä aletaan kertoa suppeammin ja samalla siirrytään vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin: uutisen lopussa kerrotaan esimerkiksi ajatuksia siitä, milloin hoitoon otetut siilit voitaisiin vapauttaa. Kärjellään seisovan kolmion periaate on uutiselle tyypillinen ja palvelee lukijaa, joka 2020-luvun Suomessa elää keskellä informaatiotulvaa. Kun pääasiat mainitaan ensimmäiseksi, lukija voi siirtyä nopeasti eteenpäin, mikäli uutinen ei kiinnosta häntä.=> Kirjoittaja jatkaa rakenteen analyysia pohtimalla, kuinka uutisen eri osat liittyvät toisiinsa. Hän siirtyy erittelystä tulkintaan ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös uutisen tyylistä. Uutinen on kirjoitettu kirjakielellä, ja toimittajan oma selostus on lähinnä neutraalia asiatyyliä, mikä onkin uutiselle tekstilajina tyypillistä. Uutiseen on kuitenkin tarkoitushakuisestikin poimittu ilmauksia, jotka voivat vedota lukijan tunteisiin, ja erityisesti tämä näkyy muun poimituissa asiantuntijoiden sitaateissa. Uutista varten haastateltu eläinlääkäri Wuorimaa kertoo, että siilien kohtalo alkoi "ahdistaa" ja ottaa jopa epäsuorasti kantaa robottiruohonleikkureiden käyttöön toteamalla, että siilien kuolema on ollut paitsi "tuskallinen" myös "tarpeeton". Lisäksi tekstissä esiintyvä Räty puhuu "siilimammasta" ja "mammasiilistä" ja tämä yleiskielestä poikkeava kohosteinen ilmaus on omiaan näyttämään siilin eläimenä myönteisessä ja inhimillistävässäkin valossa. Haastateltavien puheenvuorot kutsuu lukijan samastumaan siilien kohtaloon ja inhimillisiin tunteisiin, joita eläinten hätä voi herättää.=> Kirjoittaja erittelee tekstin TYYLIÄ ja päätyy tekemään siitä myös tulkintoja.

Kokonaisuudessaan tekstin kirjoittajan äänessä kuuluu kaikuja keskustelusta, jota länsimaissa käydään luonnon ja kulttuurin suhteesta ja tavasta, jolla ihminen hyväksikäyttää luontoa tai toimii eläinten oikeuksista piittaamatta. Uutisen ainoa tavoitteena ei olekaan vain esittää objektiivista tietoa, vaan teksti asettaa lukijan pohtimaan myös eläinten asemaa yleisemmällä tasolla=> Kirjoittaja muodostaa tekstistä kokonaistulkinnan ja syventää tekstin tavoitteiden analyysia.



Nyt sinä teet saman perässä...

Laadi yhtenäinen lukutaitovastaus, jossa analysoit oheisen mallin mukaan kouluruokaa koskevan uutisen tekstilajipiirteitä, eli pohdit, mistä tekstin piirteistä huomaa, että kyseessä on nimenomaan uutinen.

Mukaile mallitekstin rakennetta ja tyyliä ja pohdi seuraavia asioita:

  • Mikä on tekstin PÄÄTAVOITE? Onko tavoite ominainen nimenomaan uutiselle? Onko tekstillä päätavoitteen lisäksi muitakin tavoitteita?
  • Analysoi uutisen SISÄLTÖÄ. Huomioi seuraavat asiat:

- Millaiset tekstin PERUSTEHTÄVÄT näkyvät tekstissä? Anna myös esimerkkejä. Ovatko perustehtävät uutiselle ominaisia?

-Miten uutinen vastaa uutiskysymyksiin (kuka, mitä, missä, milloin, miksi, mitä tapahtumasta seurasi)?

-Mitkä uutiskriteerit uutinen täyttää? Miksi teksti on julkaistu?


  • Analysoi uutisen RAKENNETTA. Millaisista osista uutinen koostuu? Ota laajasti kantaa myös siihen, mikä on kunkin osan tehtävä kokonaisuudessa. Huomioi rakenteen analyysissa myös niin sanottu kärjellään seisovan kolmion periaate.
  • Analysoi uutisen TYYLIÄ. Onko teksti asiatyylinen vai esimerkiksi tyyliltään kohosteinen? Miksi uutisen tyyli on sellaista kuin se on?

Tarkka tehtävänanto on seuraava: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että oheinen teksti on uutinen? Huom! Älä huomioi vastauksessasi vielä konteksteja ja moniäänisyyttä. Kirjoita noin 4000 merkkiä pitkä vastausteksti. Huomaa, että välilyöntiä ei lasketa merkiksi. Palauta vastaus Classroom -ympäristöön sille varattuun palautusalustaan. 



Toinen kokonaisuus: Moniäänisyyden analyysi

Löydät kokoavan esityksen moniäänisyyden analyysista täältä (linkki tulossa). Lue teoriaan perehtymisen jälkeen oheinen mallivastaus ja kirjoita noin 


Tehtävänanto: Tarkastele uutisen moniäänisyyttä ja tuota noin 3000 merkkiä pitkä vastausteksti.

Ylen sivustolla (2020) julkaistussa uutisessa ilmenee paljon nimenomaan asiatekstille ominaista moniäänisyyttä, joka syntyy uutiselle ominaisesta lähtöasetelmasta: toimittaja on haastatellut useampia ihmisiä ja tuo haastateltujen näkemykset esille suoria sitaatteja käyttämällä ja omin sanoin referoimalla. Uutisessa toimittajan lisäksi pääsevät ääneen haastatellut eläinlääkäri Kaisa Wuorimaa ja löytöeläinkodin pitäjä Päivi Räty. => Ensimmäisessä kappaleessa kirjoittaja tunnistaa tekstin äänet ja huomioi myös tekstilajin äänten luonnetta selittävänä kontekstina.

Kaisa Wuorimaa esitellään tekstissä eläinlääkärinä, joten lukija voi suhtautua häneen auktoriteettina, jolla on erityistä asiantuntemusta. Toimittajan äänen ohella Wuorimaan ääni saa näin tekstissä erityistä painoarvoa. Wuorimaa ei kuitenkaan esiinny tekstissä vain etäisenä asiantuntijana vaan hänen puheestaan on poimittu erityisesti lukijan tunteisiin vetoavia sitaatteja: Wuorimaa kertoo, että siilien kohtalo alkoi "ahdistaa" ja ottaa jopa epäsuorasti kantaa robottiruohonleikkureiden käyttöön toteamalla, että siilien kuolema on ollut paitsi "tuskallinen" myös "tarpeeton". Wuorimaan puheenvuoro kutsuu lukijan samastumaan siilien kohtaloon ja inhimillisiin tunteisiin, joita eläinten hätä voi herättää. => Kirjoittaja kertoo, millainen ääni on kyseessä ja mikä on sen merkitys tekstikokonaisuudessa.

Tekstin kolmantena äänenä toimivan Päivi Rädyn puheenvuoroissa korostuu kolme elementtiä: hän pyrkii välittämään objektiivista tietoa siilien ominaispiirteistä, mutta vetoaa myös omalta osaltaan lukijan tunteisiin ja pyrkii toisaalta antamaan löytöeläinkodin toiminnasta asiantuntevan kuvan. Räty pyrkii antamaan lukijalle uutta tietoa siilien käytöksestä kuvatessaan, että siili voi ehkäpä lukijan odotusten vastaisesti liikkua myös päivisin ja litistyä maata vasten robottiruohonleikkurin kohdatessaan. Lisäksi hän kuvaa tarkasti siilien hoitoprosessia. Samalla hän vetoaa voimakkaasti lukijan tunteisiin kuvaamalla nimenomaan tilannetta, jossa siili kuolee: ensin siili "kyhjöttää" maassa ja sitten "silpoutuu". Verbivalinnat luovat kuvaa siilistä puolustuskyvyttömänä olentona, jonka kuolema on konkreettisuudessaan vastenmielinen. Niinikään lukijan tunteisiin vetoavat Rädyn käyttämät termit "siilimamma" ja "mammasiili", jotka saavat siilin tuntumaan sympaattiselta ja jopa inhimillistetyltä hahmolta. 

Löytöeläinkodin asiantuntemus korostuu Rädyn repliikeissä, kun hän toteaa siilien saaneen "oireenmukaista hoitoa" ja mainitsee tarkkoja lukumääriä esimerkiksi siilien painosta. Rädyn repliikeissä tuodaan kuitenkin esille, ettei siilien kohtalo ole kokonaan ihmisen määrättävissä vaan on epäselvää, milloin siilit voidaan palauttaa luontoon. Rädyn repliikki voi jälleen vedota tunteisiin: lukijalle jätetään epäselväksi, onko siilien tarinalla sittenkään onnellista loppua.=> Kirjoittaja kertoo tekstin kolmannesta äänestä ja tarkastelee äänen merkitystä tekstikokonaisuudessa kahden kappaleen verran.

Kokonaisuudessaan tekstin kirjoittajan äänessä kuuluu kaikuja keskustelusta, jota länsimaissa käydään luonnon ja kulttuurin suhteesta ja tavasta, jolla ihminen hyväksikäyttää luontoa tai toimii eläinten oikeuksista piittaamatta.=> Kirjoittaja tarkastelee tekstin ääniä osana laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kontekstiaUutista varten on haastateltu nimenomaan asiantuntijoita, joilta löytyy objektiivista tietoa käsiteltävästä aiheesta ja joiden asiantuntemusta teksti korostaa, jotta lukija suhtautuisi tekstiin vakavasti. Uutinen painottaa kuitenkin asiantuntijoiden puheessa nimenomaan tunteisiin vetoavia osuuksia. Näin uutisesta muodostuu epäsuora puolustuspuhe eläinkunnan puolesta asetelmassa, jossa piittaamaton ja tietämätön ihminen murhaa toiminnallaan avuttoman eläimen.=> Kirjoittaja analysoi lopuksi tekstin kirjoittaneen tahon ääntä ja tekee kokonaistulkinnan tekstin moniäänisyyden tavoitteista.