Kirjoitetaan kommentoiva referaatti

Tutustu ensin kommentoivan referaatin ohjeisiin täältä.


Ohessa on esimerkki kommentoivasta referaatista. Lue ensin referaatin pohjateksti täältä, kopioi esimerkkiteksti portfolioosi ja tee sitten esimerkkiin liittyvät tehtävät.





Miksi koulukiusaaminen on aina keskuudessamme?

Lukiolainen Moona Marttinen käsittelee Etelä-Saimaa lehdessä (7.6.2017) julkaistussa ylioppilasaineessaan "Kiusaaja on perinteen uhri" koulukiusaamisen syitä ja seurauksia. Esseensä alussa Marttinen toteaa, että elämme kovien arvojen maailmassa, joten ei ole ihmekään, että ihmisistä kasvaa kiusaajia. Marttinen kärjistää tahallaan, sillä koulumaailmassa - ja myös koulujen opetussuunnitelmissa - painotetaan kyllä esimerkiksi suvaitsevaisuuden ja eettisen vuorovaikutuksen merkitystä. 

Esseessään Marttinen ottaa kantaa Vesa Nevalaisen blogikirjoitukseen "Kiusaaja on ilkeä paskiainen", joka on ilmestynyt 2.12.2014 www -osoitteessa psyli.fi. Marttisen mukaan Nevalainen pitää kiusaajia mustavalkoisesti pahoina ihmisinä, mutta itse Marttinen tuo ilmi, että kiusaamisen takaa löytyy kyllä muita syitä kuin puhdas ilkeys.

Marttinen kertoo, että on erittäin tärkeää etsiä kiusaamisen todelliset syyt, jotta ilmiöön voitaisiin  puuttua. Kirjoittaja ei pidä lainkaan siitä, että kiusatun näkökulmasta kirjoittava Vesa Nevalainen ei ole kiinnostunut kiusaamisen syistä. Kieltämättä Marttinen on oikeassa. Miten ongelmia voidaan todella hoitaa, jos niiden syihin ei lainkaan puututa? Toisaalta koulumaailmassa kiusaamista ilmiönä ikäänkuin vähätellään nimenomaan kiusaamisen syiden varjolla: Kiusaajalla on alkoholistivanhemmat, joten häntä pitää ymmärtää. Tai kiusattu itse on käyttäynyt liian poikkeavalla, muita ärsyttävällä tavalla, joten kiusaaminen on luonnollinen seuraus. Syyt tulee ottaa selville, mutta niitä ei saa käyttää väärin.

Marttinen pohtii myös kiusaamisen seurauksia. Hän katsoo, että Vesa Nevalainen näkee blogissaan seuraukset liian pessimistisesti: kiusatun on vaikea menestyä elämässä, kun taas kiusaaja pärjää häikäilemättömyytensä vuoksi. Marttinen huomauttaa, että kiusattu voi toipua psykologisen tuen avulla ja kiusaaja taas voi jäädä kiinni negatiiviseen ajatteluun ja voi myös tarvita psykologin tukea. 

Uskon, että sekä kiusaaja että kiusattu tarvitsevat ammattiauttajaa, ja valitettavan moni jää nyky-yhteiskunnassa ilman tarvitsemaansa apua. Kuitenkin rikkinäisiä aikuisia paikkailtaessa ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Olisiko kierre voitu estää, jos psykologista apua olisi saatu tarjottua ongelmista kärsiville perheille silloin, kun lapset - kiusattu ja kiusaaja - olivat lapsia? 

Kiusaamisen syihin tulisi siis pureutua, mutta mitä nämä syyt lopulta ovat? Marttisen mukaan psykologit ehdottavat kiusaamisen yhdeksi syyksi sosiaalisten taitojen puutetta, mutta Marttisen mielestä Nevalainen ei niele tätä selitystä vaan katsoo, että kiusaajan sosiaaliset taidot voivat olla loistavat mutta häneltä puuttuu empatiakyky. Marttinen itse pitää empatiakykyä tärkeänä sosiaalisena taitona, joten hän katsoo Nevalaisen väitteen olevan ristiriitainen. Lukijan on helppo olla samaa mieltä Marttisen kanssa: tuskinpa kukaan pitää esimerkiksi sosiaalisesti äärimmäisen sulavaa psykopaattia aidosti sosiaalisesti taitavana.

Muita syitä kiusaamisen takana ovat Marttisen mukaan esimerkiksi kiusaajan epävarmuus, ryhmäpaine, kyvyttömyys ymmärtää erilaisuutta ja suvaitsemattomuus. Mitään uutta Marttisen syylistauksessa ei ole, vaan näitä samoja teemoja on pyöritelty kiusaamiskeskustelussa vuosikymmenestä toiseen ratkaisuihin päätymättä.

Esseensä lopussa Marttinen korostaa, että kiusaaminen ei hänestä ole mikään ihmisluontoon pysyvästi sidottu piirre vaan johtuu ennen kaikkea kasvatuksesta: kiusaajat siirtävät omat kovat arvonsa lapsilleen, ja näin kiusaamisen kulttuuri jatkuu sukupolvesta toiseen. Ehkä näinkin, mutta tuntuu harhaanjohtavalta antaa kiusaamiselle yksi pääsyy ja sysätä vastuu ensisijaisesti kodeille. Me kaikki olemme vastuussa kiusaamisesta, jota yhteisössä esiintyy moninaisten syiden vuoksi ja tahtoisin myös nähdä tämän vastuunkannon yhteiskunnallisella tasolla. Miksi kotien ongelmiin puututaan niin vähän - ja niin myöhään - ja vastuullista vanhemmuutta ei tueta? Miksi esimerkiksi kouluja ei velvoiteta aktiivisesti  puuttumaan kiusaamiseen niin että näiden puuttumistoimenpiteiden toteutumista myös valvottaisiin? Lukioita asetetaan järjestykseen oppimistulosten perusteella. Milloin aletaan etsiä koulua, jossa olisi paras ryhmähenki?

Kirjoittaja: Mari Mallinen


 a) Keiden kaikkien ääni tekstissä kuuluu? Kenen ääni on kuuluvin? Kenen ääni kuuluu sinusta vähiten?

b) Merkitse tekstiin vihreällä kaikki kohdat, joissa Marttinen referoi Nevalaista.

c) Merkitse tekstiin sinisellä kaikki kohdat, joissa tekstin kirjoittaja referoi Marttista.

d) Merkitse tekstiin punaisella kaikki kohdat, joissa kirjoittaja kommentoi Marttisen tekstiä? Miten paljon omaa kommentointia on suhteessa referointiin?

e) Vertaile kommentoivan referaatin ja sen pohjatekstin rakennetta. Missä määrin asiat esitetään samassa järjestyksessä?

f) Poimi ilmaukset, joissa kirjoittaja tuo ilmi referoivansa Marttista. Esim. "Marttinen käsittelee" ja niin edelleen.


Oman kommentoivan referaatin aineistot

     

A) Kissalle voi käydä kalpaten taajamassa – eläinneuvoja: vapaana ulkoilusta tuskaa myös omistajalle. Löydät aineiston täältä. Artikkeli on asiasisällöltään helppo, mutta melko pitkä ja moniääninen. (Vaikeustaso 3) Suositellaan heille, jotka tavoittelevat tehtävästä kiitettävää arvosanaa.

B) Toimittaja eli kuukauden ilman somea - näin se vaikutti. Löydät aineiston täältä. Artikkeli on lyhyt eikä kovin moniääninen. Olennaisen erottaa helposti epäolennaisemmasta. (Vaikeustaso 2)

D) Miksi nuoret eivät lue ja mitä väliä? Löydät aineiston täältä. Tekstissä pääasiat on jo lähes valmiiksi eroteltu sivuasioista (vaikeustaso 1). Suositellaan heille, jotka kokevat tehtävän haastavaksi.