Kuvan lähde

Plagiointi ja lähdekritiikki

Plagiointi

Mitä tarkoittaa "plagiointi"? Katso valaiseva esitys aiheesta täällä. Tiedemaailmassa plagiointi on vakava rikkomus, joka voi käytännössä merkitä esimerkiksi tutkijan uran loppua. Koulumaailmassa plagiointia sisältävä teksti hylätään, mutta lukiossamme on käytäntönä, että plagioinnista seuraa myös jatkotoimenpiteitä, joista päättää rehtori.


Lähdekritiikki

Johdanto: Pohdi, miten hyvin seuraavat väitteet sopivat sinuun.

1. Tiedän, että Wikipedia on lähteenä epäluotettava, mutta käytän sitä silti usein ensisijaisena lähteenä. 

2. Kun haen verkosta tietoa, valitsen yleensä ensimmäiset hakukoneen tarjoamat vaihtoehdot.

3. Tunnistan vihapuheen ja olen törmännyt siihen verkossa.

4. Olen jakanut somessa materiaalia (esimerkiksi uutisia, kuvia), joiden alkuperäisestä lähteestä en ole ollut selvillä.


Teksti on valintojen tulos

Erilaisten tekstien luotettavuutta arvioitaessa on syytä huomata, että mikään teksti ei ole todellisuuden peilikuva. Usein onkin hyödyllistä kysyä, mitä tekstissä voitaisiin sanoa mutta ei sanota. Teksti on aina valintojen tulos: joitakin näkökulmia asiaan tuodaan esille, mutta toisia ei huomioida. Kyse ei ole useinkaan siitä, että lukijaa yritettäisiin tarkoituksellisesti johtaa harhaan vaan siitä, että näkökulman rajaaminen on pakollista. Esimerkiksi uutiskuva esittää tietyn kohteen, mutta kuvan ulkopuolella oleva jää lukijalta näkemättä. Etnisten ryhmien välistä mellakkaa käsittelevässä uutisessa saatetaan haastatella poliisia ja asiantuntijoita, mutta varsinaisten osallisten näkökulmia ei ehkä tuoda esille.

Esimerkiksi Johanna Tukiaisen tanssiesityksestä voitaisiin kirjoittaa hyvin monin tavoin:

A) (lisäys minun) Vaaleatukkainen nainen on pukeutunut säihkyvään vartaloa myötäilevään paljettimekkoon, jollaisia Suomessa näkee vain harvoin etenkään tammikuun pakkasilla. Pitkä platinanvaalea tukka hulmuaa puolelta toiselle, kun nainen heiluttaa päätään musiikin tahdissa. Punaiset huulet suipistuvat.

Nainen keinuu vihjailevasti. Välillä vaaleaverikkö hymyilee yleisölle, joka huutaa hänen nimeään. Lavan eteen, aivan kosketusetäisyydelle, on kerääntynyt joukko innokkaita miehiä: “One more time! One more time”, yksi miehistä huutaa. Ujommat fanit kerääntyvät miesjoukon taakse ottamaan kuvia ja videoita yhdestä Suomen tunnetuimmasta naisesta.

B) (lisäys minun) “Maksoin tästä 8 euroa. Meinaako ne vielä tulla lavalle!”, vahvasti humaltunut mies huutaa hakkaavan musiikin yli. Illan esiintyjän toista settiä on odotettu pian tunti. Vihdoin, ravintolahenkilökunnan ja kuvausryhmän sitkeän maanittelun jälkeen, kaksi iltapukuihin sonnustautunutta naista laahustaa lavalle.

Antavista asuista pursuaa ruumiinosia, jotka yleensä pidetään julkisilla paikoilla piilossa. Lavalla toinen naisista alkaa saarnata puolityhjälle yökerholle. Yleisö huutaa: “V*u, pää kiinni!”. Valtaosa huutelusta on alatyylistä, painokelvotonta. Yleisön joukosta pomppaa nainen lavalle. Hän riistää mikrofonin saarnaajan kädestä ja kiikuttaa sen baaritiskille.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9434189


Kuvan lähde

Luotettavinta tietoa ilmiöistä pyrkivät tarjoamaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvat lähteet. Tieteelliset julkaisut ovat tyypillisesti käyneet läpi vertaisarviointiprosessin, jossa on pyritty selvittämään tutkimuksen laatua.

Tiedekään ei ole kuitenkaan erehtymätöntä, vaan tieto on jatkuvassa muutostilassa: uudet tutkimukset näyttävät vanhemmat uudessa valossa. On myös syytä suhtautua kriittisesti ainoastaan yksittäisen tutkimuksen tarjoamaan tietoon, sillä samasta ilmiöstä voi olla olemassa tuhansia tutkimuksia, jotka tarjoavat keskenään ristiriitaista tietoa: tutkimusten lähtökohdat ovat olleet erilaisia. Niin sanottu metatutkimus pyrkii luomaan erilaisista tutkimuksista kokoavia yhteenvetoja.

Sopivien lähteiden valinta riippuu tekstilajista. Tutkielmassa referoidaan tyypillisesti nimenomaan tieteellisiä lähteitä. Mikäli pidät suullista esitelmää pesäpallon tuomaroinnista, voit aivan hyvin käyttää lähteinä omia kokemuksiasi ja vaikkapa Youtube -videoita, joissa kuvataan erilaisia tuomarointitilanteita. Kun kirjoitat kaunokirjallisuuden pohjalta arvostelua, voit käydä keskustelua esimerkiksi erilaisissa kirjallisuusblogeissa esitettyjen arvostelujen kanssa. Kirjallisuustutkielmaan blogissa nimimerkin takana julkaistut tulkinnat eivät kuitenkaan kelpaa.

Hyviä lähdekritiikkiä käsitteleviä verkkosivuja löydät esimerkiksi  täältä. Lue lähteestä sivut 44-45 ja tee sitten seuraava tehtävät. Varaudu vastaamaan suullisesti.


Tehtävä


Olet etsimässä tietoa syömishäiriöistä lukiokurssilla pidettävää suullista esitelmää varten. Analysoi oheisten apukysymyksien avulla, kuinka hyvin seuraavat lähteet sopisivat esitelmääsi.

a) Lähde 1 on tekstilajiltaan pro gradu -tutkielma. Mikä tälle tekstilajille on ominaista?

b) Lähde 2 on kolumni. Mikä on kolumni? Mikä on tälle tekstilajille ominaista?

c) Lähde 3 on henkilöjuttu tai henkilökuva. Mikä on tälle tekstilajille ominaista?

d) Miten luotettava pidät lähdettä? Perustele. Käykää läpi jokainen lähde.

e) Miten voisit hyödyntää lähdettä esitelmässäsi? Käykää läpi jokainen lähde.


Lähde 1

Lähde 2

Lähde 3

Lähde 4