Syventämistä: Näin tuotan lukutaitovastauksen

Voit ensin kerrata vastauksen pääpiirteet täältä.

Perusteellisemman koonnin lukutaitovastauksen kirjoittamisesta löydät täältä.


Lukutaitovastauksen malli 

Tehtävänanto: Mistä huomaat, että seuraava teksti on mainos?






Tekstillä on monia piirteitä, joiden vuoksi se on helppo määritellä mainokseksi. Mainos pyrkii mainokselle tyypillisesti herättämään lukijassa ostotarpeen, ja nyt lukijan halutaan ostavan proteiinipitoista jogurttia.

Mainoksen tarkka julkaisuaika ja -paikka eivät ole tiedossa, mutta luultavimmin mainos on julkaistu 2010 -luvulla, jolloin julisteessa esiintyvä "Elastinen" -artisti on tullut tutuksi suomalaisille. Mainos perustuukin, usein mainoksille tyypilliseen tapaan, siihen, että julkisuuden henkilö liitetään tuotteeseen ikäänkuin suosittelijana, joka käyttää itse tuotetta ja johon lukija voi samaistua.

Suomessa 201o- luvulla on käyty paljon keskustelua proteiinipitoisen ruokavalion terveellisyydestä, ja mainos tarttuu, mainoksille tyypillisesti, tähän jo olemassaolevaan trendiin: teksti "protein" tulee mainoksessa esille kaikenkaikkiaan viisi kertaa.

Mainoksella on mainoksille tyypillisesti oma melko tarkoinkin rajattu kohderyhmänsä. Tässä mainoksessa kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joihin Elastinen artistina kytkeytyy. Lisäksi mainos vetoaa ihmisiin, joiden arvoihin kuuluu terve ja ehkä vauhdikaskin elämäntapa: lukijalle annetaan ymmärtää, että mainoksen proteiinijogurtin avulla hän voi "elää täysillä", kuten Elastinenkin tekee. 

Tekstin kieli sisältää monia mainokselle ominaisia piirteitä. Julisteessa on  iskulauseen kaltaisen tekstin "Ela täysillä", ja tällaiset lyhyet sloganit ovat mainoksille tyypillisiä. Lisäksi mainoksissa hyödynnetään usein erilaisia sanaleikkejä ja niin myös tässä mainoksessa: iskulause "Ela täysillä" viittaa samanaikaisesti Elastiseen ja elämään. Mainoksille tyypillisesti tekstin iskulause sisältää voimakkaan myönteisen sananvalinnan "täysillä". Elastinen on jogurtti mainoksessa mukana "täysillä" ja mainoksen jogurtin avulla ihminen voi elää "täysillä".

Mainos on aseteltu mainoksille tyypillisesti siten, että ensin lukijalle luodaan tarve ja sitten kerrotaan, kuinka tarpeen voi tyydyttää. Lukijan huomio kiinnittyy ensimmäiseksi humoristiseen iskulauseeseen, joka yhdistyy kahteen myönteisenä esitettävään asiaan: Elastiseen ja "täysillä elämiseen". Seuraavaksi huomio kiinnittyy lähes puolet mainoksen tilasta vievään Elastiseen: mainokselle tyypillisesti tärkeä, huomionarvoinen asia vie paljon tilaa. 

Kun lukija on kiinnostunut Elastisesta ja "täysillä elämisestä" hänen huomionsa siirtyy jogurttipurkkeihin mainoksen alareunassa. Purkit kertovat, kuinka syntyneen tarpeen voi tyydyttää: jogurttia syömällä lukija voi elää täyttä elämää, kuten Elastinenkin tekee. Usein mainoksille tyypillisesti mukana on vielä näkyviin piirretty allekirjoitus, jonka on tarkoitus lisätä vakuuttavuutta: Elastinen seisoo sanojensa takana. 

Mainoksessa on, jälleen mainoksille tyypillisesti, mukana tuotetta markkinoivan yrityksen logo oikeassa yläreunassa, mutta muuten kokonaisuus on pelkistetty. Tausta on korostuneen tyhjä ja värimaailmaltaan vaalea, jotta tummat jogurttipurkit ja tumma Elastisen hahmo saavat näkyvyyttä. Toisaalta tummat elementit ja vaalea teksti ja tausta muodostavat huomiota herättävän kontrastin, ja tällaisten värikontrastien käyttö on mainoksille varsin tyypillistä.

Kokonaisuudessaan kyseessä on siis tavanomainen 2010-luvun mainos. Hauska iskulause ja julkisuuden henkilön käyttö ovat tapoja saada mainos erottumaan massasta.



Tarkastellaan nykykirjallisuuden pohjalta kirjoitettuja vastauksia:

1. Lue luku Susanna Alakosken romaanista "Sikalat". 

a) Miten tiivistäisit luvun juonen?

b) Miten luonnehtisit luvun kertojaa?

c) Löydätkö luvusta motiiveja?

d) Millaisia teemoja uskoisit koko romaanin käsittelevän tämän yhden luvun perusteella?

e) Luvun pohjalta on muotoiltu YO -tehtävä, jonka tehtävänantona on seuraava: Mitä Sikalat -romaanin luku kertoo lukijalle aikuisten välisistä suhteista?


Arvioi seuraavan vastauksen onnistuneisuutta kouluarvosanalla 4-10. Kiinnitä erityistä huomiota vastauksen sisältöön ja rakenteeseen.


Vastausteksti 1

Sikalat -romaanin luvusta tulee esille monia aikuisten välisiä suhteita. Luvun alussa äiti puhuu puhelimessa Helmi -nimisen naisen kanssa. Perhe tuntee myös Riitta -nimisen naisen, joka ei kuitenkaan voi ottaa heidän koiraansa hoitoon. Lisäksi tuttavapiiriin kuuluu Åsen äiti, joka lupaa käydä matkan aikana katsomassa Puti -kissaa.

Äiti riitelee  perheen isän Kimmon kanssa matkaan liittyvistä valmisteluista, sillä isä on hyvin hermostunut. Äiti ja isä tappelevat myös junassa.

Perhe tapaa ensin "Kokkolan mummin", jonka luona on köyhää. Äiti ja isä juovat mummon luona viiniä pihassa, ja pöytään tulee myös naapurin ruova Ritva. Ritva soittaa haitaria kaikille ja minäkertoja mainitsee käsittävänsä, miksi isä halusi muuttaa takaisin Suomeen.

Viikon kuluttua perhe lähtee isoäidin luo Helsinkiin. Isoäiti asuu keskikaupungilla kaksiossa, joten varmaankin hän on aika varakas. Isoäidin kotona ei kuitenkaan ole pihaa, joten isä ja äiti juovat isoäidin keittokomerossa. He riitelevät, koska rahat ovat vähissä. Äiti ja isoäiti olivat eri mieltä kaikesta.

Isoäidin kotoa piti lähteä vain muutaman päivän jälkeen. Isoäiti sanoo, että äidin ja isän on oltava selvinpäin, jos he aikovat vierailla hänen luonaan. 

Perhe saapuu takaisin Tukholmaan. Isä ei halua maksaa täyttä hintaa hotellihuoneesta, joten hän riitelee hotellin vastaanotossa henkilökunnan kanssa.


Vastausteksti 2

Susanna Alakosken vuonna 2007 julkaiseman Sikalat- romaanin luvun perusteella voidaan päätellä, että luvussa esitellyt perheen ja sukulaisten välillä vallitsee sekä jännittyneisyyttä että harmoniaa. Koko luku on kerrottu pienen lapsen näkökulmasta, joten tulkinnat tilanteista aikuisten välillä jäävät usein vaille syvempää selitystä: lapsi ainoastaan kuvaa, mitä näkee ja kuulee.

Useassa romaanin luvussa tuodaan esille, että perheen Aili -äidin ja Kimmo -isän välit eivät ole parhaasta päästä. Minäkertoja mainitsee, että pariskunta riitelee jo junassa menomatkalla ja myöhemmin esimerkiksi isoäidin luona Helsingissä. Huonojen välien taustalla vaikuttavat pariskunnan ilmiselvä liiallinen alkoholin käyttö ja tekstissä suoraankin mainittu taloudellinen ahdinko. Nämä perheen piirteet voivat taas olla yhteydessä heidän siirtolaistaustaansa: ehkä uuteen kotimaahan on vaikeaa juurtua.

"Kokkolan mummin" luona perhe löytää hetkellisen harmonian, vaikka ympäristö onkin köyhä: aikuiset istuvat yhdessä puutarhassa juomassa niin idyllisessä tunnelmassa, että minäkertoja mainitsee ymmärtävänsä, miksi isä kaipaa niin kovasti Suomeen. Äitiä tosin hieman epäilyttää "Kokkolan mummin" poikaystävä.

Helsingissä isoäidin luona tunnelma on kokonaan toinen: isoäiti ei selvästikään hyväksy perheen elämäntapaa ja ajaa heidät pois vain parin yön oleskelun jälkeen. 


Vastausteksti 3

Susanna Alakosken vuonna 2007 julkaisemassa Sikalat -romaanissa perheen isän ja äidin välit ovat huonot.

Perheen on tarkoitus matkustaa Suomeen tapaamaan lasten mummoja. Isä ja äiti, jotka ovat ilmiselvästi alkoholisteja, aloittavat ryyppäämisen jo junassa ja voi vain kuvitella, miltä tämä tuntuu perheen pienistä lapsista. Jokainen täysijärkinen ihminen ymmärtää, että vanhemmat eivät voi olla vastuullisia, jos he esiintyvät humalassa hoiperrellen. Ilmiselvästi luku on hätähuuto lasten puolesta, sillä ryyppääminen jatkuu läpi koko Suomen vierailun ja johtaa kaikenlaisiin ongelmiin. Tekstin teemaksi voitaisiinkin kohottaa juuri alkoholismi sekä esimerkiksi siirtolaisuuden ja vähävaraisuuden mukanaan koskevat ongelmat.

Perheet välit naapureihin Ruotsissa ja "Kokkolan mummoon" ovat hyvät, mutta välit Helsingissä asuvaan mummoon ovat huonot, varsinkin perheen äidillä.

Romaanin luvussa on kertojana lapsi ja välillä minun oli vaikeaa pysyä kärryillä, koska lapsi ei selittänyt tapahtumia kamalan selkeästi.