Argumentaatioanalyysin kertaus

Kuvan lähde


Linkkejä avuksesi

  • Löydät esityksen tekstien kytköksistä arvoihin, ideologioihin ja diskursseihin  täältä. (Esitys sisältää selvitykset käsitteille teesi, tavoite, arvo, esisopimus ja taustaoletukset, ideologia ja diskurssi)
  • Löydät esityksen erilaisista argumentointitavoista täältä. (Esitys sisältää koonnin argumentaatiotavoista ja argumentaatiovirheistä)
  • Löydät esityksen erilaisista retorisista keinoista  täältä.


Argumentaatioanalyysi on monilukutaidon osa-alue, joka on YO-kokeessa mukana yleensä aina. On tärkeää huomata argumentaatioanalyysin monisyinen luonne, joka ei vältämättä käy ilmi tehtävänannosta. Kun teet argumentaatioanalyysia, sinun oletetaan tekevän seuraavat asiat:


Analyysin elementit 

 1. Pohdi, voiko tekstiin ylipäätään soveltaa argumentaatioanalyysia.

  • Mihin tehtävänanto ohjaa sinua? Löydät esimerkkejä argumentaatioanalyysiin liittyvistä ylioppilaskokeiden tehtävänannoista  täältä. Argumentaatioanalyysi tehtävänantona liittyy nimenomaan lukutaidon kokeen ensimmäiseen osaan, joka käsittelee asia- ja mediatekstejä.
  • Argumentaatioanalyysia voidaan soveltaa perustehtävältään argumentoiviin teksteihin eli teksteihin, joissa tuodaan esille tietty mielipide, jonka puolesta esitetään perusteluja eli argumentteja. Argumentoivia sanomalehtitekstejä ovat esimerkiksi yleisönosastokirjoitus, pääkirjoitus ja kolumni.  Myös mainos - kuvana tai videomuodossa - on tyypillinen argumentoiva teksti, vaikka siinä ei välttämättä esitetäkään suoria kielellisiä perusteluita tietyn väitteen puolesta.
  • Usein argumentaatioanalyysia voi soveltaa myös teksteihin, joiden perustehtävinä hallitsevat pohtiminen, kertominen ja kuvaaminen. Tärkeintä on, että tekstissä esitetään väitteitä ja niihin liittyviä perusteluja. Tämänkaltaisia tekstejä voivat olla esimerkiksi artikkelit, reportaasit ja tieteelliset julkaisut. 
  • Myös taidetekstit, joita käsitellään lukutaidon kokeen toisessa osiossa, voivat sisältää mielipiteitä ja perusteluja. Niihin ei ole kuitenkaan tapana soveltaa argumentaatioanalyysin käsitteistöä.


2. Aloita argumentaatioanalyysi etsimällä tekstin teesi eli väite, jonka puolesta tekstissä esitetään perusteluja. Teesiä ei ole välttämättä sanottu tekstissä suoraan, mutta se on aina muotoiltavissa tekstistä näkyviin yhtenä, kokoavana virkkeenä.

 Seuraavat kysymykset voivat auttaa sinua teesin hahmotuksessa:

-Tartutaanko tekstissä johonkin epäkohtaan, joka halutaan korjata?

-Millaisen mielipiteen teksti pyrkii välittämään kokonaisuudessaan?

Huomaa, että pääteesi muotoillaan nimenomaan virkkeeksi. Pääteesi ei näin ollen voi olla ainoastaan tekstin aihe, esimerkiksi "ilmastonmuutos" tai "nuorisotyöttömyys" .

3. Hahmottele näkyviin myös tekstin tavoitteet. Tavoitteet ovat teesiä laajempi kokonaisuus, jonka ytimen teesi kiteyttää. Tekstin pääteesi voi olla esimerkiksi "Lukiolaiset eivät opiskele riittävästi" ja tekstin tavoitteena voi olla vaikkapa herättää keskustelua lukion rakenteista ja aktivoida nuoria opiskelemaan. Seuraavat kysymykset voivat auttaa sinut tekstin tavoitteiden jäljille:

  • Millaisista  - usein yhteiskunnallisista - aiheista teksti ohjaa lukijaa kiinnostumaan?
  • Millaista keskustelua teksti pyrkii herättämään?

4. Tuo esille tekstiin sisältyvät taustaoletukset. (Rinnalla voidaan käyttää myös "esisopimuksen" käsitettä.) Taustaoletukset ovat pääteltävissä tekstistä, mutta niitä tuodaan harvoin suoraan esille ja ne koskevat lukijan oletettuja tietoja ja arvoja. 

  • Mitä tekstissä oletetaan lukijan automaattisesti tietävän aiheesta ja siitä julkisuudessa käydystä keskustelusta?
  • Millaisia arvoja vastaanottajalla oletetaan olevan? Löydät yhden luokituksen arvoista täältä. Argumentoivan tekstin analyysissa vastaanottaja korostuu kontekstina - usein esimerkiksi mainos on kohdennettu juuri tietynlaisia asioita tärkeinä pitävälle ihmisryhmälle.

5. Huomioi, kuinka tekstin kontekstit vaikuttavat argumentaatioon.

Tekstin konteksteja ovat tekstilaji, julkaisupaikka- ja aika, viestintäväline, tekstin tekijä, tekstin vastaanottaja ja muut samaa aihetta käsittelevät tekstit. Löydät lisätietoa kontekstien analyysista täältä. 

6. Millaisia perusteluita eli argumentteja tekstissä esitetään ja mitä perustelutyyppejä argumentit edustavat? Löydät lisätietoa perustelutyypeistä täältä. Pyri niputtamaan samankaltaiset argumentaatiokeinot yhteen. (Voit luokitella argumentaatiokeinot esimerkiksi tunteisiin ja järkeen vetoaviin keinoihin.)

7. Miten vastanäkemykset otetaan huomioon? 

  • Tehdäänkö tekstissä joitakin myönnytyksiä vastakkaiselle näkökulmalle? 
  • Esitetäänkö tekstissä vastanäkemys ja kumotaan se, jolloin voimme puhua vasta-argumentista tai kaksipuolisesta perustelusta? Löydät lisätietoja täältä.

8. Miten tekstin rakenne eli eri osat ja niiden yhteen liittyminen tukevat argumentaatiota? Perehdy tarkemmin ainakin audiovisuaalisen tekstin rakenneosiin ja sanomalehtitekstin rakenneosiin. Vinkki: Sinun tulee kiinnittää huomiota tekstin rakenneosiin ennen kaikkea silloin, kun tehtävänanto on argumentaatioanalyysia yleisluontoisempi, mutta sisältää argumentaatipanalyysin. Rakenneosat argumentaation ja retoristen keinojen tukena on syytä huomioida, kun tehtävänanto ohjaa tutkimaan laajasti tekstin vaikuttamista.

9. Argumentaation analyysiin kuuluu myös tekstin retoristen keinojen tarkastelu, vaikka tätä ei tehtävänannossa erikseen mainittaisikaan: pohditaan siis, millaisilla kielellisillä valinnoilla tekstin tekijä vahvistaa argumentaatiotaan. Löydät lisätietoa retorisista keinoista täältä. Olennaista on pohtia lisäksi, miksi juuri kyseisiä retorisia keinoja on hyödynnetty ja myös retoristen keinojen onnistuneisuutta voidaan arvioida esimerkiksi suhteessa tekstin tavoitteisiin ja kohderyhmään. Älä ainoastaan listaa retorisia keinoja vaan pyri myös ryhmittelemään niitä jonkin periaatteen mukaisesti.

Huomaa, että retoristen keinojen analyysin kohdalla tulee huomioida myös tekstin huumorin keinojen analyysi.

10. Sisältääkö teksti argumentaatiota tukevan tarinan?

  • Etsi ja nimeä tekstissä käytetyt kertomuksellisuuden keinot (esimerkiksi aukkokohta, draaman kaari) ja ryhmittele samankaltaiset keinot yhteen.
  • Pohdi, miksi teksti hyödyntää nimenomaan kertomuksellisuutta.

11. Arvioi tekstin argumentaation ja retoristen keinojen vakuuttavuutta itse. Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita kannattaa pohtia:

  • Ovatko tekstin taustaoletukset hyväksyttävissä?
  • Kuinka riittäviä ja monipuolisia tekstissä esitetyt perustelut ovat? 
  • Huomioidaanko tekstissä pääteesin vastaiset argumentit? Tehdäänkö myönnytyksiä tai luodaanko uskottavia vastaperusteluja?
  • Kuinka luotettavia ovat esimerkiksi tekstin tekijän käyttämät esimerkit, auktoriteetit, tilastot jne.
  • Onko tekstin argumentoinnissa virheitä?
  • Kuinka puhuja onnistuu argumentoinnissaan, kun ottaa huomioon tekstin tavoitteet ja kohderyhmän? (Esim. vaikkapa pakinan tavoitteena voi olla pikemminkin viihdyttää lukijaa kuin saada hänet aidosti vakuuttuneeksi.)

Kuvan  lähde


Miten hyödynnän argumentaatioanalyysin elementtejä?

Missä järjestyksessä minun olisi syytä edetä?

Huomaa, että argumentaatioanalyysi lähtee aina liikkeelle tekstin teesin ja laajempien tavoitteiden pohtimisesta. Tämän jälkeen on yleensä luontevaa siirtyä argumentaatiokeinojen luokitteluun ja arviointiin ja lopuksi tarkastella, kuinka retoriset keinot näkyvät tekstissä argumentaation tukena ja arvioida niiden tavoitteita ja toimivuutta. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa, että opiskelija kykenee huomioimaan tekstin kontekstit ja taustaoletukset ja näitä aineksia voi ripotella laajasti analyysin kaikkiin vaiheisiin.


Miten huomioin oman tasoni analyysin kirjoitusprosessissa?

Mikäli äidinkielen arvosanasi on yleensä luokkaa 6, pidä argumentaatioanalyysi yksinkertaisena. Riittää, että teet havaintoja kolmesta pääseikasta:

  • teesi
  • keskeiset argumentaatiokeinot
  • keskeiset retoriset keinot

B:n tason vastaukseen riittää, että saat poimittua mukaan joitakin olennaisia argumentaatiokeinoja ja joitakin olennaisia retorisia keinoja. Kyky ryhmitellä näitä keinoja järkevästi jonkin periaatteen mukaan nostaa vastauksen arvosanaa.

Mikäli äidinkielen arvosanasi 8 tai yli 8, sinun tulee pyrkiä osoittamaan argumentaatioanalyysissasi nimenomaan kykyä kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon, vaikka tätä ei tehtävänannossa erikseen mainitakaan. Sinun tulee siis 

  • ymmärtää pääteesin lisäksi myös tekstin laajempia tavoitteita
  • pohtia laajasti tekstiin liittyviä arvoihin ja maailmankuvaan kytkeytyviä taustaoletuksia
  • tarkastella argumentaatiota ja retorisina keinoja suhteessa tekstin konteksteihin ja esimerkiksi havainnoida tekstin suhteita valta- ja vastadiskursseihin
  • analysoida argumentaation ja retoriikan toimivuutta esimerkiksi tekstin tavoitteiden ja kohderyhmän kannalta


Miten huomioin tekstilajin ja tekstin rakenteen, kun teen argumentaatioanalyysia?


Argumentaatioanalyysi, kuten mikään mukaan tekstianalyysi, ei ole koskaan mekaanista. Kun olet päätynyt hyödyntämään vastauksessasi argumentaatioanalyysin käsitteistöä, sinun on huomioitava huolellisesti tarkastelevan tekstin tekstilaji ja rakenne.

Mikäli tehtävänantona on tekstin vaikuttamiskeinojen analyysi - tai jokin muu hyvin yleisluonteinen tehtävänanto - sinun on tärkeää tarkastella, millainen rooli nimenomaan argumentaatioanalyysin elementeillä on tekstin vaikutuspyrkimyksissä. Esimerkiksi perinteisen mielipidekirjoituksen tarkastelussa jo tekstilaji ohjaa vahvasti argumentaatioanalyysin keskeisten osien - teesin, argumenttien ja retoristen keinojen - tarkasteluun. 

Mikäli tehtävänantona on taas esimerkiksi kertomuksellisen mainosvideon vaikuttavuuden analyysi, tarvitset edelleen argumentaatioanalyysin käsitteitä, mutta vastauksessa voidaan merkkimäärällisesti kiinnittää paljon huomiota juuri esimerkiksi kerronnan keinojen analyysiin vaikuttamisen välineenä - ja varsinainen argumentaatioanalyysi jää vähemmälle.



Kuvan lähde


Esimerkki 1 

Ohessa näet esimerkin tekstikatkelmasta, jossa vastaaja nimeää teesin ja tavoitteita, tuo esille argumentaatiokeinoja ja arvioi myös keinojen toimivuutta. Löydät aineiston, jonka pohjalta analyysi on tehty täältä,


Unikulman mainoksen (2017) pääteesin voi muotoilla seuraavalla tavalla: osta Unikulmasta uusi patja. Tekstin laajempana tavoitteena on tuoda esille Unikulmaa yrityksenä ja brändinä.=> Kirjoittaja nostaa heti vastauksen alussa esille tekstin pääteesin ja keskeiset tavoitteet.

Kirjoittaja käyttää pääteesiään tukemaan monenlaisia argumentteja. Keskeisin argumenteista on hyviin seurauksiin ja etuihin vetoaminen. Kirjoittaja tuo moneen otteeseen esille, että Mikael Forssellin ja esimerkiksi hänen tyttärensä unen laatu on parantunut ja näin muun muassa lapsen mieliala on kohonnut sen jälkeen, kun perheeseen on hankittu uudet patjat. Etujen ohella  argumentaatiossa nostetaan esille  haitat: muun muassa Forssellin tytär on nukkunut aiemmalla, huonommaksi mieltyvällä patjalla paljon katkonaisemmin. Koko mainos toimii lisäksi havainnollistavana esimerkkinä, johon lukijan voi olla helppo samastua: Forssellin perheen arkisesta elämästä kerrotaan yksityiskohtaisesti ja vaikka kyseessä on julkisuuden henkilö, hänet esitetään tavallisena ihmisenä, jonka tytär saattaa kiukutella ja on tottunut aiemmin nukkumaan likaisella patjalla.=> Kirjoittaja nostaa esille tekstin keskeisimmät argumentaatiotavat.

Tärkeitä argumentaatiokeinoja tekstissä ovat myös auktoriteettiin ja asiantuntijaan vetoaminen ja tieteelliseksi kuvattuun tutkimukseen vetoaminen. Mainoksessa Mikael Forssell voi esiintyä jalkapallouransa vuoksi ihailua osakseen saavana auktoriteettina, jonka myönteisiä mielipiteitä Unikulman tuotteista voidaan kuunnella, vaikka varsinaisesti henkilön asiantuntemus liittyykin urheiluun. Lisäksi mainoksessa mainitaan erikseen nimeltä Unikulman "uniasiantuntija"=> Aineistosta poimitut yksittäiset sananvalinnat laitetaan lainausmerkkeihin. Vesa Tuomisen, ja tarkka etunimen esiin nostaminen korostaakin henkilön tärkeyttä alansa osaajana. Mainoksessa kerrotaan suoraan, että Unikulmassa toimitaan "faktojen ja tieteen pohjalta". Väite pyritään vielä havainnollistamaan todeksi kuvaamalla "pintatestiä", jonka Forssell perheineen on suorittanut.=> Kirjoittaja tuo esille muitakin argumentaatiotapoja, ja hänen periaateensa ja edetä keskeisestä vähemmän keskeiseen.

Mainos tuo esille erilaisia taustaoletuksia lukijan arvoista. Erityisesti mainos voi vedota lukijaan, joka pitää tärkeänä henkilökohtaista hyvinvointiaan. Hyvinvoinnin osalta tekstissä painottuu nimenomaan kehon hyvinvointi: uudella patjalla nukkumisen jälkeen olo kehossa on aidosti erilainen, levänneempi. Tämä liitetään psyykkiseen hyvinvointiin, jota lukijan oletetaan myöskin arvostavan: patjojen myötä Forssellin perheeseen on saapunut "uusi seesteisyys".  Mainoksen arvomaailmaan kiinnittyy vahvasti perhekeskeiseen ajatteluun, ja perheen malliksi tarjotaan tavanomaista heteronormatiivista ydinperhettä. Tekstissä korostetaan, että koko perhe voi patjojen oston myötä paremmin, ja erityisesti esille nostetaan lapsen etu, mikä vedonnee helposti nimenomaan vanhempien tunteisiin. Lisäksi mainos pyrkii huomioimaan lukijat, jotka haluavat ostopäätöstensä tueksi pelkkien tunnekokemuksien ohella  tieteellisesti todistettua faktatietoa.=> Onnistuneessa argumentaatioanalyysissa vastaanottaja kontekstina huomioidaan laajasti, ja hänen oletetuista arvoistaan ja ajatusmalleistaa tehdään monipuolisesti havaintoja.

Mainoksen julkaisuaika ja -paikka sekä tekstilajipiirteet vaikuttavat tapaan, jolla lukija suhtautuu mainoksen argumentaatioon. Mainos on julkaistu vuonna 2017, ja koko 2010 -luvun ajan julkisessa keskustelussa ovat nousseet esille lapsiperheisiin kohdistuvat paineet, joita esimerkiksi uran ja perheen yhteensovittamisen on katsottu tuottavan. Argumentaatiossaan mainos ottaa siis kantaa lukijalle ajankohtaiseen asiaan, ja perheiden hyvinvointia korostava ajattelu on ollut koko 2000 -luvun ajan valtavirtaa, joten lukijan voi olla helppo vakuuttua tekstistä. Teksti on julkaistu alkujaan Iltalehden sivustolla, ja Iltalehti julkaisuympäristönä voi jakaa lukijoiden mielipiteitä: osa saattaa suhtautua nimenomaan Iltalehteen kytkeytyvään sisältöön jo lähtökohtaisesti lehden viihteellisen otteen takia arveluttavana.=> Kirjoittaja arvioi argumentaatiota vielä suhteessa tekstin taustayhteyksiin eli konteksteihin.

Mainos on luonteeltaan hybriditeksti, joka on tuotettu artikkelin muotoon. Artikkelimuotoisuus antaa mahdollisuuden paitsi monenlaisten argumenttien esittämiselle myös ilmiön tarinallistamiselle, joka voi temmata lukijan mukaansa ja saada hänet samastumaan haastatellun elämään. Lisäksi moni lukija mieltää artikkelin perinteistä mainosta paljon objektiivisemmaksi tekstilajiksi, joten tämä voi tuoda mainoksen argumentaatiolle lisäuskottavuutta.=> Kirjoittaja jatkaa kontekstualisointia pohtimalla tekstin tekstilajipiirteitä ja arvioi osin myös mainoksen argumentaation uskottavuutta.

Tekstin argumentaatio ei välttämättä täysin vetoa kriittiseen lukijaan. Tekstissä tuodaan esille, että Unikulman liiketoiminta pohjautuu tieteelle ja faktoille, mutta tekstiin ei ole esimerkiksi upotettu linkkejä mahdollisiin tieteellisiin jatkotutkimuksiin. Myös julkisuuden henkilön käyttäminen keulakuvana voi vähentää tekstin uskottavuutta lukijan silmissä, sillä Forssell voi olla jalkapallon asiantuntija, mutta ei yleinen unen asiantuntija ja tekstin ytimenä on korostaa nimenomaan hänen voimakkaan subjektiivista kokemustaan, mikä on ehkäpä ristiriidassa Unikulman mainoksessa painottaman faktalähtökohdan kanssa. => Kirjoittaja arvioi tekstin argumentaatiota.Vastaus päättyy, kun asia päättyy. Loppuyhteenvetoa ei tarvita.


Esimerkki 2

Esimerkkiin on poimittu ainoastaan kolumnin retoristen keinojen analyysi ja keinojen toimivuuden arviointi. Löydät aineistona olevan kolumnin täältä.


Jari Tervo käyttää tekstissään monenlaisia retorisia keinoja, ja tekstin tyyliä voisi luonnehtia samanaikaisesti humoristiseksi ja provosoivaksi. => Kirjoittaja tekee aluksi yleishavainnon tekstin tyylistä. Tervon retorisista keinoista kenties keskeisin on tekstin sananvalintojen avulla välittyvä vastakkainasettelu: kolumnissa kaunokirjallisuuden lukeminen ja toisaalta sosiaalisen median käyttäminen esitetään voimakkaasti vastakkaisina, toisensa poissulkevina toimintoina, vaikka ne eivät sitä todellisuudessa ole. => Kirjoittaja alkaa käsitellä kolumnin retorisina keinoja tekstin tavoitteen kannalta tärkeysjärjestyksessä. Sosiaalisen median kuvaukseen liitetään joukko kielteisesti värittyneitä sananvalintoja: ihminen esimerkiksi  selaa “välkkyvää sälää” ja alatyylisesti - ja ironian kaukuessa taustalla - “ottaa kuvia unohtumattomasta perseestään”. Lisäksi Tervo kehittelee omintakeisia metaforia: sosiaalista mediaa käyttävä ihminen harrastaa “digitaalista masturbaatiota” ja häntä kuvataan “käveleväksi selfie-kepiksi”, ja näillä metaforilla Tervo tahtoo luoda mielikuvaa sosiaaliseen mediaan keskittyvästä ihmisestä itsekeskeisenä ja nautinnonhaluisena. Kaunokirjallisuudesta taas puhutaan neutraalisti nimenomaan "kirjallisuutena" ja lukemista Tervo nimittää yksikertaisesti "lukemiseksi." => Kappaleessa on näkyvissä, kuinka kirjoittaja perustelee onnistuneesti havaintonsa suorin lainauksin pohjatekstistä. Lisäksi kirjoittaja pohtii, miksi Tervo hyödyntää juuri tietynlaisia sananvalintoja ja pääsee näin käsiksi retorisen keinon syvempiin tavoitteisiin.

Sama vastakkainasettelu ohjaa kolumnin toista keskeistä retorista keinoa - liioittelua ja kärjistämistä, jota Tervo hyödyntää kuvatessaan lukemisen ja toisaalta lukemattomuuden seurauksia. Tervo kertoo esimerkiksi liioitellen, ettei heikosti lukeva “opi mitään muutakaan” ja mainitsee jopa - humoristisesti - etteivät heikosti lukevat pojat ehdi lukea elokuvien tekstityksiä. Voimakkaasti Tervo kärjistää myös kertoessaan, että heikosti lukevilta on “pilattu loppuelämä”. Lukemisen lopputuloksia kuvatessaan Tervo hyödyntää samoja liioittelun äänenpainoja ja pyrkii vaikuttamaan kolumnin alussa lukijaan häntä puhuttelemalla: “Kaikki muuttuu, koska sinä muutut”. Kärjistävän tyylin on tarkoitus vahvistaa kolumnissa luotua vastakkainasettelua lukemisen ja sosiaalisen median välillä.=> Kirjoittaja noudattaa edelleen tärkeysjärjestystä keinojen esittelyssä ja pyrkii myös erittelemään, miksi kolumnissa käytetään liioittelua ja kärjistämistä.

Tervo hyödyntää läpi kolumnin retorisena keinona ja tekstin keskeisenä rakenneperiaatteena toistoa. Tervo toistaa havaintonsa lukemisen suuresta hyödyllisyydestä sekä kolumnin alussa lukijaa suoraan puhutellessaan että kolumnin lopussa. Hän pyrkii siis välittämään päätavoitteensa lukijalle kahdesti: ensin ikäänkuin johdantonta asiaan ja lopuksi kolumnin viimeisissä kappaleissa, joissa lukija kutsutaan vielä osaksi lukevaa me-kollektiivia: Me emme tee pahaa toisillemme , kun tiedämme miltä se tuntuu”. Niinikään havainnot lukemattomuuden haitoista toistuvat uudelleen ja uudelleen hieman eri muodoissa: Tervo esimerkiksi hyödyntää metaforaa ja sanoo, ettei lukemisen väliin jättävä “pelaa täydellä pakalla” eikä “erota itää lännestä” ja viittaa tällä siihen, että ihmisen kyky hahmottaa maailmaa on jollain tasolla puutteellinen. Lisäksi Tervo hyödyntää listausta retorisena keinona: "Kun ei ole harjaantunut lukemaan, ei osaa erottaa tosiasioita mielipiteistä, tutkimusta ennakkoluuloista, järkipuhetta vihapuheesta, itää lännestä". Toisto retorisena keinona havainnollistaa Tervon kuvaamaa vastakkainasettelulle rakentuvaa maailmaa monista erilaisista näkökulmista ja konkretisoi ilmiötä. => Kirjoittaja on retorisen keinon esittelyn lisäksi myös pyrkinyt pohtimaan, miksi Tervo hyödyntää toistoa retorisena keinona.

Retoriset keinot - ennen muuta liioittelu ja asenteellisesti sananvalinnat - luovat kolumnista kokonaisuuden, joka voi olla lukemattomuutta arvostamattomalle ihmiselle turhankin provosoiva. Jos vastaanottaja jakaa Tervon arvomaailman hän taas saattaa päätyä ihailemaan monipuolista ja värikästä kielenkäyttöä. Tyylillisesti Tervon kolumni on itseasiassa hieman paradoksaalinen: Tervon kuvaama hyvin vähän lukeva ihminen ei kuulu kolumnin kohderyhmään, sillä hänen voi olla vaikeaa poimia Tervon sanomaa polveilevasta, värikkäästä kokonaisuudesta.=> Kirjoittaja arvioi retoristen valintojen onnistuneisuutta tekstin tavoitteiden ja kohderyhmän kannalta.


Ja nyt sinä teet saman perässä...

Tehtävänanto: Analysoi ja arvioi Asta Lepän kolumnin argumentaatiota. Vastauksen sopiva pituus on noin 5000 merkkiä. Löydät aineiston täältä.