Periodin 4B eräitä sisältöjä

Kuvan lähde


Tuotetaan pohtiva essee 2

Kirjoita koulukiusaamisesta valmiin rakennemallin pohjalta.

a) Aloita tekstisi kappaleella, jossa havainnollistat koulukiusaamista tarinallisen esimerkin avulla. Voit jättää tämän kappaleen myös viimeiseksi ja aloittaa varsinaisista käsittelykappaleista.

b) Kirjoita kappaleen verran siitä, millä kaikilla tavoilla koulukiusaaminen voi ilmetä. Aloita kappale seuraavalla ydinvirkkellä: Koulukiusaaminen voi ilmetä monin tavoin. Pohdi kappaleessa, millaiset asiat koulun arjessa ovat selvästi oppilaiden välistä koulukiusaamista. 

  • Ovatko jotkin kiusaamisen muodot suorempia kuin toiset? 
  • Millaista epäsuora kiusaaminen voi olla? 
  • Kiusaavatko pojat streotyyppisesti eri tavoin kuin tytöt? 
  • Miten kiusaamisen muodot ehkä vaihtelevat ikäryhmittäin? 
  • Milloin ja miksi kiusattu ja kiusaaja voivat olla eri mieltä siitä, mitä kiusaaminen on? 


c) Kirjoita kappale siitä, kuinka myös opettaja voi kiusata oppilasta. Löydät virikkeeksi aineistoa täältä. Aloita kappale seuraavalla ydinvirkkeellä: Myös opettaja voi olla kiusaaja. Mistä sinusta huomaa, että opettaja selkeästi kiusaa jotakuta oppilasta? Millaisin eri tavoin myös opettaja voi kiusata? Miten pysäyttäisit kiusaavan opettajan toiminnan vai voiko sitä mielestäsi pysäyttää?

d) Kirjoita kappale siitä, mikä voi  olla oppilaiden välisen koulukiusaamisen syynä. Aloita kappale seuraavalla ydinvirkkeellä:

Koulukiusaamille voi olla paljon erilaisia syitä. 

  • Millaiset syyt voisivat johtua kiusaajasta? Miksi hän kiusaa? 
  • Miksi kaikki eivät puutu kiusaamiseen, vaikka näkevät sitä? 
  • Miksi kiusaaja tuntuu tarvitsevan hyvin usein yleisön? 
  • Millaiset koulun ja koulun aikuisen toimintatavat voivat johtaa kiusaamiseen tai lisätä kiusaamista? 
  • Yleensä tavataan sanoa, että kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun omaa syytä. Ota kantaa väitteeseen. Voivatko jotkin tekijät altistaa kiusaamiselle?

e) Pohdi, miksi kiusaamisesta on usein niin vaikeaa kertoa aikuisille? Aloita kappale seuraavalla ydinvirkkeellä: Kiusaamisesta voi olla hyvin vaikeaa kertoa kellekään. Miksi oppilas ei aina kerro, jos näkee toista oppilasta kiusattavan? Miksi kiusattu itse ei kerro asiasta välttämättä edes kaikista läheisimmille ihmisille? Mitä kielteisiä seurauksia kertomisesta voi olla? Voiko näitä kielteisiä seurauksia mitenkään välttää?

f) Pohdi miten koulu ja muut oppilaat voisivat saada kiusaamisen lakkaamaan? Laita kappaleen ydinvirkkeeksi: Kiusaamisen lopettaminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

  • Mitä oppilaat voisivat itse tehdä? Mikä todella toimisi?
  • Mitä koulun aikuisten pitäisi tehdä? Mikä ei ehkäpä toimi kovin hyvin? Mikä toimisi parhaiten?
  • Jotkut väittävät, että koulukiusaamista on aina ollut ja tulee aina olemaan. Oletko samaa vai eri mieltä? Ota kantaa väitteeseen.

g) Kirjoita esseellesi tarinallinen lopetus, jossa aloituskappaleen päähenkilön elämä muuttuu myönteiseen suuntaan ja kiusaaminen lakkaa.


Kuvan lähde


2. Mistä sinä oikein unelmoit? Kirjoita vähintään seitsemän kappaletta unelmistasi hyödyntäen runsaasti havainnollistamista. (Huomaa, että ihminen voi unelmoida hyvin monenlaisista asioita - pienistä , suurista, mahdollisista, mahdottomista.)

Hyödynnä tekstisi aloituskappaleessa ilmiön taustoitusta; kerro, mistä unelmoit lapsena ja mihin suuntaan unelmasi ovat nyt kääntymässä. Hyödynnä lopetuskappaleessa taas viittausta tulevaisuuteen. Miten uskoisit unelmiesi muuttuvan seuraavien vuosien aikana? Katoavatko niistä jotkin? Tuleeko tilalle aivan uusia unelmia? Voit jättää aloitus- ja lopetuskappaleen viimeiseksi ja aloittaa suoraan käsittelykappaleista.


Mitä havainnollistaminen tarkoittaa?

Havainnollistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kuvailet ja annat esimerkkejä, jotka voivat tässä esseessä olla luonteeltaan tarinallisiakin. Esimerkiksi näin:


Olen koko vuoden unelmoinut siitä, että kesäloma viimein alkaisi, ja unelmani on, että voisin olla kesälomalla niin pitkään kuin minua huvittaisi. => Ydinvirke. Aloittaisin aamut aina suuntaamalla syvälle metsään koirani Börrin kanssa, eikä meillä olisi mikään kiire mihinkään. Samoilisimme joella kotini lähistöllä ja uittaisin jalkojani viileässä vedessä auringonsäteiden leikitellessä koivun lehdissä. Välillä Börri pulahtaisi uimaan hyiseen veteen ja ravistelisi sitten turkkinsa kuivaksi niin, että minäkin kastuisin. Kun palaisimme kotiin, en ottaisi vahingossakaan esille koulukirjoja, jotka olisivat kaikki salaperäisesti tuhoutuneet. Edes koulurakennusta ei enää olisi, vaan sen paikalla olisi jo pitkään ammottanut suuri, musta monttu. Kävisimme välillä parhaan ystäväni Liinan kanssa ihailemassa monttua ja joinain päivinä voisimme löytyy hiekan seasta vanhoja vihkoja tai rikkoutuneita tietokoneita. Silloin minussa saattaisi häilähtää pieni ikävä - näkisin silmissäni tutut käytävät, luokat, ruukkukasvit - mutta ikävä lipuisi pois yhtä nopeasti kuin olisi tullutkin.=> Havainnollistava osio