Kurkistuksia vieraisiin kulttuureihin


Olli Jalonen: Taivaanpallo (2018), n. 460 sivua

Finlandia -palkinnon voittanut seikkailukertomus, joka sopii vaativammankin lukijan makuun. Teosta luonnehditaan esimerkiksi näin: (Tekstin lähde

Tähtitieteilijän oppipojan tie vie Saint Helenan saarelta 1600-luvun Lontooseen. Loisteliaassa romaanissa tiede ja usko kamppailevat valistuksen sarastaessa.

Angus tahtoo silmistään purjeneulanterävät, ja kehittää näköään merkitsemällä öisin tähtien asentoja. Hän haaveilee Lontoosta ja pääsystä saarella käyneen Edmond Halleyn oppipojaksi.Lamaannuttava väkivallanteko kohdistuu pojan perheeseen, ja epävarmuuden ja levottomuuden ajat alkavat. Salakatolilaiset vehkeilevät ja itsevaltias kuvernööri pelaa omaan pussiinsa. Viesti saarelta on saatava emämaa Englantiin, ja Angus soudetaan jänikseksi purjelaivaan. Hänen uusi elämänsä alkaa märssykorin korkeuksissa, ja kaikki entinen jää taakse.


 

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa (2007), n. 400 s. 

Tarina kahden naisen ystävyydestä sotien haavoittamassa Afganistanissa. Teoksessa käsitellään esimerkiksi sodan vaikutusta yhteisöön, naisen heikkoa asemaa ja perheväkivaltaa. Romaani on mukaansatempaava ja helppolukuinen. Vaikka teoksen teemat ovat raskaita, pilkahtelee sivuilla myös valoa ja naurua.









NoViolet Bulawayo: Me tarvitaan uudet nimet (2013), n. 300 s.

Kulta-niminen tyttö asuu Zimbabwessa, slummiolosuhteissa. Vaikuttavassa romaanissa kuvataan lapsen silmin, miten slummielämästäkin löytyy riemua ja yllätyksiä. Kullalle elämällä on varalla erityisen suuri yllätys, sillä hän pääsee muuttamaan Yhdysvaltoihin. Kaksi täysin erilaista todellisuutta törmäävät toisiinsa.







Katja Kaukonen: Lumikadun kertoja (2017), n. 260 s.

Romaani, joka kertoo, kuinka natsit vyöryivät Puolaan ja muuttivat tavallisen ihmisen arjen. Kaukonen ripottelee teokseensa slaavilaista mystiikkaa ja huumoriakin, mutta kokonaisuus on lohduton: lähes jokaisella hahmolla näyttää olevan edessään vain kuolema. Romaanissa ei ole selkeää juonikaavaa vaan kerronta koostuu välähdyksistä Lumikadun asukkaiden arjesta. Kertoja on salaperäinen hahmo, suojelija, jonka on tarkoitus pelastaa Lumikadun asukkaat, varsinkin lapset.







Roman Sentsin: Jeltysevit, erään perheen rappio (2015), n. 300 s.

Nykyistä Venäjää kuvaava teos kertoo heistä, jotka eivät osanneet ottaa iloa irti kommunismin luhistumisesta. Tavallisen virkamiesperheen isä irtisanotaan töistä, ja perhe joutuu muuttamaan maaseudulle nöyryyttäviin oloihin. Vähitellen toivottomuus ottaa valtaansa koko perheen, selviämisyritykset alkavat tuntua liian vaivalloisilta ja edessä on alamäki. Teos on synkästä aiheestaan huolimatta myös humoristinen ja viihdyttävä.







Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (2014), n. 300 s.

Suomeen päätyvän albaaniperheen monitasoinen tarina. Homoseksuaali päähenkilö työstää rooliaan miehenä ja maahanmuuttajana ja törmää matkalla monenlaisiin kissoihin. Romaani on palkittu ja keräsi kehuja myös englanninkielisenä käännöksenä. Teos sopii monitasoisen ja ajattelemaan haastavan kirjallisuuden ystävälle.







Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen (1945),n. 800 sivua.

Viihdyttävä ja helppolukuinen teos, jonka pituutta ei kannata säikähtää. Sinuhe on muinaisessa Egyptissä syntynyt orpolapsi, joka kohoaa faaraon lääkäriksi. Mukana on tulista rakkautta, sotaa ja uskonnollista kiihkoa. Sinuhe ei ole vaikeatajuista taidekirjallisuutta vaan pikemminkin juonivetoinen seikkailukertomus.