Suomen historian käännekohtia ja kipupisteitä


Leena Lander: Käsky (2003), n. 340 s. painoksesta riippuen.

 Romaanin miljöönä toimii entiseen hermoparantolaan perustettu kenttäoikeus vuonna 1918. Nuori jääkäri ja naisvanki kokevat yhdessä omituisen, kielletyn seikkailun. Romaanin ilmaisu on yksinkertaista, ja teos sopii myös kokemattomalle lukijalle.







F.E. Sillanpää: Hurskas kurjuus,  (1919), n. 270 s. painoksesta riippuen.

 Toivolan Jussi on käyhä, yksinkertainen torppari, joka on elänyt kovan elämän. Hän ajautuu mukaan Suomen sisällissodan tapahtumiin tiedottomana ja tahdottomana nappulana. Romaani on lyhyehkö kokonaisuus, josta on helppo aloittaa klassikkojen lukeminen.









Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, osat 1-3 (1959-1962) 

Rikas kuvaus torppariperheen elämänvaiheista Suomen historian kuohuvina aikoina. Pohjantähti -trilogia on helppolukuinen ja viihdyttävä. Jokainen osa n. 300 sivua. Voit lukea vain yhdenkin osan. Pohjantähti -sarjasta on helppo aloittaa klassikoiden lukeminen.




Väinö Linna: Tuntematon sotilas  (1954)

Helppolukuinen klassikko niille sotakirjallisuuden ystäville, jotka pitävät erityisesti rintamaelämän kuvauksesta. N. 500 sivua.










Jenni Linturi: Isänmaan tähden (2011), n. 230 s.

Antti värväytyy idealismissaan Saksan armeijan Waffen-SS-joukkoihin vapaaehtoisena sotilaana. Hän selviytyy sodasta hengissä, mutta häpeä syyllisyys ovat läsnä vielä Antin vanhuuspäivinäkin.










Antti Tuuri: Kylmien kyytimies (2007), n. 280 s.

Ketola, tavallinen epäpoliittinen mies, pakotetaan Kauhavan asemalta hevosineen Seinäjoen junaan keväällä 1918. Ketolasta tulee sisällissodan ruumiiden kuskaaja. Mies ei innostu sodasta eikä näe siinä mitään ylevää mutta tekee pakotettuna mitä täytyy. Sopii erityisesti lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita sodan raadollisista puolista ja realistisesta sotakuvauksesta.









Veijo Meri: Manillaköysi (1957), n. 170 s. painoksesta riippuen

Kotimaisen modernismin klassikkoteos, jonka pääteemana on sodan mielettömyys. Romaani koostuu pienistä sotakuvauksista, joita päähenkilö kuulee junassa istuessaan. Teos sopii jo hieman kokeneemmalle lukijalle.










Anneli Kanto: Veriruusut (2008), n. 400 s.

Romaani kuvaa punaisten naiskaartilaisten kohtaloita vuoden 1918 Suomessa. Tulokulma sisällissotaan on raikas ja erilainen. Teos on helppolukuinen. 










Anneli Kanto: Pyöveli (2015), n. 380 s. Mukaansatempaava ja helppolukuinen romaani pyövelin elämästä 1600-luvun Pohjanmaalla. Teos on fiktiivinen mutta sen taustalla läikkyvät todelliset historialliset elementit. Lukija saa tutustua esimerkiksi 1600-luvun kidutuskäytäntöihin, noitavainoihin ja uskonnolliseen ilmapiiriin. Raskaan aineksen ohella teos kuvaa myös rakkautta ja perhesuhteita humoristisinkin sävyin. 








Anneli Kanto: Lahtarit (2017) , n. 400 s. 

Helppolukuinen romaani kaikille heille, jotka ovat kiinnostuneita Suomen sisällissodasta valkoisten näkökulmasta. Löydät lisätietoa esimerkiksi  täältä. Kanto on tuotannossaan ottanut kiitettävästi huomioon kansalaissodan molemmat osapuolet.










Heidi Köngäs: Dora, Dora (2012), n. 330 s.

Vuonna 1943 Kolmannen valtakunnan varusteluministeri Albert Speer vierailee Petsamon nikkelikaivoksilla. Saksan häviöstä näkyy jo merkkejä ja varusteluministeri, jonka suhde Hitleriin on eroottisesti latautunut, on menettänyt asemansa johtajan suosikkina. Speerin lisäksi myös ihmiset hänen ympärillään pääsevät ääneen. Teoksen tulokulma sota-ajan tapahtumiin on omaperäinen.







Asko Sahlberg: Irinan kuolemat (2015), 150 sivua

Hieno ja nopealukuinen teos. Irina on sotalapsi, joka toimitetaan turvaan Ruotsiin pommitetusta Helsingistä. Elämä Ruotsissakaan ei osoittaudu helpoksi. Romaanissa käsitellään mielen järkkymistä ja väkivaltaa mutta mukana on toki valoakin. Löydät lisätietoja esimerkiksi täältä.








Ilmari Kianto: Punainen viiva (1909), n. 170 sivua painoksesta riippuen

Lyhyt, melko helppolukuinen klassikko. Köyhät ja kurjat ukko ja akka uskovat, että äänioikeuden saatuaan he voivat muuttaa maailmaa. Onko luvassa kuitenkin pettymys?










 Aki Ollikainen: Nälkävuosi (2012), n. 160 sivua painoksesta riippuen 

Pienoisomaani Suomen nälkävuosista. Perhe sinnittelee äärirajoilla ja kulkee kerjäämässä ovelta ovelle. Tummiin sävyihin sekoittuu kuitenkin myös toivoa. Teos on nopealukuinen mutta ei välttämättä erityisen helppo.










Mila Teräs: Harmaat enkelit (2014), 220 s.

Isoäiti, äiti, tytär ja lapsenlapsi. Neljän naisen tiet risteävät romaanissa, jossa suomalaisen sota-ajan kuvaus limittyy arkeen Istanbulissa ja vanhainkodissa. Onko samoja virheitä toistettava sukupolvesta toiseen? Romaani sisältää esimerkiksi mielenkiintoista kuvausta suomalaisten lottien elämästä talvi- ja jatkosodan aikana.