Kuvan  lähde


Yleisiä ongelmakohtia 

Kiitos materiaali-ideoista äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Leena Saariluomalle, jonka materiaali-ideoita löydät täältä.


Pilkkusäännöt

Sinun tulee osata laittaa pilkku ainakin päälauseen ja sivulauseen välille, listauksiin sekä irrallisiin lisäyksiin. Kertaa pilkkusäännöt tarvittaessa minjanäikästä opettajan ilmoittamasta kohdasta. Huomaa, että myös päälauseiden ja kahden sivulauseen välinen pilkutus on hyvä osata, mikäli tavoittelet äidinkielestä korkeampaa arvosanaa kuin C.


Kongruenssi

Lauseessa predikaatti eli persoonamuodoissa taipunut verbi mukautuu subjektiin: Jos tekijä on monikollinen myös predikaatin pitäisi olla. Vastaavasti yksiköllisen tekijän kanssa predikaattikin on yksikössä.

Matti ja Maija (kaksi ihmistä) poimivat omenat. => muoto "poimii" ei käy

Heidän luokkaansa häiritsi hankalat opettajat => pitäisi olla “häiritsivät”, sillä subjekti (hankalat opettajat) on monikollinen.


Pronominit joka- ja mikä

Pronomini "joka" viittaa suoraan edelliseen sanaan, kun taas pronomini "mikä" viittaa koko edelliseen lauseeseen. Näillä pronomineilla on taipumus sekoittua toisiinsa.

Minä näin naisen, joka kantoi suurta koria.

Kaupungilla oli aivan hiljaista, mikä hieman hermostutti häntä.


Pronominien yleiset viittaussuhteet

Lukijan täytyy esimerkiksi tietää tarkalleen, mikä “se” tai “tämä” on kyseessä. Mikäli sinun on aina vaikeaa hahmottaa pronominien korrelaatiosuhteita, pohdi voisitko korvata pronominit sopivilla substantiiveilla kuitenkin samojen ilmausten toistoa välttäen.


Tautologia eli turha toisto

Tekstissä ei kannata toistaa lähekkäin samaa ilmausta tai samankaltaisia ilmauksia, koska tämä tekee tekstistä tyyliltään yksipuolisen. Sama sana voi siis toistua turhaan sellaisenaan tai hieman eri muodoissa, esimerkiksi yksin- yksinäinen- yksinolo - yksinäisyys. 

Turhaa toistoa edustaa myös saman ajatuksen toistaminen uudelleen hieman eri tavoin muotoiltuna. Tälläinen viestii yleensä esseen rakenteen puutteellisesti suunnittelusta.

Muista, että toistoa voit hyödyntää kuitenkin tietoisesti retorisena keinona.


Täytesanat

Älä käytä niin -sanaa sivulauseen alussa ennen pilkkua. Voisi sanoa, että “niin” on “puhekielen pilkku”, joka ei kuulu kirjoitettuun kieleen.

Jos haluaa oppia, niin tarvitsee välillä keskittyä tylsiinkin asioihin.

Älä käytä myöskään että -sanaa epäsuorasti kysyvän sivulauseen alussa.

Hän halusi tietää, että menemmekö ulos tänään.

Mikäli sinulla ei ole vaikeuksia erottaa aineistojen ääntä ja omaa ääntäsi, vältä ilmauksia, jotka alleviivaavat, että kyse on nimenomaan omasta mielipiteestäsi - mikäli tämä tulee ilmi muutenkin. Vältä siis tämänkaltaisia ilmauksia: minun mielestäni, itse katson, omasta näkökulmastani...

Huomio! Mikäli olet saanut äidinkielen teksteistä alle arvosanan C tai sinun on ylipäätään vaikeaa saada omia ajatuksiasi erottumaan aineiston ajatuksista, suosi vain edellä mainittuja ilmauksia. Ne voivat selkeyttää tekstiäsi ja ajatteluasi myös sinulle itsellesi.


Yhdyssanojen oikeinkirjoitus

Huomaa myös yhdysmerkin oikea käyttö esimerkiksi lyhenteitä ja erisnimiä sisältävien sanojen kohdalla: A -ryhmä, Tuntematon sotilas -romaani


Omistusliitteen käyttö

Kun persoonapronominista (minä, sinä, hän jne.) esiintyy genetiivimuoto (minun, sinun, hänen jne.), tarvitset omistusliitteen.

Hänen luokallaan on monia opiskelijoita. Syötyämme menimme ulos. Hänen kuvaamansa tapaus jäi askarruttamaan minua.


Puhekieliset sananvalinnat

Tämä juttu on aika vaikea. Kroppa on tärkeä osa identiteettiä. Runon pätkästä käy ilmi... (pitäisi olla “katkelmasta”)


Yleiset virheelliset kirjoitusasut

Ei “enään” vaan enää, ei tälläisiä vaan tälläisia, ei erillainen vaan erilainen, ei internettiin vaan internetiin

Liitteiden (esimerkiksi -kin tai -kaan) kanssa tulee vain yksi konsonantti:

hänellekin, meillekään, tulepa


Englannin mallin mukaiset rakenteet

Huomaa erityisesti sinä-passiivi. EI: Jos sinä haluat oppia, sinun täytyy opiskella. VAAN esimerkiksi: Jos haluaa oppia, täytyy opiskella.


Metateksti esseen osana

Metateksti on eräänlaista oman tekstin juontamista ja tekstin rakenteen selittämistä. Esimerkiksi satojen sivujen mittaisessa tieteellisessä tutkielmassa sillä voi olla paikkansa, mutta äidinkielen esseeseen eli kirjoitustaidon vastaukseen metateksti ei kuulu. 

Vältä tämänkaltaisia ilmauksia:

Tulen tässä esseessä käsittelemään….

Kuten alussa mainitsin…

Huomaa, että on myös tarpeetonta selostaa omaa työskentelyprosessiaan tähän tapaan: Luettuani aineistot huomasin...Aluksi teksti oli minulle epäselvä...


 Viittaustekniikan virheet

Löydät kokonaisuudesta lisätietoa minjanäikästä. Mene kohtaan YO-essee eli kirjoitustaidon vastaus ja valitse “Viittaustekniikan perusteet”. Kertaa erityisesti suorien sitaattien ottaminen aineistosta ja aineiston esittelyviittaus, jota tarvitset, kun puhut tekstissäsi aineistosta ensimmäisen kerran.









Apua - virkerakenteeni eivät toimi!

Toimimattomat virkerakenteet ovat YO-esseen arvosanan kannalta kohtalokkaita ja voivat johtaa pahimmillaan koko äidinkielen ylioppilaskokeen reputtamiseen. Mikäli sinulla on esseessäsi useita merkintöjä toimimattomista virkerakenteista, on aika tarttua asiaan ripeästi.

Jos ongelmana voi olla se, että et pitkänkään tarkastelun jälkeen löydä toimimattomaksi merkitystä virkkeestä virhettä, sinun kannattaa - erittäin runsaan ja monipuolisen vapaa-ajan lukemisen lisäksi - kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin:

  • Pidä virkkeet riittävän lyhyinä.
  • Vältä aina lauseenvastikkeita ja nominaalimuotoisten verbien käyttöä.  Jotta voit välttää näitä rakenteita, sinun tulee ensin opetella ne ulkoa esimerkiksi täältä.
  • Opettele tunnistamaan jokaisesta virkkeesi lauseesta persoonamuodoissa taipunut verbi eli predikaatti. Älä tuota koskaan vajaita, predikaatittomia lauseita tähän tyyliin: (virheelliset kohdat näet sinisellä värillä)


Taas oiva esimerkki ihmisen laiskuudesta.

Teos on monitahoinen ja värikäs kokonaisuus. Mukavaa lukijalle siis.

Hyväksi häviäjäksi voi oppia. Ehkä joku joskus.