Tällä sivulla kaikki maalaukset on tehnyt Kari-Lise Alexander. Taiteilijan viralliset kotisivut löydät täältä.


Kirjallisuusessee romaanin tai novellin pohjalta

1. Apukysymyksiä romaanin ja novellin tulkintaan

  • Jotta saat muotoiltua romaanista tai novellista tulkintoja, sinun pitää osata kysyä tekstiltä oikeita kysymyksiä. Kokematon lukija voi hyötyä seuraavista apukysymyksistä. Pohdi, mitä juuri itse lukemaltasi tekstiltä on olennaista kysyä.
  • Perustele havaintosi aina tekstillä.
  • Älä kuvaa irrallisia yksityiskohtia vaan liitä havaintosi tekstin teemoihin.

a) Kerronta ja kertoja

Kenen näkökulmasta tapahtumat kerrotaan?

Vaihteleeko näkökulma? Miten eri kertojien näkökulmat tapahtumiin eroavat toisistaan?

Mitä kertoja havainnot ja sanavalinnat paljastavat hänestä ja teoksen maailmasta?

Mitä kertoja tietää ja mitä hän ei tiedä?

Millaisena kertoja esiintyy suhteessa lukijaan? Tuoko hän itseään esille vai häipyykö taustalle?

Millaisena kertoja esiintyy suhteessa tarinaan? Onko hän ulkopuolinen vai osallinen?

Voiko kertojaan luottaa? (Esim. lapset ja psyykkisesti sairaat ovat usein epäluotettavia kertojia.)

b) Henkilöhahmot

Millaisia hahmoja tekstissä esiintyy? Mitä saat tietää esimerkiksi hahmojen iästä, sukupuolesta, ulkonäöstä, puhetavasta, toiminnasta, ajatuksista ja sosiaalisesta asemasta?

Millaisia ovat hahmojen väliset suhteet?

Miten teoksen päähenkilö suhtautuu itseensä, muihin ihmisiin ja ympäröivään todellisuuteen? Millainen vaikutus hänellä on muihin?

Miten päähenkilöön suhtaudutaan teoksen maailmassa? Miksi? 

Miten päähenkilö kehittyy vai kehittyykö hän? Mitkä tapahtumat ovat hänen kehityksensä kannalta olennaisia?

Millaisia pyrkimyksiä päähenkilöllä on? Millaiset seikat tukevat hänen pyrkimyksiään? Millaiset asiat näyttäytyvät vastuksina?

c) Miljöö

Mitä aikaa ja paikkaa teksti kuvaa?

Miten aika ja paikka heijastuvat henkilöhahmoihin? 

Miten henkilöhahmojen ja kertojan asenteet näkyvät miljöön kuvauksessa?

Millaiset arvot ja normit ovat miljöössä keskeisiä?

d) Juoni ja rakenne

Millaisiin jaksoihin romaani/novelli voidaan jakaa?

Miten romaani/novelli alkaa ja loppuu?

Mikä/ mitkä ovat tekstin käännekohtia?

Mikä on tekstin huippukohta, jonka jälkeen tapahtumat saavat lopullisen suuntansa?

Millaisia juonta kuljettavia konflikteja löydät?

Millainen aikarakenne tekstissä on? Löydätkö takaumia ja ennakointeja? Mikä merkitys niillä on? Kuinka pitkään tekstin tapahtumat kestävät?

Millaisia kerronnan keinoja tekstissä käytetään ja miksi? (juonen kuljetus, kuvaus, dialogi)

Moni kirjallisuusanalyysi on vaarassa kallistua juonireferaatiksi. Kerro juonesta maltillisesti ja vältä liikoja yksityiskohtia.


Maalaus: Kari-Lise Alexander


e) Motiivit 

Onko novellissa/romaanissa jokin toistuva kuva,esine, tapahtuma tai paikka?kuinka tämä toistuva aines rakentaa romaanin/novellin teemaa? Motiivit korostuvat usein nimenomaan novellien tulkinnassa.

f) Aukkokohdat

Onko romaanissa/novellissa arvoituksellisia kohtia tai aukkopaikkoja, jotka on jätetty tarkoituksellisesti lukijan oman tulkinnan varaan?

Kiinnitä huomiota erityisesti näihin, koska ne ovat yleensä teeman rakentamisen kannalta olennaisessa asemassa. Aukkokohtien analyysi korostuu monesti nimenomaan novellien tulkinnassa.

g) Jännitteet

Millaisia vastakkainasetteluja ja ristiriitoja tekstissä ilmenee? Millaisia rinnastuksia tehdään?

h) Teemat

Mitä ihmiselämän kannalta tärkeitä ilmiöitä ja kysymyksiä romaani/novelli käsittelee?

Mitä teos sanoo aiheestaan?

Ottaako romaani/novelli kantaa joihinkin eettisiin kysymyksiin?

Käsitteleekö romaani/novelli tietomme ja ymmärryksemme rajoja jonkin ilmiön kannalta?

Puhuuko romaani/novelli tavasta, jolla ilmiö X on olemassa?

Tuo romaanin/novellin teemat esille mahdollisimman tarkasti. On ympäripyöreää sanoa esimerkiksi, että novellin/romaanin pääteemana on ihmissuhteiden tarkastelu - yleensä lähes kaikki proosa sivuaa ihmissuhteita tavalla tai toisella!

i) Kontekstit

Mitä kirjallisuuden tyylikautta romaani/ novelli edustaa? Kuinka tämä näkyy tekstissä?

Miten julkaisuajankohdan yhteiskunnallinen tilanne näkyy tekstissä?

Millaisena kannanottona romaani/novelli näyttäytyy oman aikansa/ 2000-luvun keskusteluun aiheesta X?

Miten romaani/novelli kiinnittyy muihin teksteihin? Millaisia intertekstuaalisia viittauksia löydät?

Miten teos kiinnittyy sen kirjoittajan muuhun tuotantoon?


Maalaus: Kari-Lise Alexander



2. Kuinka rajata kirjallisuusesseen näkökulma?

Kirjallisuusesseen näkökulman rajaaminen mielletään usein haastavaksi. Ilman näkökulman rajausta esseestä on kuitenkin vaarassa tulla pinnallinen ja sirpaleinen, sillä et voi koskaan kertoa kaikesta kaikkea olennaista. 

 Voit ottaa romaanista tai novellista kirjoittamasi esseesi lähtökohdaksi esimerkiksi yhden edellisistä kysymysryhmistä. Valitse sellainen näkökulma, josta on helppo keksiä sanottavaa. Muista, että tarkoitus ei ole kirjoittaa juonireferaattia. Yleensä teos tarjoaa jo ensimmäisellä lukukerralla tiettyjä näkökulmia tarkastelun pääkohteeksi.

   Antoisia näkökulmia voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • Päähenkilön suhde ilmiöön/asiaan/henkilöön Y.
  • Teeman X rakentuminen teoksessa Y.
  • Teos X tyylisuunnan Y edustajana.
  • Teos X:n suhde tekstiin Y. (Näkökulma on oiva silloin, kun teoksesta on helposti hahmotettavissa intertekstuaalisia suhteita.)

Kirjallisuusessee on tekstilajina hyvin moni-ilmeinen. Voit valita esimerkiksi seuraavien ääripäiden väliltä:

  • asiatyylinen essee - hyvin kohosteisella tyylillä kirjoitettu essee
  • kirjoittajan häivyttävä essee - kirjoittajan esiin tuova essee

Voit kirjoittaa tutkielmatyyppisen esseen, jossa tyyli on hyvää asiatyyliä ja häivytät itsesi ja oman kokemuksesi taustalle. Tällöin esität tekstistä erilaisia väitteitä ja perustelet niitä esimerkiksi edellä esitettyjen apukysymyksien pohjalta. 

Kirjallisuusesseessä on kuitenkin mahdollisuus tuoda esiin myös oma itsensä lukijana ja kokijana, jolloin tekstissä näkyy kirjoittajan omakohtainen suhde aiheeseen. Niinikään voit leikitellä tyyleillä ja astua pois asiatyylin piiristä - puhekielinen ilmaisu ei kuitenkaan yleensä sovi esseeseen (paitsi sitaateissa). Kun haluat tuoda itsesi näkyviin tekstissä, voit valita esimerkiksi seuraavanlaisia näkökulmia:

  • Teos X lukukokemuksena
  • Teos X:n suhde oman elämäsi ilmiöön Y
  • Oma mielipiteesi teoksesta X (essee ei ole kuitenkaan yksinomaan kirja-arvostelu)

Kun olet valinnut tekstin tyylin ja sen, oletko itse näkyvissä vai taustalla, pidä linjauksesta kiinni läpi esseen, jotta tekstin tyyli pysyy yhtenäisenä.


Maalaus: Kari-Lise Alexander

3. Kirjallisuusesseen rakenne  ja suhde pohjatekstiin

Otsikointi

Otsikko kannattaa keksiä viimeisenä. Otsikko ei saa olla ainoastaan teoksen nimi, vaan otsikon tulee valaista teoksen pohjalta kehitellyn pohdinnan tulosta. Hyvä otsikko tiivistää esseen aiheen, näkökulman ja tyylin.

Aloitus ja lopetus

Kuten muissakin teksteissä, myös kirjallisuusesseessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tekstin aloitukseen ja lopetukseen. Tekstin alussa lukija johdatellaan aiheeseen. Lopetus tiivistää yleensä pohdinnan tuloksen - ehkä yllätyksellisestikin.

Pohjatekstiin viittaaminen

  • Tulkinnan tulee perustella pohjatekstillä. 
  • Pohjatekstiin viitataan kuten muissakin aineistopohjaisissa kirjoitelmissa. 
  • Jos poimit pohjatekstistä suoria sitaatteja, muista että sitaatti puhuu harvemmin itse puolestaan; sinun tulee selittää tekstiesimerkki lukijalle.
  • Keskity valitsemaan mahdollisimman havainnollisia tekstiesimerkkejä.


4. Esseen kirjoittaminen prosessina

1. Lue teos huolella läpi. Etsi samalla esseesi näkökulmaa.

2. Valitse näkökulma ja rajaa se sopivaksi. Yleensa ensimmäisenä mieleen tullut näkökulma on liian laaja. 

3. Lue teos uudelleen siten, että pidät näkökulman mielessäsi ja kiinnität huomiota näkökulman kannalta olennaisiin seikkoihin. Tee muistiinpanoja.

4. Suunnittele esseesi rakenne. Löydät suunnitteluun apua täältä (linkki tulossa)

5. Kirjoita ensimmäinen versio, jonka voit jättää hautumaan. 

6. Pyydä palautetta.

7. Kirjoita lopullinen versio. Muista tarkistaa lopuksi oikeinkirjoitus.


5. Malliesseitä

Löydät malliesseen esimerkiksi täältä (romaanin pohjalta kirjoitettu) tai  täältä (runon pohjalta kirjoitettu).