Lukutaitovastaus tekstilajina (kesken)

1.  Lukiolaisen lukutaidon ulottuvuudet

2. Mikä on lukutaitovastaus?

3.  Miten luen lukutaitovastauksen tehtävänantoa?

4.  Lukutaitovastauksen kokonaisrakenne

5. Lukutaitovastauksen kirjoitusprosessi



Huomioi vastauksessasi aina tekstianalyysin peruselementit

Seuraavassa esityksessä kerrotaan elementeistä, jotka sinun tulee ottaa huomioon aina, kun kohtaan uuden tekstin - tarkemmasta tehtävänannosta riippumatta. Elementtilistaus ei ole kaava, jonka läpi viet lukutaitokokeessa tekstin kuin tekstin, vaan kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa osoittaa myös se, että ymmärrät, mihin tehtävänannon kannalta on olennaista kiinnittää huomiota.


1. Tavoitteet

2. Sisältö

3. Rakenne

4. Äänet

5. Tyyli


Kontekstit


6. Tekstilaji

7. Tekstin julkaisukanava 

8. Tekstin kulttuurinen ja maantieteellinen julkaisupaikka

9. Tekstin julkaisuaika

10. Tekstin tekijä

11. Tekstin vastaanottaja

12. Tekstin suhde muihin teksteihin



Asia- ja mediatekstit ja tekstianalyysin peruselementit

 Tekstin tavoitteet


Asia- ja mediatekstien yhteydessä sinun on huomattava, että tekstien tavoitteet ovat paljon moninaisempia kuin taiteen yhteydessä - taiteen ensisijaiseksi tavoitteeksi voidaan määrittää taide-elämyksen tarjoaminen (mutta usein myös esimerkiksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen!). Koska asia- ja mediatekstien tavoitteet vaihtelevat aina tiedon välittämisestä kannanottoon, vastaanottajan toiminnan ohjaamiseen ja viihdyttämiseen, on tekstin tavoitteet syytä yleensä aina tuoda esille ja tarkastella kuinka ne näkyvät tekstissä. 

YO-kokeessa asia- ja mediatekstit ovat usein luonteeltaan sellaisia, että tekstin pääasiallinen tavoite ei ole välttämättä päivänselvä. Esimerkiksi teksti, joka pyrkii ensisilmäyksellä välittämään objektiivista tietoa jostakin asiasta, voikin paljastua lähdekriittisen tarkastelun jälkeen varsin kantaaottavaksi. 

Tekstin perustehtävien analyysi (linkki) auttaa sinua tunnistamaan, millaisia erilaisia tehtäviä tekstin eri kohdissa toteutetaan, mutta lopulta tekstin tavoitteiden analyysissa on huomiotava teksti kokonaisuudessaan. Yleensä YO-kirjoituksien asia- ja mediatekstit ovat niin laajoja ja monimutkaisia, että teksteille voi määritellä paljon erilaisia tavoitteita - joista yksi on kuitenkin tavallisesti hallitsevin. Kokeessa on annettu tekstin tekstilaji, joten voit tehdä jonkin verran päätelmiä tavoitteista jo pelkän tekstilajin perusteella.


Tekstin sisältö


Tarkempi tehtävänanto määrittää, mihin tekstin sisällön piirteisiin on syytä kiinnittää huomiota. Varsinkin audiovisuaaliset tekstit ovat usein niin laajoja kokonaisuuksia, että sinun ei tarvitsekaan vastauksessasi käsitellä kaikkea mahdollista tehtävänantoon liittyvää tekstin sisältöä - olennaiseen keskittyminen riittää. Tekstin sisältöjen tarkastelussa asia- ja mediatekstien kohdalla ovat painottuneet viime vuosina seuraavat:

  • Mainoksen keinojen analyysi
  • Audiovisuaalisen tekstin analyysi (mukana yleensä aina)
  • Argumentaatioanalyysi (mukana yleensä aina)
  • Tietoa välittävän tekstin analyysi
  • Vuorovaikutustilanteen analyysi
  • Kuvan analyysi


Tekstin rakenne


Rakenteella tarkoitetaan tekstin osia ja tapaa, jolla ne liittyvät kokonaisuudeksi. Rakenteen analyysi voi kohdistua esimerkiksi sanomalehtitekstin osiin tai audiovisuaalisen tekstin osiin. Tekstin rakenteen analyysin kohdalla pelkkä erittely - tekstin eri osien nimeäminen - ei riitä, vaan sinun tulee tarkastella, mikä merkitys tekstin eri osilla on kokonaisuudessa ja miten ne palvelevat tekstin tavoitteita.

Nykykulttuuri on vahvasti kertomuksellisuuden kyllästämä, joten saatat asia - ja mediatekstienkin osiossa päässä analysoimaan tekstin kertomuksellisuutta, mikäli tämä on tehtävänannon kannalta olennaista. Tekstin kokonaisrakennetta voi jäsentää esimerkiksi hieman muunneltu versio klassisesta draaman kaaresta.

Käytännössä tekstin rakenne on niin merkittävä tekstianalyysin elementti, että sitä ei voi asia- ja mediatekstien analyysissa ohittaa. Yleisimpien tekstilajien rakennepiirteet tulee hallita.

Rakenteen analyysin kohdalla voit törmätä seuraavanlaisiin seikkoihin:

  • Miten tekstissä luodaan alku, käsittelyosa ja loppu?
  • Millaisia ovat tekstin kappaleet ja miten ne sidostuvat toisiinsa?
  • Miten tekstissä hyödynnetään erilaisia koheesiokeinoja (linkki tulossa)?
  • Miten tekstissä hyödynnetään toistoa ja vastakkainasettelua?


Tekstin äänet ja moniäänisyys

YO-kirjoituksissa aineistona olleet asia- ja mediatekstit voivat olla luonteeltaan hyvinkin moniäänisiä, oli kyse sitten vaikuttamaan pyrkivästä tai tietoa välittävästä tekstistä. Vaikka tehtävänannossa ei mainittaisi sanallakaan tekstin moniäänisyyttä, on sen tarkasteleminen kelpo väline saada tekstin analyysiin syvyyttä, vaikka käsitettä ei mainittaisikaan tehtävänannossa suoraan.

Tekstin erilaisten äänien tarkastelu on sikäli hedelmällistä, että se avaa usein oven kulttuurisen ja kriittisen lukutaidon osoittamiseen. Millaisena julkisena puheenvuorona teksti näyttäytyy esimerkiksi osana tiettyä yhteiskunnallista keskustelua? Edustavatko tekstin äänet valta- vai vastadiskurssia?

Moniäänisyyden kautta voi pohtia tekstiä myös lähdekriittisesti. Millaiset äänet tekstissä kuuluvat? Jääkö jokin olennainen ääni kuulumaan? Kuinka luotettavana erilaisia äänia voidaan pitää?

Moniäänisyyttä edustaa myös intertekstuaalisuus, jonka ilmenemistapojen havainnointi tekstissä voi syventää analyysia.


Tekstin tyyli


Tehtävänanto voi ohjata sinut suoraan kielen ja tyylin analyysiin, mutta tarvitset tyylianalyysin elementtejä käytännössä aina - vaikka niistä ei tehtävänannossa erikseen mainittaisikaan. 


Kontekstit 

Tekstilaji


Tekstilaji on tekstin konteksti, joka sinun tulee huomioida analyysissasi aina. Koko tehtävänanto voi perustua tekstilajipiirteiden analyysiin (aiemmin on poimittu näkyviin esimerkiksi uutisen ja reportaasin piirteitä) , mutta muussa tapauksessa tekstilaji auttaa sinua valitsemaan tarkoituksenmukaisia käsitteitä analyysiisi: uutista analysoidaan erilaisin käsittein kuin novellia. Lisäksi sinun voi olla tärkeää huomata, kuinka tyypillinen tekstilajinsa edustaja aineisto on. Jollain tapaa tekstilajilleen epätyypillinen teksti - tai useita erilaisia tekstilajeja yhdistelevä teksti - herättää kysymyksen siitä, mikä on epätyypillisyyden tarkoitus.


Tekstin julkaisukanava

Asia- ja mediatekstien yhteydessä voi olla keskeistä tarkastella, miten julkaisukanava kontekstina heijastuu esimerkiksi tekstin tavoitteisiin, sisältöön, rakenteeseen ja tyyliin, selittää niiden kohdalla tehtyjä valintoja. Julkaisukanava voi olla vaikkapa kirja, sanomalehti tai verkkolehti, radio-ohjelma tai sosiaalisen median sovellus.

Julkaisukanavan tarkastelu voi ohjata tekstin kohderyhmän tarkasteluun, sillä monesti tietty julkaisukanava tavoittaa vain tietyt ihmisryhmät.

Julkaisukanava voi avata ovia myös lähdekritiikille: millaisiin arvoihin ja ihanteisiin julkaisukanava tyypillisesti voi esimerkiksi kytkeytyä? Kuinka luotettavana julkaisukanavan kautta saatua tietoa voi pitää?


Tekstin kulttuurinen ja maantieteellinen julkaisupaikka ja julkaisuaika sekä suhde muihin teksteihin


Tekstin sitominen oman aikansa kulttuuriin ja yhteiskuntaan on runsaudensarvi, joka avaa runsaasti mahdollisuuksia osoittaa kykyä kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon. Käytännössä julkaisuajan ja tekstiä ympäröivän kulttuurisen todellisuuden huomioiminen on aina välttämätöntä ja voi avata reittejä esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin:

  • Millaisia taustaoletuksia teksti sisältää lukijan tiedoista ja arvoista? Mitä kuuluu tekstin esisopimukseen?
  • Millaiselle ideologialle teksti perustuu? (Ei ole ollut vielä digitaalista YO-koetta, jossa tekstin ideologisuuden ja arvomaailman analyysi ei olisi ollut keskeistä)
  • Miten aihetta on totuttu käsittelemään erilaisissa sitä koskevissa teksteissä?Millaisiin tiettyä aihetta käsitteleviin diskursseihin teksti kiinnittyy? Edustaako se valta- vai vastadiskurssia? 
  • Millaisia tekstiä ympäröivälle kulttuurille ominaisia streotypioita teksti hyödyntää tai purkaa?
  • Millaisia kulttuurissamme toistuvia kertomusmalleja teksti hyödyntää tai purkaa?


Tekijä 


Asia- ja mediatekstien kohdalla voi olla tarkoituksenmukaista tarkastella myös, kuinka tekstin tekijä vaikuttaa tekstiin. Vastaako vaikuttamaan pyrkivän tekstin julkaisusta esimerkiksi brändi, johon liittyy voimakkaita mielikuvia? Miten teksti purkaa tai uusintaa näitä mielikuvia?



Tekstin vastaanottaja


Varsinkin vaikuttamaan pyrkivien tekstien analyysissa vastaanottaja on ohittamaton konteksti. Millaisia taustaoletuksia teksti sisältää vastaanottajan tiedoista ja arvoista? Vaikuttamaan pyrkivän tekstin analyysissa et saa unohtaa vastaanottajaa.






 

Kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit

 

Kaunokirjallisuuden ja fiktiivisten tekstien kohdalla painopiste on tekstien tulkinnalla ja siihen liittyvän käsitteistön ymmärtämisessä.


Tavoitteet


Myös fiktiivisten tekstien kohdalla voi olla olennaista pohtia tekstin tai tekstikatkelman tavoitteita. Teemojen esille nostaminen on kaunokirjallisuuden ja esimerkiksi elokuvataiteen kohdalla aina tärkeää, mutta tämän lisäksi voi pohtia, millaisia muita tavoitteita tekstillä on. Pyrkiikö teksti purkamaan stereotypioita tai ottamaan laajemmin kantaa johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan?


Tekstilaji


Kaunokirjallisuudessa erilaisten tekstilajien analyysiin tarvittavat käsitteet ovat suhteellisen vakiintuneita, ja ne pitää yksinkertaisesti opetella ulkoa. Sinun tulee osata tehdä


  • novellianalyysi ja proosakatkelman analyysi
  • runoanalyysi
  • näytelmäanalyysi
  • elokuva-analyysi


Rakenne 


Tekstin rakenteen huomioiminen monesti keskeistä. Tähän tarvitset tekstilajin vaatimia käsitteitä.


Tyyli


Kaunokirjallisuuden ja fiktiivisten tekstien analyysia on usein vaikeaa ohittaa ottamatta jollakin tavalla kantaa tekstin kielellisiin piirteisiin. Tyylianalyysia tarvitaan käytännössä aina. Älä kuitenkaan tee irtohavaintoja vaan pohdi, miten kielen piirteet palvelevat esimerkiksi tekstin tunnelmaa tai miljöö - ja henkilökuvasta.


Konktekstitietoisen lukijan tekstille esittämät kysymykset ovat suppeampia kuin asia- ja mediatekstien kohdalla, mutta niihin vastaaminen vaatii huolellista kirjallisuushistoriaan paneutumista.


  • Miten teoksessa näkyy sen julkaisuajan maailma? Voit kiinnittää huomiota esimerkiksi yhteiskunnan rakenteeseen, arvomaailmaan ja rooleihin, joita erilaisilla toimijoille on annettu.
  • Miten kirjoittajan tausta näkyy tekstissä? Jos kyseessä on realismin klassikkokirjailija, sinun tulisi huomioida vastauksessasi realismi tyylisuuntana.
  • Miten teoksessa näkyvät aikaisemmat kirjallisuuden lajit tai aiemmin kirjoitetut teokset? Usein esimerkiksi nykykirjallisuutta voi olla vaikeaa asettaa mihinkään tiettyyn kategoriaan, mutta siinä voi olla piirteitä vaikkapa realismista ja modernismista.


















Mallivastauksen tehtävänanto: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että teksti on uutinen?

Löydät tekstin aineiston täältä. Mikäli linkki on vanhentunut, pääset aineistoon myös täältä. Vastauksessa on lihavoitu uutisen tekstilajipiirteiden analyysissa keskeiset käsitteet.

Sinisellä merkityissä kohdissa kirjoittaja erittelee ja tulkitsee. Punaisella merkityissä kohdissa hän osoittaa kykyä kulttuuriseen lukutaitoon, huomioi tekstin kontekstit.

Ensimmäinen kappale: Vastaaja viittaa lukutaitovastaukselle ominaisesti lyhyesti pohjatekstiin, mutta pohjatekstiä ei esitellä lukijalle laajemmin, sillä oletus on, että tekstin lukija tuntee aineiston. Vastaaja käy ensimmäisessä kappaleessa suoraan asiaan, vastaamaan määrättyyn tehtävänantoon.

Ylen sivustolla (2020) julkaistun tekstin tunnistaa tekstilajiltaan uutiseksi, sillä tekstin päätavoite on uutiselle tyypillinen. Teksti pyrkii välittämään  objektiivista tietoa ajankohtaisesta ilmiöstä, robottileikkurien aiheuttamista siilien kuolemista. => Kirjoittaja nostaa kappaleessa esille tekstin PÄÄTAVOITTEEN ja on näin jo tehnyt tekstistä tulkinnan.

Teksti on uutiselle tyypillisesti kuvailevaa ja kertovaa.  => Kirjoittaja erittelee tekstiä Esimerkiksi siilien selviytymistä selostetaan kronologisessa järjestyksessä vaiheittain ja näin teksti sieppaa lukijan mielenkiinnon ja innostaa lukemaan siilien lopullisesta kohtalosta. Lisäksi teksti sisältää lyhyitä kuvailevia osioita, joiden on tarkoitus havainnollistaa siilien kuntoa ja osin myös vedota lukijan tunteisiin, sillä siilejä kuvataan läpi tekstin tunteita herättävästi: niiden kuolemaa luonnehditaan "tuskalliseksi ja tarpeettomaksi", poikaset "kokivat kohtalonsa robottileikkurin hampaissa" ja pelastettujen siilinpoikasten seurassa seikkailee sympaattisesti "siilimammaksi" nimetty aikuinen naarassiili. Uutiselle tyypillisesti tekstin toimittaja pysyttelee taustalla eikä ota kantaa tapahtumiin tai esitä omaa pohdintaa. => Kirjoitta tarkastelee, kuinka teksti toteuttaa sisällössään TEKSTIN PERUSTEHTÄVIÄ ja päätyy erittelystä tulkintojen tekemiseen.

Lisäksi uutinen on sisällöltään uutiselle ominainen, sillä se vastaa uutiskysymyksiin "kuka", "mitä", "missä" ja "milloin". Lisäksi uutisessa pohditaan tapahtuneen seurauksia. Uutisessa tekijä, "kuka", ovat siilit ja kysymykseen "mitä" vastataan kertomalla, että siilit ovat toistuvasti jääneet robottiruohonleikkureiden alle. Tapahtumapaikaksi tekstissä selviää Inkoo, mutta uutinen ei anna tarkkaa vastausta kysymykseen "milloin". Uutinen on julkaistu heinäkuussa vuonna 2020 ja yleensä uutiset antavat ajankohtaista tietoa, joten voidaan olettaa, että tapahtumat ovat tapahtuneet kesällä 2020, lähellä uutisen julkaisuajankohtaa. Uutiselle ominaisesti teksti käsittelee myös tapahtuneen seurauksia: siilejä on kuollut, ja niitä on myös pelastettu eläinlääkärin hoiviin, missä ne ovat alkaneet toipua.=> Kirjoittaja luonnehtii kappaleessa uutiselle ominaista SISÄLTÖÄ ja erittelee tekstiä.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös siksi, että teksti täyttää uutiskriteerit, joita ovat muun muassa ajankohtaisuus, paikallisuus, laajuus ja harvinaisuus. Teksti on julkaisuajankohtanaan ollut ajankohtainen, juuri tapahtunut asia ja tapahtuma koskettaa paikallisesti ihmisiä, joiden elinympäristössä on robottiruohonleikkureita, ja leikkurit ovat 2020 -luvulla jo varsin yleisiä ympäri Suomea. Lisäksi uutinen voi koskettaa laajemmin kaikkia suomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita siilien kohtalosta, ja oletettavasti näitä suomalaisia on paljon: siiliä pidetään suomalaisessa kulttuurissa sympaattisena, tunteita herättävänä eläimenä. Uutiskriteerinä tapahtuman harvinaisuus täyttyy, sillä aiemmin vastaavia tapauksia ei ole noussut esille eikä robottiruohonleikkureiden ole ehkä kuviteltu olevan siileille vaarallisia=> Kirjoittaja jatkaa sisällöllisten piirteiden analyysia ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen huomaa uutiseksi siitäkin, että tekstistä löytyvät kaikki uutiselle ominaiset osat: otsikko, ingressi, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit. Otsikon "Uusi uhka siileille? Robottiruohonleikkurit tuhosivat kahden eri pihan siiliperheet" on tarkoitus tiivistää uutisen olennainen sisältö ja samalla saada lukija kiinnostumaan tekstistä tarjoamalla uutta tietoa - jotakin, mitä lukija ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi. Otsikkoa seuraava ingressi tiivistää uutisen pääsisällön, ja ingressiä seuraavassa leipätekstissä vastataan tarkemmin uutiskysymyksiin. Uutiseen on liitetty kolme kuvaa, jotka esittävät hoidossa olevia siilejä, ja kuvilla on monia nimenomaan uutiskuville ominaisia tehtäviä. Ensinnäkin kuvat luovat uutiseen todentuntua ja havainnollistavat käsiteltävää ilmiötä: kuvissa voidaan nähdä todella hoidossa olevat siilit. Suomalaiset pitävät tyypillisesti siilejä sympaattisina ja tunteisiin vetoavina eläiminä, joten kuvat kiinnittävät lukijan huomion myös vetoamalla tunteisiin. Uutiskuville ominaisesti kuviin on liitetty myös kuvateksti, ja tässä uutisessa kuvatekstit toistavat jo leipätekstissä esille tullutta tietoa, mikä on toisinaan uutiskuvien kuvateksteille ominaista.=> Kirjoittaja siirtyy tekstin RAKENTEEN analyysiin. Ensin hän erittelee uutista tunnistessaan sen osia ja siirtyy tämän jälkeen tulkintaan pohtiessaan osien merkitystä kokonaisuudessa.

Uutisen huomaa tekstilajiltaan uutiseksi myös siksi, että se noudattaa rakenteessaan niin sanottua kärjellään seisovan kolmion periaatetta. Ensin uutisessa tuodaan esille tärkein, siilien kohtaama tuho, joka selostetaan uutisen tärkeimpänä asiana kaikista laajimmin. Tämän jälkeen ilmiöstä aletaan kertoa suppeammin ja samalla siirrytään vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin: uutisen lopussa kerrotaan esimerkiksi ajatuksia siitä, milloin hoitoon otetut siilit voitaisiin vapauttaa. Kärjellään seisovan kolmion periaate on uutiselle tyypillinen ja palvelee lukijaa, joka 2020-luvun Suomessa elää keskellä informaatiotulvaa. Kun pääasiat mainitaan ensimmäiseksi, lukija voi siirtyä nopeasti eteenpäin, mikäli uutinen ei kiinnosta häntä.=> Kirjoittaja jatkaa rakenteen analyysia pohtimalla, kuinka uutisen eri osat liittyvät toisiinsa. Hän siirtyy erittelystä tulkintaan ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös uutisen tyylistä. Uutinen on kirjoitettu kirjakielellä, ja toimittajan oma selostus on lähinnä neutraalia asiatyyliä, mikä onkin uutiselle tekstilajina tyypillistä. Uutiseen on kuitenkin tarkoitushakuisestikin poimittu ilmauksia, jotka voivat vedota lukijan tunteisiin, ja erityisesti tämä näkyy muun poimituissa asiantuntijoiden sitaateissa. Uutista varten haastateltu eläinlääkäri Wuorimaa kertoo, että siilien kohtalo alkoi "ahdistaa" ja ottaa jopa epäsuorasti kantaa robottiruohonleikkureiden käyttöön toteamalla, että siilien kuolema on ollut paitsi "tuskallinen" myös "tarpeeton". Lisäksi tekstissä esiintyvä Räty puhuu "siilimammasta" ja "mammasiilistä" ja tämä yleiskielestä poikkeava kohosteinen ilmaus on omiaan näyttämään siilin eläimenä myönteisessä ja inhimillistävässäkin valossa. Haastateltavien puheenvuorot kutsuu lukijan samastumaan siilien kohtaloon ja inhimillisiin tunteisiin, joita eläinten hätä voi herättää.=> Kirjoittaja erittelee tekstin TYYLIÄ ja päätyy tekemään siitä myös tulkintoja.

Kokonaisuudessaan tekstin kirjoittajan äänessä kuuluu kaikuja keskustelusta, jota länsimaissa käydään luonnon ja kulttuurin suhteesta ja tavasta, jolla ihminen hyväksikäyttää luontoa tai toimii eläinten oikeuksista piittaamatta. Uutisen ainoa tavoitteena ei olekaan vain esittää objektiivista tietoa, vaan teksti asettaa lukijan pohtimaan myös eläinten asemaa yleisemmällä tasolla=> Kirjoittaja muodostaa tekstistä kokonaistulkinnan ja syventää tekstin tavoitteiden analyysia.