Lukutaitovastaus tekstilajina (kesken)

1.  Lukiolaisen lukutaidon ulottuvuudet

2. Mikä on lukutaitovastaus?

3.  Miten luen lukutaitovastauksen tehtävänantoa?

4.  Lukutaitovastauksen kokonaisrakenne

5. Lukutaitovastauksen kirjoitusprosessi


YO-kokeessa lukutaidon tehtävissä yleisesti esiintyväksi käskyverbiksi on vakiintunut "analysoi". Analyysi on täällä (linkki tulossa) kuvattua erittelyä ja tulkintaa, jossa sinun tulee huomioida niin sanotut tekstianalyysin peruselementit, jotka ovat tekstissä läsnä aina. Seuraavassa esityksessä tekstianalyysin elementit on jaettu - hieman keinotekoisesti - yleisiin elementteihin, konteksteihin ja kriittisen lukijan analyysin elementteihin. Käytännössä elementtiryhmät ovat usein varsin päällekkäisiä.


Tekstianalyysin yleiselementit


Tehtävän tarkempi tehtävänanto määärittelee, millaisiin tekstianalyysin peruselementteihin sinun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Elementtilistaus ei ole siis kaava, jonka läpi viet lukutaitokokeessa tekstin kuin tekstin, vaan kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa osoittaa myös se, että ymmärrät, mihin tekstianalyysin peruselementteihin sinun on syytä kiinnittää huomiota juuri käsiteltävän tekstin kohdalla. Mikäli sinulla on aiemmin ollut vaikeuksia tuottaa lukutaitovastauksia, voit toki käyttää oheisia listauksia kaavamaisemmin vastauksesi sisällön laajentamisen tukena, ja tekstianalyysin yleiselementit voivat vastauksessasi jopa tarjota valmiin rakenteen koko vastauksellesi.

Huomaa, että  tekstianalyysin peruselementit eivät ole toisistaan erillisiä saarekkeita vaan vahvasti yhteydessä toisiinsa, ja tehtäväsi on paitsi tarkastella, kuinka elementit näkyvät tekstissä myös pohtia, kuinka elementit vaikuttavat toisiinsa.


1. Tekstillä on tavoitteita 

Jokaisella tekstillä on erilaisia tavoitteita. Tekstianalyysin ensimmäisenä kysymyksenä kannattaakin lähteä pohtimaan sitä, mihin kaikkeen teksti pyrkii.

Lukutaitokokeen B-osiossa, joka käsittelee kaunokirjallisuutta ja muita fiktiivisiä tekstejä, tekstin ensisijaisena tavoitteena voidaan pitää taide-elämyksen tarjoamista tai lukijan viihdyttämistä ja tekstin elementtejä voidaan usein tarkastella tälle päätavoitteelle alisteisena. Miten esimerkiksi henkilökuvaus syventää lukijan näkemystä romaanin hahmoista tai tekstin rakenne vaikuttaa lukijan lukukokemukseen? Miten tekstin tyyli syventää lukijan näkemystä tekstin maailmasta, esimerkiksi mahdollisen minäkertojan ominaisuuksista?

Taiteen ja kaunokirjallisuuden osalta on yleensä tarkemmasta tehtävänannosta riippumatta olennaista kohottaa esille tekstin pääteema ja sivuteemat. Taide pyrkii käsittelemään laajasti ihmiselämän kirjoon kuuluvia ilmiöitä ja ohjaa lukijaa pohtimaan niiden luonnetta. 

Toisinaan fiktiivisten tekstien ja kaunokirjallisuuden tavoitteena taide-elämyksen tarjoamisen lisäksi myös esimerkiksi yhteiskunnallinen kannanotto. Kaunokirjallisuuden ja fiktiivisten tekstien kannanottoja tulkittaessa ei kuitenkaan hyödynnetä samankaltaista käsitteistöä kuin asia- ja mediatekstien yhteydessä: runosta ei tehdä argumentaatioanalyysia, vaikka aineiston olennaisena tavoitteena olisikin esimerkiksi länsimaisen luontosuhteen epäkohtien osoittaminen.

Asia- ja mediatekstien kohdalla lukutaitokokeen A-osassa tekstin tavoitteiden pohtiminen on yleensä ulottuvuus, joka korostuu suuresti. Tämä johtuu siitä, että asia- ja mediatekstien tavoitteet voivat olla varsin moninaisia ja niitä voidaan lähestyä esimerkiksi tekstin perustehtävien avulla: tekstissä voi korostua kuvaaminen, kertominen, argumentoiminen, ohjaaminen tai pohdinta ja erittely - tai nämä kaikki yhdessä. 

Teksteissä esiintyy yleensä monenlaisia päällekkäisiä perustehtäviä, mutta useimmiten tekstilaji määrittää, mikä perustehtävistä on hallitsevin. Esimerkiksi myrskyä käsittelevä uutinen voi sisältää tapahtuman kuvausta, tapahtuman kokeneiden kertomuksia, asiantuntijan ilmastonmuutosta käsittelevää argumentaatiota ja pohdintaa ja myös vastaanottajan toimintaa suoraan ohjaavia osioita. Tekstin päätehtäväksi jäsentyy kuitenkin monipuolisen tiedon välittäminen uudesta, merkittävästä tapahtumasta. Tekstin perustehtävien analyysissa onkin huomioitava teksti kokonaisuudessaan. Lisäksi nimeä kaikki löytämäsi tekstin perustehtävät erikseen ja tarkastele niiden merkitystä tekstikokonaisuuden kannalta. Miksi uutinen tai mainos sisältää kertovia osioita? Miksi reportaasissa on paljon kuvausta? Kun olet nimennyt perustehtävät, sinun pitää ottaa siis vielä askel eteenpäin: mihin perustehtäviä yhdistelemällä pyritään? Onko teksti esimerkiksi tietyn pääteesin sisältävä kolumni, jonka on tarkoitus esittää vakuuttavia perusteluja, herättää julkista keskustelua ajankohtaisesta aiheesta ja samalla viihdyttää lukijaa? Onko teksti reportaasi, joka antaa lukijalle faktatietoja kehitysmaiden lapsityövoimasta mutta pyrkii myös nostamaan esille yhteiskunnallisen ongelman ja herättämään lukijan tunteita kertomuksellisten elementtien avulla? 

Yleensä jokainen laajempi teksti toteuttaa useita perustehtäviä - teksti sisältää esimerkiksi argumentaatiota ja kertovia elementtejä - mutta usein YO-kokeessa voi tulla vastaan myös tekstejä, jotka yhdistelevät kokonaisia vakiintunteita tekstilajeja omine perustehtävineen. Tämänkaltaisia tekstejä kutsutaan hybriditeksteiksi. Teksti voi esimerkiksi yhdistellä artikkelia ja mainosta  tai fiktiivinen runovideo voi yhdistellä runoa ja audiovisuaalista kerrontaa. Laaja reportaasi taas voi sisältää leipätekstin lisäksi myös kuvia ja graafisia esityksiä. Hybriditekstien kohdalla on tärkeää tarkastella kaikkien tekstilajien tavoitteita ja tekstilajien vuorovaikutusta. Miksi mainos on haluttu pukea artikkelin muotoon? Miten teksti ja kuvat vaikuttavat reportaasissa toistensa tulkintaan?


2. Tekstillä on tekstilaji

YO-kokeessa aineistojen tekstilaji on annettu valmiiksi. Tekstilaji on kokeessa konteksti, joka sinun tulee huomioida tulkinnassasi aina. Tekstilaji ohjaa tekstin tavoitteita ja yhdistää tekstin sen muihin konteksteihin. Lisäksi nimenomaan tekstilajin perusteella teet usein päätöksiä siitä, minkä käsiteryhmien avulla lähdet lähestymään tekstiä. Runoanalyysille on omat erityiset käsitteensä, kun taas uutisanalyysissa käsitepatteristo on aivan toinen.

Oman tehtävätyyppinsä kokeessa muodostavat tehtävät, joissa sinun tulee tarkastella, kuinka tietty tekstilaji näkyy tekstissä ja kuinka tyypillinen oman tekstilajinsa edustaja teksti on. Sinun oletetaankin tuntevan tavallisimpien tekstilajien ominaispiirteet varsin tarkasti - tämä osoittaa kulttuurista lukutaitoa. Lisäksi usein on tehtävänannosta riippumatta olennaista kiinnittää huomiota siihen, jos teksti on lajissaan varsin epätyypillinen. Miten epätyypillisyys ilmenee ja - ennen kaikkea - mihin sillä pyritään?


3. Tekstillä on rakenne  

Rakenteella tarkoitetaan tekstin osia ja tapaa, jolla ne liittyvät toisiinsa kokonaisuudeksi. Tekstin rakenteen analyysissa käytettävä käsitteistö on monesti varsin sidoksissa tekstin tekstilajiin, mutta rakenteen osalta hyvin monenlaisien tekstien tarkasteluun soveltuvia yleiskysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:

Rakenteen analyysin kohdalla voit törmätä seuraavanlaisiin seikkoihin:

  • Miten tekstissä luodaan alku, käsittelyosa ja loppu?
  • Millaisia ovat tekstin kappaleet ja miten ne sidostuvat toisiinsa?
  • Miten tekstissä hyödynnetään erilaisia koheesiokeinoja (linkki tulossa)?
  • Hyödynnetäänkö tekstissä toistoa ja/tai vastakkainasettelua? Miten?



Rakenteen analyysi voi kohdistua esimerkiksi sanomalehtitekstin osiin (esimerkiksi otsikot, ingressi, leipäteksti jne.) tai audiovisuaalisen tekstin osiin (esimerkiksi kohtaus, leikkaus, otos, äänet jne.). Tekstin rakenteen analyysin kohdalla pelkkä erittely - tekstin eri osien nimeäminen - ei riitä, vaan sinun tulee tarkastella, mikä merkitys tekstin eri osilla on kokonaisuudessa ja miten ne palvelevat tekstin tavoitteita.

Nykykulttuuri on vahvasti kertomuksellisuuden kyllästämä, joten saatat asia - ja mediatekstienkin osiossa päässä analysoimaan tekstin kertomuksellisuutta, mikäli tämä on tehtävänannon kannalta olennaista. Tekstin rakenteesta voi löytyä kertomukselle ominaisia elementtejä: alku, käännekohtia, huippukohta ja loppu. Tekstin kokonaisrakennetta voi jäsentää esimerkiksi hieman muunneltu versio klassisesta draaman kaaresta.



4. Teksti on moniääninen 

 

Jokainen teksti on pohjimmiltaan luonteeltaan moniääninen. Tässä esityksessä moniäänisyys jaetaan suorasti ja epäsuorasti ilmenevään moniäänisyyteen.

Suoraan ilmaistu moniäänisyys on helppo tunnistaa tekstistä: esimerkiksi artikkelissa voi olla haastateltujen ajatuksien referointia tai suoria sitaatteja eli suoria lainauksia haastateltavan puheesta. Oman äänensä muodostavat myös esimerkiksi tutkimustuloksia tiivistävät graafiset esitykset tai lehtitekstin kuvat, joissa kuuluu esityksen laatijan ääni. Vaikkapa videot ja radio-ohjelmatkin voivat olla moniäänisiä. Mukana voi olla  haastattelija ja haastateltava, tai keskusteluohjelmassa eri alojen asiantuntijat voivat keskustella määrätystä kysymyksestä melko vapaasti. Myös kaunokirjallinen teos voi hyödyntää moniäänisyyttä. Samasta tapahtumasta voidaan kertoa esimerkiksi kahden eri henkilön näkökulmasta, jolloin tapahtuma voikin näyttää tyystin erilaiselta.

Epäsuorasta moniäänisyydestä on kyse esimerkiksi silloin, kun tekstissä kuuluu jonkin ihmisryhmän tai jotakin ideologiaa edustavan tahon ajattelu, mutta tätä taustaideologiaa ei ole nimetty suoraan. Kun tekstissä kuuluva ääni on täsmentymätön, voidaan puhua kaiusta. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten luokkatovereidensa koulumenestystä arvioivan opiskelijan puheessa voi kuulua rasistisia kaikuja tai rokotekriittisessä puheevuorossa voi esiintyä kaikuja julkisen mediakeskustelun rokotevastaisista perusteluista. Moniäänisyys ilmenee epäsuorasti myös silloin, kun kaikkia tekstin lähteitä ei ole mainittu. Vaikkapa laajoissa uutisreportaaseissa on tapana jättää osa käytetyistä lähteistä mainitsematta, ja lukija hyväksyy tämän osana tekstin esisopimusta.

Moniäänisyyden analyysissa ei riitä, että mekaanisesti nimeät tekstin ääniä. Sinun tulee myös pohtia, mikä merkitys äänillä on tekstin tavoitteiden kannalta. Lisäksi asia- ja mediatekstien kohdalla  on usein olennaista pohtia, kuinka monipuolisesti teksti, esimerkiksi henkilökuva tai reportaasi, huomioi eri tahojen äänet. Otetaanko erilaisia lähteitä tekstiin mukaan monipuolisestix, aiheen käsittelyä aidosti syventäen, vai voiko tekstiä pitää käsittelyssään yksipuolisena? Entä kuinka vakuuttavia tekstin äänet ovat?

Moniäänisyyttä edustaa myös tekstien intertekstuaalisuusIntertekstuaalisuudella tarkoitetaan tekstin kytköksiä muihin teksteihin, ja tässä esityksessä intertekstuaalisuus voidaan ymmärtää joko laajasti tai suppeasti.

Kun intertekstuaalisuus ymmärretään laajasti, voidaan ajatella, että jokainen teksti on luonteeltaan intertekstuaalinen. Teksti kytkeytyy muihin teksteihin jo sen perusteella, että se noudattelee tietyn tekstilajin tai tekstilajien tarjoamia tekstin sisältöä, rakennetta ja tyyliä ohjaavia malleja. Lisäksi tekstissä suoraan kuuluvat äänet, suora moniäänisyys, voidaan nähdä intertekstuaalisuutena.

Monesti intertekstuaalisuus määritellään tekstianalyysin yhteydessä kuitenkin suppeammin. Suppeammin määriteltynä intertekstuaalisella viittauksella tarkoitetaan toisen tekstin epäsuoraa jäljittelyä. Teksti voi jäljitellä esimerkiksi toisen tekstin ulkoasua, tyyliä, rakennetta tai esimerkiksi juonta tai henkilöhahmoja.

Myöskään intertekstuaalisuuden tarkastelussa ei riitä, että toteat tekstin intertekstuaalisen viittaussuhteen ja tunnistat tekstin, jota jäljitellään. Sinun on aina myös pohdittava, mitä intertekstuaalisen jäljittelyn avulla halutaan viestiä. Millaisia lisämerkityksiä viittaus tuo tekstiin? Monesti intertekstuaalisuus toimii esimerkiksi huumorin keinona, kuten vaikkapa erilaisissa mainosten hyödyntämissä parodioissa.


5. Tekstillä on tyyli ja sävy

Tyylillä tarkoitetaan tekstin ilmaisutapaa. Tehtävänanto voi ohjata sinut suoraan kielen ja tyylin analyysiin, mutta tarvitset tyylianalyysin elementtejä käytännössä aina - vaikka niistä ei tehtävänannossa erikseen mainittaisikaan. 

Sävyllä tarkoitetaan sitä, kuinka tekstin kirjoittaja suhtautuu itseensä, tekstiin tai valitsemaansa aiheeseen. Sävy voi olla esimerkiksi vakava tai ironinen. Yleensä tekstin tyyli säilyy melko samana läpi kokonaisuuden, ellei teksti yllättä lukijaa tyylinvaihdoksella, mutta sävyssä voi ilmetä usein vaihteluita tekstin eri kohdissa.

Tyylianalyysissa, kuten muussakin tekstianalyysissa, sinun on olennaista tunnistaa tiettyjä tyylipiirteitä - esimerkiksi tyylin keinoihin kuuluvista retorisista keinoista toisto, vertauskuvalliset ilmaukset, vastakkainasettelu ja intertekstuaalisuus. Huomaa kuitenkin, että pelkkä tyylin piirteiden havaitseminen ja luetteleminen ei riitä, vaan sinun on aivan olennaista liittää tyylivalinnat tekstin tavoitteisiin ja konteksteihin. Asia- ja mediatekstien kohdalla olennaisia tyyliä määrittäviä konteksteja voivat olla esimerkiksi julkaisuaika ja -paikka sekä kohderyhmä. Fiktiivisten tekstien tyylin analyysissa olennaisia konteksteja voivat olla taas tekijä ja julkaisuaika, jotka antavat lukijalle esimerkiksi vihjeen tekstin kiinnittymisestä tiettyyn kaunokirjallisuuden tyylisuuntaukseen - esimerkiksi romantiikkaan, realismiin tai modernismiin.

Asia- ja mediateksteissä ja kaunokirjallisissa ja fiktiivissä teksteissä tyylipiirteiden tavoitteet voivat olla varsin erilaisia. Vaikuttamaan pyrkivissä asia- ja mediateksteissä tyylin piirteet voivat esimerkiksi tukea argumentaatiota, toimia havainnollistamisen välineinä ja herättää lukijassa haluttuja tunteita. Fiktiivisissä teksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä tyylivalintojen tavoitteena on useimmiten tekstin kaunokirjallisten elementtien vahvistaminen. Tyylin avulla luodaan esimerkiksi kuvaa kertojasta ja miljööstä, vahvistetaan tekstin jännitteitä - tai tehdään kaikkea tätä.










Kontekstit


6. Tekstilaji

7. Tekstin julkaisukanava 

8. Tekstin kulttuurinen ja maantieteellinen julkaisupaikka

9. Tekstin julkaisuaika

10. Tekstin tekijä

11. Tekstin vastaanottaja

12. Tekstin suhde muihin teksteihin




Tekstin julkaisukanava

Asia- ja mediatekstien yhteydessä voi olla keskeistä tarkastella, miten julkaisukanava kontekstina heijastuu esimerkiksi tekstin tavoitteisiin, sisältöön, rakenteeseen ja tyyliin, selittää niiden kohdalla tehtyjä valintoja. Julkaisukanava voi olla vaikkapa kirja, sanomalehti tai verkkolehti, radio-ohjelma tai sosiaalisen median sovellus.

Julkaisukanavan tarkastelu voi ohjata tekstin kohderyhmän tarkasteluun, sillä monesti tietty julkaisukanava tavoittaa vain tietyt ihmisryhmät.

Julkaisukanava voi avata ovia myös lähdekritiikille: millaisiin arvoihin ja ihanteisiin julkaisukanava tyypillisesti voi esimerkiksi kytkeytyä? Kuinka luotettavana julkaisukanavan kautta saatua tietoa voi pitää?


Tekstin kulttuurinen ja maantieteellinen julkaisupaikka ja julkaisuaika sekä suhde muihin teksteihin


Tekstin sitominen oman aikansa kulttuuriin ja yhteiskuntaan on runsaudensarvi, joka avaa runsaasti mahdollisuuksia osoittaa kykyä kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon. Käytännössä julkaisuajan ja tekstiä ympäröivän kulttuurisen todellisuuden huomioiminen on aina välttämätöntä ja voi avata reittejä esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin:

  • Millaisia taustaoletuksia teksti sisältää lukijan tiedoista ja arvoista? Mitä kuuluu tekstin esisopimukseen?
  • Millaiselle ideologialle teksti perustuu? (Ei ole ollut vielä digitaalista YO-koetta, jossa tekstin ideologisuuden ja arvomaailman analyysi ei olisi ollut keskeistä)
  • Miten aihetta on totuttu käsittelemään erilaisissa sitä koskevissa teksteissä?Millaisiin tiettyä aihetta käsitteleviin diskursseihin teksti kiinnittyy? Edustaako se valta- vai vastadiskurssia? 
  • Millaisia tekstiä ympäröivälle kulttuurille ominaisia streotypioita teksti hyödyntää tai purkaa?
  • Millaisia kulttuurissamme toistuvia kertomusmalleja teksti hyödyntää tai purkaa?


Tekijä 


Asia- ja mediatekstien kohdalla voi olla tarkoituksenmukaista tarkastella myös, kuinka tekstin tekijä vaikuttaa tekstiin. Vastaako vaikuttamaan pyrkivän tekstin julkaisusta esimerkiksi brändi, johon liittyy voimakkaita mielikuvia? Miten teksti purkaa tai uusintaa näitä mielikuvia?



Tekstin vastaanottaja


Varsinkin vaikuttamaan pyrkivien tekstien analyysissa vastaanottaja on ohittamaton konteksti. Millaisia taustaoletuksia teksti sisältää vastaanottajan tiedoista ja arvoista? Vaikuttamaan pyrkivän tekstin analyysissa et saa unohtaa vastaanottajaa.






 

Kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit

 

Kaunokirjallisuuden ja fiktiivisten tekstien kohdalla painopiste on tekstien tulkinnalla ja siihen liittyvän käsitteistön ymmärtämisessä.


Tavoitteet


Myös fiktiivisten tekstien kohdalla voi olla olennaista pohtia tekstin tai tekstikatkelman tavoitteita. Teemojen esille nostaminen on kaunokirjallisuuden ja esimerkiksi elokuvataiteen kohdalla aina tärkeää, mutta tämän lisäksi voi pohtia, millaisia muita tavoitteita tekstillä on. Pyrkiikö teksti purkamaan stereotypioita tai ottamaan laajemmin kantaa johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan?


Tekstilaji


Kaunokirjallisuudessa erilaisten tekstilajien analyysiin tarvittavat käsitteet ovat suhteellisen vakiintuneita, ja ne pitää yksinkertaisesti opetella ulkoa. Sinun tulee osata tehdä


  • novellianalyysi ja proosakatkelman analyysi
  • runoanalyysi
  • näytelmäanalyysi
  • elokuva-analyysi


Rakenne 


Tekstin rakenteen huomioiminen monesti keskeistä. Tähän tarvitset tekstilajin vaatimia käsitteitä.


Tyyli


Kaunokirjallisuuden ja fiktiivisten tekstien analyysia on usein vaikeaa ohittaa ottamatta jollakin tavalla kantaa tekstin kielellisiin piirteisiin. Tyylianalyysia tarvitaan käytännössä aina. Älä kuitenkaan tee irtohavaintoja vaan pohdi, miten kielen piirteet palvelevat esimerkiksi tekstin tunnelmaa tai miljöö - ja henkilökuvasta.


Konktekstitietoisen lukijan tekstille esittämät kysymykset ovat suppeampia kuin asia- ja mediatekstien kohdalla, mutta niihin vastaaminen vaatii huolellista kirjallisuushistoriaan paneutumista.


  • Miten teoksessa näkyy sen julkaisuajan maailma? Voit kiinnittää huomiota esimerkiksi yhteiskunnan rakenteeseen, arvomaailmaan ja rooleihin, joita erilaisilla toimijoille on annettu.
  • Miten kirjoittajan tausta näkyy tekstissä? Jos kyseessä on realismin klassikkokirjailija, sinun tulisi huomioida vastauksessasi realismi tyylisuuntana.
  • Miten teoksessa näkyvät aikaisemmat kirjallisuuden lajit tai aiemmin kirjoitetut teokset? Usein esimerkiksi nykykirjallisuutta voi olla vaikeaa asettaa mihinkään tiettyyn kategoriaan, mutta siinä voi olla piirteitä vaikkapa realismista ja modernismista.


















Mallivastauksen tehtävänanto: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että teksti on uutinen?

Löydät tekstin aineiston täältä. Mikäli linkki on vanhentunut, pääset aineistoon myös täältä. Vastauksessa on lihavoitu uutisen tekstilajipiirteiden analyysissa keskeiset käsitteet.

Sinisellä merkityissä kohdissa kirjoittaja erittelee ja tulkitsee. Punaisella merkityissä kohdissa hän osoittaa kykyä kulttuuriseen lukutaitoon, huomioi tekstin kontekstit.

Ensimmäinen kappale: Vastaaja viittaa lukutaitovastaukselle ominaisesti lyhyesti pohjatekstiin, mutta pohjatekstiä ei esitellä lukijalle laajemmin, sillä oletus on, että tekstin lukija tuntee aineiston. Vastaaja käy ensimmäisessä kappaleessa suoraan asiaan, vastaamaan määrättyyn tehtävänantoon.

Ylen sivustolla (2020) julkaistun tekstin tunnistaa tekstilajiltaan uutiseksi, sillä tekstin päätavoite on uutiselle tyypillinen. Teksti pyrkii välittämään  objektiivista tietoa ajankohtaisesta ilmiöstä, robottileikkurien aiheuttamista siilien kuolemista. => Kirjoittaja nostaa kappaleessa esille tekstin PÄÄTAVOITTEEN ja on näin jo tehnyt tekstistä tulkinnan.

Teksti on uutiselle tyypillisesti kuvailevaa ja kertovaa.  => Kirjoittaja erittelee tekstiä Esimerkiksi siilien selviytymistä selostetaan kronologisessa järjestyksessä vaiheittain ja näin teksti sieppaa lukijan mielenkiinnon ja innostaa lukemaan siilien lopullisesta kohtalosta. Lisäksi teksti sisältää lyhyitä kuvailevia osioita, joiden on tarkoitus havainnollistaa siilien kuntoa ja osin myös vedota lukijan tunteisiin, sillä siilejä kuvataan läpi tekstin tunteita herättävästi: niiden kuolemaa luonnehditaan "tuskalliseksi ja tarpeettomaksi", poikaset "kokivat kohtalonsa robottileikkurin hampaissa" ja pelastettujen siilinpoikasten seurassa seikkailee sympaattisesti "siilimammaksi" nimetty aikuinen naarassiili. Uutiselle tyypillisesti tekstin toimittaja pysyttelee taustalla eikä ota kantaa tapahtumiin tai esitä omaa pohdintaa. => Kirjoitta tarkastelee, kuinka teksti toteuttaa sisällössään TEKSTIN PERUSTEHTÄVIÄ ja päätyy erittelystä tulkintojen tekemiseen.

Lisäksi uutinen on sisällöltään uutiselle ominainen, sillä se vastaa uutiskysymyksiin "kuka", "mitä", "missä" ja "milloin". Lisäksi uutisessa pohditaan tapahtuneen seurauksia. Uutisessa tekijä, "kuka", ovat siilit ja kysymykseen "mitä" vastataan kertomalla, että siilit ovat toistuvasti jääneet robottiruohonleikkureiden alle. Tapahtumapaikaksi tekstissä selviää Inkoo, mutta uutinen ei anna tarkkaa vastausta kysymykseen "milloin". Uutinen on julkaistu heinäkuussa vuonna 2020 ja yleensä uutiset antavat ajankohtaista tietoa, joten voidaan olettaa, että tapahtumat ovat tapahtuneet kesällä 2020, lähellä uutisen julkaisuajankohtaa. Uutiselle ominaisesti teksti käsittelee myös tapahtuneen seurauksia: siilejä on kuollut, ja niitä on myös pelastettu eläinlääkärin hoiviin, missä ne ovat alkaneet toipua.=> Kirjoittaja luonnehtii kappaleessa uutiselle ominaista SISÄLTÖÄ ja erittelee tekstiä.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös siksi, että teksti täyttää uutiskriteerit, joita ovat muun muassa ajankohtaisuus, paikallisuus, laajuus ja harvinaisuus. Teksti on julkaisuajankohtanaan ollut ajankohtainen, juuri tapahtunut asia ja tapahtuma koskettaa paikallisesti ihmisiä, joiden elinympäristössä on robottiruohonleikkureita, ja leikkurit ovat 2020 -luvulla jo varsin yleisiä ympäri Suomea. Lisäksi uutinen voi koskettaa laajemmin kaikkia suomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita siilien kohtalosta, ja oletettavasti näitä suomalaisia on paljon: siiliä pidetään suomalaisessa kulttuurissa sympaattisena, tunteita herättävänä eläimenä. Uutiskriteerinä tapahtuman harvinaisuus täyttyy, sillä aiemmin vastaavia tapauksia ei ole noussut esille eikä robottiruohonleikkureiden ole ehkä kuviteltu olevan siileille vaarallisia=> Kirjoittaja jatkaa sisällöllisten piirteiden analyysia ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen huomaa uutiseksi siitäkin, että tekstistä löytyvät kaikki uutiselle ominaiset osat: otsikko, ingressi, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit. Otsikon "Uusi uhka siileille? Robottiruohonleikkurit tuhosivat kahden eri pihan siiliperheet" on tarkoitus tiivistää uutisen olennainen sisältö ja samalla saada lukija kiinnostumaan tekstistä tarjoamalla uutta tietoa - jotakin, mitä lukija ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi. Otsikkoa seuraava ingressi tiivistää uutisen pääsisällön, ja ingressiä seuraavassa leipätekstissä vastataan tarkemmin uutiskysymyksiin. Uutiseen on liitetty kolme kuvaa, jotka esittävät hoidossa olevia siilejä, ja kuvilla on monia nimenomaan uutiskuville ominaisia tehtäviä. Ensinnäkin kuvat luovat uutiseen todentuntua ja havainnollistavat käsiteltävää ilmiötä: kuvissa voidaan nähdä todella hoidossa olevat siilit. Suomalaiset pitävät tyypillisesti siilejä sympaattisina ja tunteisiin vetoavina eläiminä, joten kuvat kiinnittävät lukijan huomion myös vetoamalla tunteisiin. Uutiskuville ominaisesti kuviin on liitetty myös kuvateksti, ja tässä uutisessa kuvatekstit toistavat jo leipätekstissä esille tullutta tietoa, mikä on toisinaan uutiskuvien kuvateksteille ominaista.=> Kirjoittaja siirtyy tekstin RAKENTEEN analyysiin. Ensin hän erittelee uutista tunnistessaan sen osia ja siirtyy tämän jälkeen tulkintaan pohtiessaan osien merkitystä kokonaisuudessa.

Uutisen huomaa tekstilajiltaan uutiseksi myös siksi, että se noudattaa rakenteessaan niin sanottua kärjellään seisovan kolmion periaatetta. Ensin uutisessa tuodaan esille tärkein, siilien kohtaama tuho, joka selostetaan uutisen tärkeimpänä asiana kaikista laajimmin. Tämän jälkeen ilmiöstä aletaan kertoa suppeammin ja samalla siirrytään vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin: uutisen lopussa kerrotaan esimerkiksi ajatuksia siitä, milloin hoitoon otetut siilit voitaisiin vapauttaa. Kärjellään seisovan kolmion periaate on uutiselle tyypillinen ja palvelee lukijaa, joka 2020-luvun Suomessa elää keskellä informaatiotulvaa. Kun pääasiat mainitaan ensimmäiseksi, lukija voi siirtyä nopeasti eteenpäin, mikäli uutinen ei kiinnosta häntä.=> Kirjoittaja jatkaa rakenteen analyysia pohtimalla, kuinka uutisen eri osat liittyvät toisiinsa. Hän siirtyy erittelystä tulkintaan ja osoittaa kykyä myös kulttuuriseen lukutaitoon.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös uutisen tyylistä. Uutinen on kirjoitettu kirjakielellä, ja toimittajan oma selostus on lähinnä neutraalia asiatyyliä, mikä onkin uutiselle tekstilajina tyypillistä. Uutiseen on kuitenkin tarkoitushakuisestikin poimittu ilmauksia, jotka voivat vedota lukijan tunteisiin, ja erityisesti tämä näkyy muun poimituissa asiantuntijoiden sitaateissa. Uutista varten haastateltu eläinlääkäri Wuorimaa kertoo, että siilien kohtalo alkoi "ahdistaa" ja ottaa jopa epäsuorasti kantaa robottiruohonleikkureiden käyttöön toteamalla, että siilien kuolema on ollut paitsi "tuskallinen" myös "tarpeeton". Lisäksi tekstissä esiintyvä Räty puhuu "siilimammasta" ja "mammasiilistä" ja tämä yleiskielestä poikkeava kohosteinen ilmaus on omiaan näyttämään siilin eläimenä myönteisessä ja inhimillistävässäkin valossa. Haastateltavien puheenvuorot kutsuu lukijan samastumaan siilien kohtaloon ja inhimillisiin tunteisiin, joita eläinten hätä voi herättää.=> Kirjoittaja erittelee tekstin TYYLIÄ ja päätyy tekemään siitä myös tulkintoja.

Kokonaisuudessaan tekstin kirjoittajan äänessä kuuluu kaikuja keskustelusta, jota länsimaissa käydään luonnon ja kulttuurin suhteesta ja tavasta, jolla ihminen hyväksikäyttää luontoa tai toimii eläinten oikeuksista piittaamatta. Uutisen ainoa tavoitteena ei olekaan vain esittää objektiivista tietoa, vaan teksti asettaa lukijan pohtimaan myös eläinten asemaa yleisemmällä tasolla=> Kirjoittaja muodostaa tekstistä kokonaistulkinnan ja syventää tekstin tavoitteiden analyysia.