Kuvan lähde

Kontekstien analyysi

Vastaus 1

Tarkasteltavan vastaustekstin tehtävänanto: Analysoi Saarijärven Paavon henkilökuvaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 2000 merkkiä. Vastauksen maksimipistemäärä on 12 pistettä. (Lukutaidon ylioppilaskoe, kevät 2019)

Aineisto 4A (YO-koe)

J.L. Runebergin runo “Saarijärven Paavo” edustaa 1800 -luvun kansallisromanttista kirjallisuutta. Kansallisromanttisen suuntauksen keskeisenä tavoitteena oli rakentaa  suomalaista identiteettiä, nostaa esille kansakunnan oletettu erityislaatuisuus, ja tämä pyrkimys näkyy hyvin Saarijärven Paavo -runossa. Runossa esiintyvä Paavo on eräänlainen ideaalisuomalainen, johon pyritään liittämään 1800 -luvun kulttuurisessa maisemassa myönteisenä nähtyjä piirteitä, kuten käytännöllinen neuvokkuus, ahkeruus, uskonnollisuus sekä siihen liittyvä idealismi ja heikommassa asemassa olevien tukeminen.

Saarijärven Paavon erinomainen työteliäisyys ja tietty uskonnollinen idealismi tuodaan esille läpi runon. Ensimmäisessä säkeistössä puhuja toteaa suoraan, että Paavo “perkas, hoiti ahkerasti maataan”. Paavon sadon hävittävät kuitenkin usein erilaiset luonnonilmiöt: esimerkiksi runon toisessa säkeistössä raekuuron kuvaillaan vievän puolet sadosta, ja syksyn koittaessa jäljellä olevan sadon tuhoaa halla. Toiston avulla runossa tuodaan esille Paavon arvomaailman ydin vaikeassa tilanteessa. Paavo toteaa runossa kahdesti: “Koettelee mutt’ ei hylkää herra”. Säettä seuraavissa kahdessa säkeessä tuodaan esille, että Paavo päättää jatkaa työntekoa entistä ahkerammin - hänellä on vahva luterilainen työmoraali. Lisäksi runon lopussa Paavo pyrkii rakastamaan lähimmäisiään kristinuskon perusperiaatteiden mukaisesti: “Pane leipään puolet petäjäistä,/ veihän naapurimme touon halla”. Paavo on onnistunut kasvattamaan viljasadon, mutta päättää elää edelleen puutteessa, sillä sadosta on riitettävä jaettavaksi myös muille.

Paavo on henkilöhahmona aikakautensa tuote. Hän jakaa 1800 -luvun suomalaisen avoimen kristillisen arvomaailman, ja häneen liitetään sisukkuus, joka on usein haluttu liittää nimenomaan suomalaisen identiteetin osaksi. Lisäksi hän taistelee 1800 -luvun viljelijän arkeen kuuluvien tavanomaisten vaikeuksien kanssa mutta on ideaalisuomalaisen tavoin ilmeisen neuvokas: puhuja mainitsee Paavon esimerkiksi taitavan viljelyn perustoiminnot kylvämisen, kyntämisen ja ojittamisen.

Paavoon liitetyt ominaisuudet eivät nykylukijan silmin ole kuitenkaan pelkästään myönteisiä. Paavo on feministisessä tulkintayhteydessä epäilyttävä hahmo: hän jättää runossa vaimon neuvot toistuvasti syrjään, aivan kuin vaimon hahmo olisi automaattisesti ohitettavissa. Niinikään Paavon luontosuhde on 1800 -luvun viljelijälle tyypillinen: luonto on ensisijaisesti vastus, joka tulee kesyttää. 

Merkit: 2210

Tehtävä: 

a) Tarkastele, kuinka kirjoittaja kontekstualisoi runoa. Millaisia konteksteja kirjoittaja nostaa esille?

b) Arvioikaa yhdessä vastauksen onnistuneisuutta. Miten vakuuttavia tulkinnat ovat? Onko runoa käsitelty riittävän perusteellisesti.



Vastaus 2

Tarkasteltavan vastaustekstin tehtävänanto: Tee havaintoja ja päätelmiä TV -uutisen konteksteista. Vastauksen sopiva merkkimäärä on noin 3500 merkkiä. Vastauksen maksimipistemäärä on 18 pistettä.

Tehtävän aineisto (Ainoastaan video kuuluu aineistoon.)

Ylen 22.7.2011 julkaisema uutinen käsittelee Norjassa tapahtunutta pommi-iskua ja ampumavälikohtausta. Uutisen mukaan Norjan hallintokeskuksen ytimeen tehtiin pommi-isku, jossa menehtyi seitsemän ihmistä ja loukkaantui kymmeniä. Lisäksi Oslon ulkopuolella olevalla saarella kerrotaan sattuneen ampumavälikohtauksen, jossa on kuollut useita ihmisiä.

Teksti on tekstilajiltaan TV -uutinen, ja monet TV-uutisen lajityypilliset piirteet näkyvät tekstissä. Teksti noudattaa tyypillisen uutisen tavoin rakenteeltaan tärkeysjärjestystä. Ensin kerrotaan tärkein asia, ja sitten siirrytään vähemmän tärkeään. Sisällöllisesti teksti täyttää uutiskriteerit ja vastaa uutiskysymyksiin “mitä”, “missä” ja “milloin”. Kuten uutiset usein, myös tämä uutinen on luonteeltaan moniääninen.

Julkaisuaika 22.7.2011 selittää eräitä uutisen erityispiirteitä. 2010 -luvulla eurooppalaisten elämää on varjostanut ääri-islamistisen terrorin pelko, ja tämän vuoksi uutisessa on pyritty ottamaan näkyvästi kantaa nimenomaan ääri-islamistisen terrorismin ja Norjan tapahtumien yhteyteen. Vallitsevan ideologisen ilmapiirin vuoksi uutisessa ei edes esitellä vaihtoehtona sitä, että terroritekojen takana voisi olla jokin muu kuin ääri-islamistinen taho. Uutisessa on kuultu “terrorismiasiantuntijoita”, joita ei kuitenkaan tarkemmin nimetä, joten suora kytkös ääri-islamistiseen terrorismiin jää hataraksi. Uutisen lähtöoletukset kertovat, kuinka vääristynyt ja syvästi islamin vastainen ilmapiiri Euroopassa vallitsi 2010 -luvun alussa. Tästä eteenpäin tilanne ei ole ainakaan mennyt parempaan suuntaan.

Toinen julkaisuajankohdasta johtuva piirre uutisessa on epäsuhta Oslon keskustan pommi-iskun ja Utoyan saaren tapahtumien kuvauksen välillä. Uutisen julkaisemisen aikaan saaren tapahtumista ja niiden laajuudesta ei ole ollut tarkempaa tietoa, joten uutinen keskittyy pommi-iskuun, joka myöhemmin osoittautui uutisarvoltaan saaren tapahtumia pienemmäksi. Saarelta näytetään ilmasta käsin otettuja kuvia, joissa näkyy esimerkiksi pelastustoimenpiteisiin tulleita veneitä ja meressä uivia ihmisiä. Ilmasta käsin otetuissa kuvissa eivät erotu saarella makaavat ruumiit.

Uutisesta vastaava yksittäinen toimittaja ei nouse keskeiseen rooliin, mutta uutisen tuottajana on Yle eli tarkemmin pääosin valtion omistama uutismedia. Yleä pidetään yleisesti luotettavampana uutistiedon lähteenä kuin esimerkiksi iltapäivälehtiä tai sosiaalista mediaa. Ylen uutiset tuotetaan verorahoilla, joten niiden on sisällettävä aina äärimmäisen tarkasti tutkittua tietoa, kuten tämäkin uutinen sisältää.

Merkit: 2263

 a) Mitä konteksteja kirjoittaja huomioi? Lisäisitkö tarkasteluun jonkin kontekstin?

b) Poimi tekstistä kaikki kohdat, joissa kirjoittaja referoi turhaan pohjatekstiä. 

c) Poimi tekstistä kaikki kohdat, joissa kirjoittajan pitäisi perustella päätelmiään tarkemmin pohjatekstillä.
d) Poimi tekstistä kohdat, joissa kirjoittaja esittää asiaankuulumattomia omia mielipiteitä.





Vastaus 3

Tehtävänanto: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että kyseessä on mainos? Kirjoita 3000 merkkiä pitkä vastausteksti. Vastauksen maksimipistemäärä on 18 pistettä.

 



Tekstillä on monia piirteitä, joiden vuoksi se on helppo määritellä mainokseksi. Mainos pyrkii mainokselle tyypillisesti herättämään lukijassa ostotarpeen, ja nyt lukijan halutaan ostavan proteiinipitoista jogurttia.

 Mainoksen tarkka julkaisuaika ja -paikka eivät ole tiedossa, mutta luultavimmin mainos on julkaistu 2010 -luvulla, jolloin julisteessa esiintyvä "Elastinen" -artisti on tullut tutuksi suomalaisille. Mainos perustuukin, usein mainoksille tyypilliseen tapaan, siihen, että julkisuuden henkilö liitetään tuotteeseen ikäänkuin suosittelijana, joka käyttää itse tuotetta ja johon lukija voi samaistua.

Suomessa 201o- luvulla on käyty paljon keskustelua proteiinipitoisen ruokavalion terveellisyydestä, ja mainos tarttuu, mainoksille tyypillisesti, tähän jo olemassaolevaan trendiin: teksti "protein" tulee mainoksessa esille kaikenkaikkiaan viisi kertaa.

Mainoksella on mainoksille tyypillisesti oma melko tarkoinkin rajattu kohderyhmänsä. Tässä mainoksessa kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joihin Elastinen artistina kytkeytyy. Lisäksi mainos vetoaa ihmisiin, joiden arvoihin kuuluu terve ja ehkä vauhdikaskin elämäntapa: lukijalle annetaan ymmärtää, että mainoksen proteiinijogurtin avulla hän voi "elää täysillä", kuten Elastinenkin tekee. 

Tekstin kieli sisältää monia mainokselle ominaisia piirteitä. Julisteessa on  iskulauseen kaltaisen tekstin "Ela täysillä", ja tällaiset lyhyet sloganit ovat mainoksille tyypillisiä. Lisäksi mainoksissa hyödynnetään usein erilaisia sanaleikkejä ja niin myös tässä mainoksessa: iskulause "Ela täysillä" viittaa samanaikaisesti Elastiseen ja elämään. Mainoksille tyypillisesti tekstin iskulause sisältää voimakkaan myönteisen sananvalinnan "täysillä". Elastinen on jogurtti mainoksessa mukana "täysillä" ja mainoksen jogurtin avulla ihminen voi elää "täysillä".

Mainos on aseteltu mainoksille tyypillisesti siten, että ensin lukijalle luodaan tarve ja sitten kerrotaan, kuinka tarpeen voi tyydyttää. Lukijan huomio kiinnittyy ensimmäiseksi humoristiseen iskulauseeseen, joka yhdistyy kahteen myönteisenä esitettävään asiaan: Elastiseen ja "täysillä elämiseen". Seuraavaksi huomio kiinnittyy lähes puolet mainoksen tilasta vievään Elastiseen: mainokselle tyypillisesti tärkeä, huomionarvoinen asia vie paljon tilaa. 

Kun lukija on kiinnostunut Elastisesta ja "täysillä elämisestä" hänen huomionsa siirtyy jogurttipurkkeihin mainoksen alareunassa. Purkit kertovat, kuinka syntyneen tarpeen voi tyydyttää: jogurttia syömällä lukija voi elää täyttä elämää, kuten Elastinenkin tekee. Usein mainoksille tyypillisesti mukana on vielä näkyviin piirretty allekirjoitus, jonka on tarkoitus lisätä vakuuttavuutta: Elastinen seisoo sanojensa takana. 

Mainoksessa on, jälleen mainoksille tyypillisesti, mukana tuotetta markkinoivan yrityksen logo oikeassa yläreunassa, mutta muuten kokonaisuus on pelkistetty. Tausta on korostuneen tyhjä ja värimaailmaltaan vaalea, jotta tummat jogurttipurkit ja tumma Elastisen hahmo saavat näkyvyyttä. Toisaalta tummat elementit ja vaalea teksti ja tausta muodostavat huomiota herättävän kontrastin, ja tällaisten värikontrastien käyttö on mainoksille varsin tyypillistä.

Kokonaisuudessaan kyseessä on siis tavanomainen 2010-luvun mainos. Hauska iskulause ja julkisuuden henkilön käyttö ovat tapoja saada mainos erottumaan massasta.

Merkit: 2932