Arviointikeskusteluun valmistautuminen

Lukion uudessa valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa (2015) oppilaan arviointia luonnehditaan muunmuassa näin:

Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.  - -  Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia.


Mikä ihmeen arviointikeskustelu?

  • Arviointikeskustelu on opiskelijan ja opettajan välinen keskustelu, joka käydään rauhallisessa tilassa muusta ryhmästä erillään.
  • Arviointikeskustelun pituus on tyypillisesti 15-20 minuuttia. Suurehkoilla opetusryhmillä arviointikeskustelu on lyhyempi.
  • Arviointikeskustelu on tilanne, jossa opettaja ja opiskelija pohtivat yhdessä, miten opiskelija oppisi paremmin. Lisäksi opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta, joka keskittyy niihin seikkoihin, jotka ovat opiskelijasta tuntuneet erityisen vaikeilta sisäistää.
  • Arviointikeskustelu toimii tehokkaimmin silloin kun sekä opettaja että opiskelija ovat valmistautuneet siihen etukäteen.
  • Opiskelija valmistautuu arviointikeskusteluun tekemällä itsearvioinnin seuraavien kysymyksien pohjalta:


Kuvan lähde


Arviointikeskustelun ohjeet abiturientille

1. Mikä on tavoitearvosanasi äidinkielellä YO-kokeessa? Millaiset tekijät edistävät tavoitteeseen pääsemistä? Millaiset tekijät taas haittaavat tavoitteeseen pääsemistä?

2. Millaista apua ja tukea tarvitsisit TT-kokeessa? 

3. Millaista apua ja tukea tarvitsisit esseekokeessa?

4. Minkä kouluarvosanan antaisit työskentelyllesi äidinkielen tunneilla lukion kolmantena vuonna? Perustele arvosana.


Arviointikeskustelun ohjeet ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille

1. Keskitytkö tunnilla opiskeluun? Mikäli et keskity, mikä auttaisi sinua keskittymään paremmin? Millaisissa tilanteissa yleensä keskityt? Millaisissa tilanteissa keskittymisesi taas monesti herpaantuu? Mitä opettaja voisi tehdä, jotta keskittymisesi säilyisi paremmin?

2. Mitä olet oppinut kurssilla tähän mennessä? Mikä on tuntunut helpolta? Mikä on tuntunut erityisen vaikealta tai jäänyt jopa kokonaan epäselväksi? Mistä vaikeus ymmärtää johtuu? (Muista että vika ei ole aina sinussa - vika voi olla myös esimerkiksi opetuksessa, joka ei sovellu juuri sinulle.) Toisaalta voit pohtia, ovatko tehtävät sinulle riittävän haastavia.

3. Miten olet panostanut työskentelyysi kotona? Miten kauan äidinkielen tehtävien tekemisessä on mennyt? Panostatko mielestäsi riittävästi vai liian vähän tavoitteisiisi nähden? Mikä helpottaisi työskentelyä kotona? Miten olet suunnitellut ajankäyttöäsi tällä äidinkielen kurssilla?

4. Käy läpi kurssilla tehtyjä kirjallisia töitä ja niistä saamaasi palautetta. Mitkä kehityskohdat ja vahvuudet palautteessa mahdollisesti toistuvat? Miten sinun kannattaisi toimia saamasi palautteen pohjalta, jotta kehittyisit lukijana ja kirjoittajana tavoittelemallesi tasolle?

5. Työskenteletkö mieluummin ryhmässä vai yksin? Miksi? Miten ryhmässä toimiminen on mielestäsi sujunut? Hyödynnätkö ryhmää oppimisesi välineenä? 

Äidinkielen ensimmäisen kurssin opiskelija pohtii myös tarkemmin omia roolejaan ryhmässä. Käytä apunasi tietoa ryhmän jäsenten rooleista. Pohdi myös esimerkiksi  tätä sivua apunasi käyttäen, oletko ekstrovertti, introvertti vai jotain siltä väliltä ja mitä hyötyä sinulle on tästä ominaisuudestasi. Käytä tarvittaessa myös muita lähteitä ja merkitse ne näkyviin.

6. Minkä arvosanan antaisit itsellesi kurssista, kun arvioit suorituksiasi tähän saakka? Perustele arvosana.