Kuvan lähde

Ideoinnin, suunnittelun ja sisällön rikastamisen apuvälineitä


Ideointi

Opiskelijan on hyvä heti lukio-opintojensa alusta lähtien oppia, että tekstin -esimerkiksi esseen - tekeminen on prosessi, johon kuuluu monenlaisia vaiheita: ideointi ja suunnittelu, raakatekstin tuottaminen ja tekstin hiominen sekä viimeistely. Kirjoitusprosessin eri vaiheet limittyvät toisiinsa, ja usein kirjoittaja palaa vaiheissa takaisinpäin tekstin edistyessä. Koko prosessia helpottaa se, että opiskelija tulee tietoiseksi omista kirjoitusasenteistaan, taidoistaan ja kehityskohteistaan: Mitkä kirjoitusprosessin vaiheet ovat sinusta hankalia? Pidätkö joitakin kirjoitusprosessin vaiheita jopa turhina? 

Ennen varsinaista tekstin kirjoitusprosessia on kaksi tärkeää vaihetta: ideointi ja tekstin rakenteen suunnittelu. Jatkossa aiheisiin pureuduttaessa käytetään käsitteitä aihio, päänäkökulma ja käsittelynäkökulma. Mikäli olet unohtanut, mitä käsitteet tarkoittavat, muistuttele ne mieleesi täältä.

Esseen kirjoitusprosessi alkaa ideoinnista. Tyypillisesti kirjoittajalle on tarjolla 5-7 aihiota, joista hänen tulee valita yksi. Ideointivaiheessa kirjoittaja pohtii, kuinka hän voisi rajata aihion mielekkäällä tavalla itseään kiinnostavaksi päänäkökulmaksi ja millaisia käsittelynäkökulmia päänäkökulmaan voisi liittyä. Esseen päänäkökulman rajauksessa tulee pyrkiä tiukkuuteen ja selkeyteen.

Ideointivaiheelle tulee antaa riittävästi aikaa ja on tärkeää, että kirjoittaja pohtii laajasti erilaisia päänäkökulmia ja käsittelynäkökulmia itseään liikaa sensuroimatta. Myöhemmin on helpompi valita helmiä suuren ideamassan seasta kuin tuskailla, kun ideat loppuvat kesken. 

Aihion rajauksen ja käsittelynäkökulmien lähtökohtana on hyvä pitää ajatusta omakohtaisuudesta. Kirjoittajalla on valitsemaansa päänäkökulmaan jollain tavalla henkilökohtainen suhde: hän tietää aiheesta, hänellä on aiheesta perusteltuja mielipiteitä ja ehkäpä omia kokemuksia. Hän on voinut opiskella aiheeseen liittyviä asioita, tutustua niihin median tai esimerkiksi kaunokirjallisuuden välityksellä ja aihe kiinnostaa häntä aidosti. Huomaa kuitenkin, että onnistunut essee ei jää tarkastelussaan ainoastaan oman elämänpiirisi tasolle, vaan ideoita käsitellään laajemmin, esimerkiksi yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Varsinaisessa esseessä myöskään minä-sanan esille tuominen tai minää korostavat ilmaukset (esim. minun mielestäni, itse ajattelen...) ovat usein tarpeettomia ja jopa häiritseviä - mikäli lukija tietää muutenkin, että puhut omista kokemuksistasi.

Älä lankea "mikään-näistä-aihioista-ei-kiinnosta" -loukkuun: sinun oma tehtäväsi on tehdä aihiosta itsellesi kiinnostava. Huomaa myös, että yleensä lukija tunnistaa, milloin kirjoittaja kirjoittaa rehellisesti ja milloin häntä taas johdattelevat pikemminkin ulkoiset odotukset. On turhaa kirjoittaa esseetä kaunokirjallisuuden lukemisen ilosta ja hyödyllisyydestä, jos  itse tosiasiassa pitää lukemista pitkästyttävänä. 

Varmista, että päänäkökulmasi on sovitettavissa yhteen kahden aineiston kanssa. Älä heti hylkää omaperäistä päänäkökulmaa vain koska aineistoissa ei käsitellä aihetta suoraan - aineistojen ajattelua on lupa soveltaa, ja yleensä aineistot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne mahdollistavat hyvin monenlaiset lähestymistavat. Toisinaan päänäkökulma voi kohota myös aineistoista, mutta muista, että pääosassa on aina oma ajattelusi - ei aineistojen ajattelun toistaminen.

Ideointivaihe ja sitä seuraava rakenteen suunnittelun vaihe ovat luonteeltaan yksilöllisiä. Toinen tarvitsee suunnitteluun paljon aikaa, kun taas toiselle esseen idea voi kirkastua nopeasti. Niinikään sopivat ideoinnin ja suunnittelun välineet vaihtelevat, ja kannattaa opetella käyttämään itselleen sopivimpia välineitä.


Suunnittelu

Varsinaisessa suunnitteluvaiheessa kirjoittaja päättää, mitkä käsittelynäkökulmat hän valitsee mukaan tekstiinsä, millaista rakennemallia tai rakennemallien yhdistelmää hän käyttää tekstissään ja missä esseen kohdissa hyödynnetään aineistoja ja miten. Kokemus on osoittanut, että mitä haastavampaa kirjoittaminen sinulle on, sitä enemmän hyödyt hyvin yksityiskohtaisesta suunnitelmasta. Huomaa, että suunnitelmassa pelkkä käsittelynäkökulmien listaus ei esimerkiksi useinkaan riitä, vaan sinun tulee avata selkeästi - vaikkapa 3-5 alakohdan verran - mitä aiot käsittelynäkökulmasta kertoa. On myös tärkeää, että suunnitelmassasi et ole ainoastaan merkinnyt kohtia, joihin aineiston kanssa keskustelua tulee, vaan kirjoita selkeästi ylös, mitä omaa haluat sanoa aineistosta - ja tee myös aineistoista muistiinpanoja.

Toisinaan varsinkin kokemattomasta kirjoittajasta voi tuntua, että suunnitteleminen on turhaa: tekstiä voi aihion rajauksen jälkeen tuottaa virke kerrallaan siinä järjestyksessä, kuin se vain tulee mieleen. Tosiasiassa suunnittelemattomuus johtaa yleensä siihen, että kirjoitusprosessi hidastuu ja jumiutuu nopeasti, kun omat ajatukset loppuvat. Epäselvä suunnitelma johtaa epäselvään tekstiin. Suunnitelma on myös turvaverkkosi kirjoitusprosessin aikana: kun ajatus harhailee ja tekstin tekeminen tökkii, voit katsoa suunnitelmasta, mihin suuntaan sinun kannattaa lähteä seuraavaksi.

Suunnitelman ei kuitenkaan tule tuntua kirjoittajan luovuutta rajoittavalta pakkopaidalta. Yleensä suunnitelma elää kirjoitusprosessin aikana, ja sen saa antaa muuttua: tarkoitus ei ole, että kirjoittaja tietää ennen kirjoittamista tarkalleen, mitä tulee tuottamaan mihinkin tekstin kohtaan. Kun päälinjat ovat suunnitelmassa kohdallaan, itse kirjoitusprosessissa vapautuu aikaa ja energiaa etsiä sopivia virkkeitä ja sananvalintoja.


Kuvan lähde


Ideointiin ja suunnitteluun liittyvä itsearviointi


Samaa mieltä tai lähes samaa mieltä = 1

Riippuu paljon tilanteesta = 2

Eri mieltä tai lähes eri mieltä = 3


Valitse väitteeseen sopiva numero ja merkitse se väitteen perään. Selvennä tarvittaessa numerovalintaasi sanallisesti.


Ymmärrän, miksi esseen perusteellinen ideointi ja suunnittelu on tärkeää.  

Käytän esseen ideointiin ja suunnitteluun riittävästi aikaa.                                                    

Teen suunnitelmani selkeästi näkyväksi paperille tai sähköiselle alustalle.                        

Tunnen riittävästi erilaisia ideoinnin ja suunnittelun apukeinoja.                  

Olen oppinut valitsemaan tilanteeseen sopivat ideoinnin ja suunnittelun keinot.              

Minun on helppo rajata aihiosta omaperäinen päänäkökulma.            

Keksin helposti käsittelynäkökulmia, ja esseideni sisältö on runsas.   

Ymmärrän, mitä eroa on pohtivalla ja kantaaottavalla esseellä.

Ymmärrän, mitä eroa esseessä on yksilölähtöisellä ja yhteiskunnallisella tarkastelutavalla.

Ymmärrän, mitä eroa esseessä on konkreettisella ja abstraktilla tarkastelutavalla.         

Tunnen riittävästi esseen valmiita rakennemalleja.                                         

Osaan hyödyntää valmiita rakennemalleja omassa tekstissäni.                    

Suunnittelen ennen kirjoittamista tekstini tarkan kappalejaon.                    

Suunnittelen ennen kirjoittamista tekstin aloituksen ja lopetuksen.            

Tiedän ennen kirjoittamista, missä kohdissa viittaan aineistoihin.               

Tiedän ennen kirjoittamista, mitä aion sanoa aineistoista.                              

Ymmärrän, miksi valmiin tekstin sijaan ensin tuotetaan raakateksti.           


Kuvan lähde


Ota käyttöösi tutut muistiinpanomenetelmät

Sinun kannattaa heti lukio-opintojesi alusta lähtien ottaa haltuusi mahdollisimman laajasti erilaiset muistiinpanomenetelmät, sillä hyödyt niistä jokaisessa oppiaineessa - ja tulevissa korkeakouluopinnoissa. Seuraavat muistiinpanomenetelmät soveltuvat moneen: niitä voi hyödyntää esimerkiksi reaaliaineiden kokeisiin valmistautuessaan, oppitunnilla muistiinpanoja tehdessään ja erilaisia koulumaailman tekstejä - vaikkapa äidinkielen esseetä  - suunnitellessaan. 


1.  Tee listauksia

Listaa omia ajatuksia ja myös aineistoista nousevia ajatuksia vapaassa järjestyksessä. Kun lista tuntuu olevan kattava, pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Mitkä listaamistasi seikoista liittyvät selvästi toisiinsa?
  • Mitkä listaamistasi seikoista ovat pääasioita? Mitkä taas sivuseikkoja? 
  • Missä järjestyksessä listalle tulleet ajatukset kannattaisi esittää?

Listaus sopii suunnittelun keinoksi, kun pyrit rajaamaan aihiota: listaan kokoamistasi ajatuksista voi löytyä esseen päänäkökulma ja mahdollisia käsittelynäkökulmia. Listaus on kätevä suunnittelukeino myös silloin, kun pyrit rikastamaan esseen sisältöä päänäkökulman valinnan jälkeen. Voit listata mahdollisia käsittelynäkökulmia ja avata niiden sisältöä taas uusin listauksin.


2. Kokoa kysymyksiä


Pohdi, millaisia erilaisia kysymyksiä aihio tai siitä rajattu päänäkökulma sinussa herättävät ja merkitse kysymykset muistiin. Esimerkiksi jos tekstin päänäkökulmana on ilmastonmuutoksen tarkastelu, voit päätyä vaikkapa seuraavanlaisten kysymyksen pariin: Mistä ilmastonmuutos johtuu? Miten ilmastonmuutos näkyy omassa arjessani? Mitä uutisissa on sanottu ilmaston muutoksesta viime aikoina? Miten ilmastonmuutoksen kansainvälinen torjunta on onnistunut? Kysymystekniikan etuna on muun muassa se, että tekniikka johdattelee esseessä usein tarvittavaan pohtivaan kirjoitusotteeseen. Kysymystekniikka soveltuu aihion rajaukseen ja jo rajatun aihion käsittelynäkökulmien pohtimiseen.


3. Luo miellekartta


Voit luoda miellekartan sähköisellä työkalulla tai oikealle paperille. Aseta tekstin päänäkökulma keskelle paperia ja ala sitten koota sen ympärille ilmiöön liittyviä asioita oheisen mallin mukaan. Miellekartan vahvuus suunnittelun apuvälineenä on se, että pohditussa miellekarttakokonaisuudessa asioiden väliset suhteet tulevat hyvin esille ja suuret linjat erottuvat yksityiskohdista. Miellekartta on suunnittelun apuvälineenä erityisen käyttökelpoinen, kun tekstin päänäkökulma on jo rajattu ja sinun pitää avata käsittelynäkökulmia.


4. Kokoa aikajana


Mikäli tarkastelet tekstissäsi jonkin asian kehittymistä -esimerkiksi suhdettasi lukemiseen lapsuudesta nuoruuteen, huumorin merkitystä parisuhteen eri vaiheissa tai työelämän tasa-arvon kehitystä viimeisen 20 vuoden aikana - voi olla mielekästä tuottaa aikajana kehityksen eri vaiheista.


5. Käytä erilaisia taulukoita tai kaavioita


Monesti erilaisten taulukoiden ja kaavioiden tuottaminen on hyödyllistä esseen suunnittelussa, varsinkin sen jälkeen kun tekstin päänäkökulma on rajattu. Mikäli esimerkiksi vertailet kahta asiaa - pohdit vaikkapa maalla asumisen hyviä ja huonoja puolia - voi ajatukset olla mielekästä koota taulukkoon, jossa yhdessä sarakkeessa ovat hyvät puolet ja yhdessä huonot puolet.


Voit hyödyntää myös erilaisia laatikoita. Piirrä näkyville useita laatikoita ja anna jokaiselle laatikolle otsikko, joka voi olla keskeinen väite, perustelu, vastaväite tai esimerkki. Täydennä laatikoihin sopivaa sisältöä. Laatikkomuotoisuus auttaa sinua hahmottamaan tekstin eri osia ja niiden välisiä suhteita.

Katso esimerkki kaaviolähtöisestä suunnittelusta täältä.

Kuvan lähde


Aihion rajaus - kohti omakohtaista päänäkökulmaa?

Seuraavat ideointitavat sopivat aihion rajaukseen ja myös esseen käsittelynäkökulmien rikastamiseen. Malta ideoida laajasti, sillä ensimmäisenä mieleesi tulevat ideat tulevat luultavasti ensimmäiseksi mieleen muillekin.


1. Kysy aihiolta uutiskysymykset

Mikäli haluat nimenomaan rajata vielä rajaamatonta aihiota, sinulle voi olla apua uutiskysymyksistä (kuka, mitä, missä, milloin, miten ja miksi). Huomaa, että tarkoitus ei ole saada jokaiseen kysymykseen vastausta, vaan toisinaan jo yhteen kysymykseen vastaaminen voi riittää siihen, että rajaamaton aihio rajautuu riittävästi selkeäksi päänäkökulmaksi. Katso esimerkkejä uutiskysymysten käytöstä aihion rajaamisessa täältä.


2. Pohdi aihetta erilaisista näkökulmista

Seuraava näkökulmalistaus kohoaa lukion laaja-alaisen oppimisen teemoista ja sopii erityisesti päänäkökulman rajaamiseen. Annetut näkökulmat ovat varsin laajoja, joten niitä ei kannata välttämättä poimia suoraan esimerkiksi käsittelynäkökulmiksi: pyrkimys kirjoittaa liian laajasta aiheesta johtaa tyypillisesti siihen, että käsittelystä tulee pintapuolista.


  • Yhteiskunta
  • Kulttuuri
  • Globaalit näkökulmat
  • Erilaisten tieteenalojen tuottama tieto
  • Luovuus
  • Ihmisten väliset suhteet ja vuorovaikutus
  • Hyvinvointi esimerkiksi yksilötasolla tai yhteisössä
  • Valta, tasa-arvo sekä enemmistön ja vähemmistön näkökulmat
  • Politiikka ja vaikuttaminen
  • Taloudelliset näkökulmat
  • Median ilmiöt
  • Etiikka ja kysymykset oikeasta ja väärästä
  • Ilmiön historia, tulevaisuus ja vallitsevat trendit


3. Tuota tajunnanvirtaa

Kirjoita kymmenen minuuttia täysin vapaasti tietyn otsikon tai aloitusvirkkeen pohjalta. Voit myös lyhentää kirjoittamiseen käytettävää aikaa. Tarkoitus on herätellä omaa ajattelua, joten älä piittaa kirjoitusvirheistä, tekstin ymmärrettävyydestä tai muusta sellaisesta - kirjoitat nyt itsellesi. Älä sensuroi tai pysähdy miettimään. Voit lisäksi tuottaa tajunnanvirtamenetelmällä yksittäisiä aihioon tai päänäkökulmaan liittyviä sanoja kolmen minuutin ajan, itseäsi sensuroimatta.

Tajunnanvirtakirjoittaminen voi toimia menetelmänä sekä aihion rajauksessa että jo rajattuun aiheeseen tartuttaessa ja silloin, kun suunnitteluprosessi tuntuu jumittuvan ja tarvitset uutta puhtia.


4. Silmukoi ajatuksiasi

Kirjoita aihio tai päänäkökulma tekstisi otsikoksi. Tuota otsikon alle tekstiä vapaasti ja tajunnanvirtamaisesti esimerkiksi kolmen minuutin ajan. Poimi kirjoittamastasi tärkeä sana, virke tai ajatus ja laita se uudestaan tekstin otsikoksi. Kirjoita jälleen esimerkiksi kolme minuuttia ja poimi jälleen kirjoittamastasi tärkeä virke, sana tai ajatus. Toista tarvittaessa.


5. Tuota minä-virkkeitä

Tuota aihioon tai päänäkökulmaasi liittyen virkkeitä, jotka alkavat minä-sanalla. Saat näin esille nimenomaan omia tunteitasi ja kokemuksiasi, joista joihinkin voi olla kiinnostavaa tarttua. Muista kuitenkin, että varsinaisessa esseessä minä-sanaa ei kannata korostaa.


6. Tarkastele omaa suhdettasi aihioon tai päänäkökulmaan apukysymyksien avulla

  • Millaisia konkreettisia esimerkkejä tai tapahtumia aihe nostaa mieleesi? 
  • Miten aihe on vaikuttanut sinuun? Miten se on esimerkiksi muokannut identiteettiäsi, tunne-elämääsi, maailmankuvaasi, käyttäytymistäsi, reagointitapojasi tai suhdettasi muihin ihmisiin?
  • Pohdi aihetta suhteessa aikaan. Miten aihe liittyy menneisyyteesi, tähän päivään tai tulevaisuuteesi? Miten aihe on ollut läsnä elämänmuutoksissasi ja prosessissa, jossa sinusta on tullut sinä?
  • Pohdi aihetta suhteessa elämäsi erilaisiin osa-alueisiin. Miten aihe liittyy kiinnostuksen kohteisiisi, elinympäristöösi, ihmissuhteisiisi, opintoihisi ja niin edelleen?

Oheiset kysymykset innoittaneen aineiston löydät täältä.


Kuvan lähde


Käsittelynäkökulmien rikastamisen välineitä

Kun tarkastelet esseen erilaisia päänäkökulmasta nousevia käsittelynäkökulmia ja pyrit rikastamaan esseesi sisältöä, sinun on hyvä olla tietoinen seuraavista erilaisten lähestymistapojen jaosta:

  • Pohtiva ja kantaaottava lähestymistapa
  • Yhteiskunnallinen ja yksilölähtöinen lähestymistapa
  • Abstrakti ja konkreettinen lähestymistapa

Mainitut lähestymistavat eivät tietenkään ole toisensa poissulkevia, ja esseen yksittäinen kappalekin voi sisältää varsin monenlaisia erilaisia lähestymistapoja. Lähtökohta on se, että hyvän esseen käsittelynäkökulmissa aihetta lähestytään monipuolisesti, ja tämä tulee huomioida jo siinä vaiheessa, kun ideoit esseetä ja tuotat esseetä varten suunnitelman.


1. Onko kokonaisuus pohtiva vai kantaaottava?

Esseet tavataan jakaa pohtiviin ja kantaaottaviin teksteihin, joskin jako on usein keinotekoinen: monessa esseessä kannanotot ja pohdinta vuorottelevat. Kirjoittajan on kuitenkin ennen varsinaista kirjoittamista tiedettävä, onko hänen tekstinsä painopisteeltään pohtiva vai kantaaottava.

Painopisteeltään pohtivassa esseessä korostuu nimenomaan aiheen käsittely syvällisesti erilaisista näkökulmista. Essee rakentuu tyypillisesti yhden pääkysymyksen ympärille: Miksi ihmiskunnan on niin vaikea herätä torjumaan ilmastonmuutosta? Onko joskus oikein rikkoa lakia? Pohtivan esseen kirjoittajan kirjoitusprosessia selkeyttää se, että hän pystyy kirjoitusprosessin alussa  kirjaamaan näkyviin esseensä pääkysymyksen.

Pohtiva kirjoittaja tarkastelee pääkysymystään mahdollisimman monipuolisesti erilaisista näkökulmista. Hän voi esimerkiksi tuoda esille faktoja, selittää ilmiöitä, kartoittaa syy-seuraussuhteita, vertailla ja esitellä omia kokemuksiaan aiheesta.
Pohdinnassa ei tarvitse välttämättä päästä selkeään lopputulokseen - pohdinta voi avata uusia näkökulmia ja johdattaa uusien kysymyksien äärelle.

Painopisteeltään kantaaottavassa esseessä kirjoittajalla on tietty pääväite, jonka puolesta hän pyrkii esittämään mahdollisimman uskottavia perusteluja ja vakuuttaa lukijan myös osuvalla kielenkäytöllä. Kantaaottavien esseiden pääväitteet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: Nuoret eivät pääse vaikuttamaan tarpeeksi nuorisovaltuustossa. Koulujen keinot puuttua koulukiusaamiseen ovat riittämättömiä. Länsimaisen ihmisen luontosuhde on usein vääristynyt. Englannin kielellä on Suomessa liian vahva asema. Kantaaottavan esseen kirjoitusprosessia helpottaa, että kirjoittajalla on jo ennen kirjoitusprosessia selkeästi pääväite tiedossaan ja hän myös tietää, mihin kohtaan esseetä pääväite sijoittuu - tuleeko se esimerkiksi heti tekstin alussa vai vasta lopussa?

Kantaaottavassa esseessäkin vaaditaan kykyä monipuoliseen pohdintaan. Ajattelun kypsyyttä osoittaa se, että ymmärtää, miten erilaisista näkökulmista samaa ilmiötä voi lähestyä ja miten monimutkaisista aiheista ei näin ollen voi esittää kovin jyrkkiä ja yksioikoisia mielipiteitä.


2. Yksilölähtöisestä tarkastelusta yhteiskunnallisiin näkökulmiin

Omat tunteet ja kokemukset ovat hyvä lähtökohta esseen tuottamiselle, mutta onnistunut essee ei jää ainoastaan oman elämäsi piiriin, vaan esille nostettua ilmiötä tarkastellaan myös laajemmin, yleisellä tasolla. 

Monesti opiskelijaa kehotetaan tarkastelemaan aihettaan sekä yksilölähtöisesti että laajemmin, yhteiskunnallisella tasolla. Kun kirjoittaja pohtii käsiteltävää ilmiötä yksilölähtöisesti, hän kertoo aiheesta yksittäisen ihmisen näkökulmasta - esimerkiksi omasta näkökulmastaan - ja käsittelytavalle on tyypillistä, että kirjoittaja havainnollistaa ilmiötä yksittäisen ihmisen elämään liittyvien esimerkkien avulla. Mikäli päänäkökulmana on kierrätys, opiskelija voi esimerkiksi pohtia, kuinka kierrätyksen periaatteet toteutuvat hänen kotonaan tai koulussaan ja millaisia kierrätyskäytänteitä omassa perheessä toteutetaan. Jos essee keskittyy jääkiekkoharrastukseen, kirjoittaja voi pohtia, mikä on ollut jääkiekon merkitys hänen oman kasvunsa kannalta.

Kun kirjoittaja siirtyy pohtimaan aihetta yhteiskunnallisella tasolla, hän tyypillisesti huomioi esimerkiksi valtion, erilaisten järjestelmät ja erilaiset ihmisryhmät. Kierrätyksestä kirjoittava opiskelija voi vaikkapa tarkastella, kuinka suomalaisten suhtautuminen kierrätykseen on muuttunut vuosikymmenien saatossa ja kuinka kierrättäminen jakaa ihmisiä julkisessa keskustelussa kierrätysmyönteisiin ja heihin, jotka eivät pidä ympäristökysymyksiä olennaisina. Jos kirjoitat esseetä esimerkiksi jääkiekkoharrastuksesi kehityksestä, voit pysähtyä pohtimaan, miten harrastus  tukee ylipäätään nuoren psyykkistä kehitystä ja miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus voi näkyä myös liikuntaharrastuksissa - kaikilla ei ole varaa harrastaa jääkiekkoa.

Seuraavat apukysymykset voivat auttaa sinua löytämään myös yhteiskunnallisia käsittelynäkökulmia valitsemaasi päänäkökulmaan liittyen: 

  • Miten ympäröivä yhteiskunta suhtautuu ilmiöön? Millaisia erilaisia suhtautumistapoja on havaittavissa? Mistä suhtautumisen erot johtuvat?
  • Miten ilmiö on ajan kuluessa muuttunut yhteiskunnallisella tasolla?
  • Mitkä ovat ilmiön yhteiskunnalliset syyt? Mitä yhteiskunnallisia seurauksia ilmiöstä on?
  • Mitä yhteiskunnallista hyötyä ilmiöstä on? Mitä yhteiskunnallista haittaa ilmiöstä on?

Mikäli laajemman tarkastelutavan löytäminen yksilölähtöisen tarkastelutavan rinnalle tuntuu sinusta haastavalta, voit hyödyntää myös seuraavia apuvälineitä:


Pohdi aihetta erilaisten ihmisryhmien kannalta

Miten ilmiö näyttäytyy eri ikäisille, eri sukupuolta edustavilla, erilaista etnistä taustaa edustaville tai erilaisesta sosiaalisesta taustasta tuleville? Jääkö jonkun näkökulma esimerkiksi vähemmistöön aiheesta käytävässä julkisessa keskustelussa? Millaiset ihmisryhmät käyttävät valtaa ilmiöön liittyen?

Hyödynnä laajenevia kehiä

Pohdi tarkastelemaasi ilmiötä siten, että etenet omasta näkökulmastasi yhä laajempiin näkökulmiin. Piirrä ensin sisin kehä ja kirjoita siihen otsikoksi esimerkiksi "omat kokemukset".  Ympäröi kehä toisella kehällä, johon voit kirjoittaa esimerkiksi "läheiset ihmissuhteet".  Jatka kehien piirtämistä siten, että käsittelet jokaisella kehällä tarkastelemaasi ilmiötä taas hieman laajemmasta näkökulmasta.

Esimerkiksi, jos aiheena on koulu-uupumus, voit ideoida esseetä seuraavalla tavalla:

1. Miten koulu-uupumus näkyy omassa elämässäsi?

2. Miten koulu-uupumus näkyy luokkatovereidesi elämässä?

3. Miten koulu-uupumus kytkeytyy suomalaiseen koulujärjestelmään?

4. Miten koulu-uupumus kytkeytyy vallitseviin länsimaisiin arvoihin?

Laajenevien kehien periaatteella voi tuottaa koko esseensä rakenteen tai sitten kehiä voi käyttää oman suunnittelun apuvälineinä siten, että poimii esseeseen mukaan kiinnostavia käsittelynäkökulmia, joita kehiä muodostaessa on syntynyt. Katso esimerkki laajenevien kehien menetelmästä täältä.


3. Miten esseessä vuorottelevat abstrakti ja konkreettinen tyyli?

Yleensä tavataan sanoa, että hyvässä esseessä abstrakti pohdinta vuorottelee konkreettisen havainnollistamisen kanssa. Abstraktia pohdintaa tuottaessaan kirjoittaja kirjoittaa ilmiöistä, jotka eivät ole silmin havaittavissa vaan olemassa ennen kaikkea käsitteellisellä tasolla. Konkreettinen tyyli taas käsittelee silmin havaittavia ilmiöitä.

Länsimaisen ihmisen elämää välittää romanttisen rakkauskäsityksen harha. Ihmisen ajatellaan löytävän parhaimmillaan jonkinlaisen siulunkumppanin, sen oikean, jonka kanssa arvot, päämäärät ja asuntolaina ovat näppärästi yhteisiä. => abstrakti tyyli. Liian usein romanttisen rakkauden viemä löytää itsensä kuitenkin pakkaamasta ruokailuvälineitä laatikoihin - taas jaetaan padat ja haarukat ja pohditaan, kumpi huolii kissojen repimän sohvan uuteen sinkkukotiin. => konkreettinen tyyli

Usein kirjoittaja unohtaa konkreettisen, havainnollistavan aineksen ja tuottaa pelkkää abstraktia pohdintaa, joka sellaisenaan voi olla tylsää luettavaa. Toisaalta pelkkä konkreettinen teksti ilman abstraktia pohdintaa voi muistuttaa helposti pikemminkin kertomusta tai kuvausta kuin pohtivaa esseetä.


Kuvan lähde


Valmiit rakennemallit auttavat käsittelynäkökulmien rikastamisessa 

Erilaiset valmiit rakennemallit ja apukysymyspaketit auttavat muokkaamaan esseen rakennetta, mutta niitä voi käyttää välineenä myös esseen sisällön rikastamiseen: valmiista rakennemalleista kohoaa erilaisia apukysymyksiä, joita kirjoittaja voi esittää aihioon, päänäkökulmaan tai käsittelynäkökulmiin liittyen, vaikka ei hyödyntäisikään rakennemallia sellaisenaan. Esimerkiksi ongelmanratkaisujärjestys ohjaa tarkastelemaan valitun ilmiön syitä ja seurauksia ja aikajärjestys ilmiön ajallista muutosta.


1. Hyödynnä vakiintuneita rakennemalleja käsittelynäkökulmien tuottajana


Mitä enemmän kirjoittaminen tuottaa sinulle vaikeuksia, sitä enemmän hyödyt erilaisista valmiista esseen rakennemalleista. Mikäli tuotat tekstejä, joiden arvosana on usein alle 7, sinun on hyvä pitäytyä nimenomaan valmiissa rakennemallissa: saat mallista sekä tekstisi sisällön että kokonaisrakenteen ääriviivat. 
Taitavankaan kirjoittajan ei kannata hylätä valmiita rakennemalleja: niistä voi saada apua juuri silloin, kun kirjoitusprosessi jostain syystä polkee paikoillaan. Löydät tietoa esseen valmiista rakennemalleista täältä.


2. Opettele hyödyntämään merkityssuhdekaaviota

Merkityssuhdekaavion avulla voit esimerkiksi suunnitella pohtivaa esseetä tai muuta asiatekstiä, ja kaavio toimii myös erilaisten tekstien keskeisen sisällön hahmottamisessa. Merkityssuhdekaavion käyttö vaatii luovuutta ja totuttelua: tarkoitus ei ole esseetä tuottaessa käydä tekstin kysymyksiä mekaanisesti läpi vaan pohtia, millaisia asioita juuri omaan esseeseen olisi hyvä poimia. Käytännössä on vaikeaa keksiä ajattelun näkökulmaa, joka ei kohoaisi merkityssuhdekaaviosta.

 

 


3. Hyödynnä kuutiointia

Kuutiointi on menetelmä, jossa samaa ilmiötä tarkastellaan kuudesta erilaisesta näkökulmasta. Kuutioinnin avulla voit erityisesti kartoittaa, mitkä käsittelynäkökulmat sopivat omaan päänäkökulmaasi. Sinun ei ole pakko käydä mekaanisesti kaikkea kuutta kohtaa läpi, vaan valitse antoisimmilta tuntuvat ja kirjoita niistä nopeasti luonnosmaista tekstiä. Poimi tämän jälkeen luonnoksesta kiinnostavat ajatukset varsinaiseen esseeseen.


1. Kuvaile: Millainen X (eli käsiteltävä asia) on? 

Esseeseen saa upottaa esimerkiksi tarinallisia ja tunnelmallisia kuvauksia käsiteltävästä ilmiöstä tai käytännön esimerkkejä omasta toiminnastasi käsiteltävän ilmiön parissa - tämä edustaa abstraktin tyylin ohelle kaivattavaa konkreettista tyyliä. Esiintymisjännityksen voittamista käsittelevässä esseessä voit kuvailla elävästi hermostuttavaa esiintymistilannetta ja selviytymistäsi siitä tai rasismia käsittelevässä esseessä voit kuvailla yksityiskohtaisesti arkipäiväisen tilanteen, jossa ilmenee ongelmallisia asenteita.

2. Analysoi: Mistä X muodostuu? Miten ja miksi se on syntynyt? 

Esseessä tarkemman analyysin kohteeksi voi kohottaa ilmiöitä, joiden luonne ei ole jo kaikille entuudestaan selvä: Mitä kaikkea voi olla koulukiusaaminen ja miksi ilmiö on syntynyt? Mitä tarkoittaa nationalismi ja millaisten vaiheiden kautta suomalainen nationalismi on kehittynyt? Mistä kaikesta koostuu monilukutaito ja mitä sen kehittyminen vaatii? Mitkä ovat oman identiteettisi tärkeimmät rakennuspalaset ja kuinka ne ovat kehittyneet ajan kuluessa?

3. Vertaile: Mihin X:ää voi verrata? Minkä kanssa se on samanlainen tai täysin erilainen? Mistä erot johtuvat?

Esseen keskeistä ilmiötä voi hahmotella erilaisten vertailurakenteiden avulla: Miten luontosuhteesi on muuttunut lapsuudesta aikuisuuteen tultaessa? Miksi maaseutu on kaupunkia viihtyisämpi asuinpaikka? Miten äänikirjan kuuntelu eroaa paperisen kirjan lukemisesta?

4. Yhdistele: Mihin X liittyy? Mitä X tuo mieleen? Millaisiin esineisiin, asioihin, ilmiöihin, ihmisiin, tunteisiin ja kokemuksiin X yhdistyy?

Esseessä voit tuoda esille, kuinka keskustelu identiteetistä muistuttaa aina mieleesi lapsuutesi illan mummolassa ja siellä käydyn keskustelun tulevaisuuden ammatistasi. Puhuessasi pääsykokeiden tuomasta paineesta voit muistella omaa huonoa koekokemustasi tai luontosuhdettasi pohtiessasi voit tarkastella, millaisia tärkeitä elämäsi hetkiä luontoon liittyy.

5. Sovella: Mitä X:llä voi tehdä? Kuka X:ää tarvitsee? Mitä X;stä seuraa?

Esseessä voit pohtia, mitä merkitystä ystävällisiä sanoilla voi olla nuoren kasvun kannalta, mitä hyötyä nuorelle voi olla esiintymisjännityksestä tai millaisia taitoja koulu opettaa työelämää varten.

6. Arvioi: Mitä hyvää tai huonoa X:ssä on ja kenen kannalta? Mitä hyötyä tai haittaa X:stä on?

Mikäli sinun on vaikeaa löytää esseellesi mielekästä näkökulmaa, yleensä aika selkeä tulokulma on tarkastella tietyn ilmiön - esimerkiksi maalla asumisen, englannin kielen leviämisen tai nuorten sosiaalisen median käytön - hyviä ja huonoja puolia. Lopuksi voi päätyä yhteenvetoon, jossa punnitsee onko X enemmän hyvä vai huono, tarpeellinen vai tarpeeton.


Kuvan lähde


Pelastusrengasmallit reputusvaarassa olevalle:


Malli 1

Ohessa on hieman muokattuna äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Katriina Karhun "pelastusrengasmalli" esseetä varten. Ota tämä malli käyttöösi ja harjoittele sitä, mikäli olet vaarassa reputtaa äidinkielen ja kirjallisuuden YO-kokeessa. 


1. Aloita muotoilemalla aiheeseen liittyvä kysymys (a) tai kerro esimerkkitapaus (b)

 

a) Onko hädässä olevaa ihmistä autettava, vaikka itse joutuisi vaaraan?

b) Kerran olin menossa kauppaan, kun huomasin nurmikolle sammuneen alkoholistin. 

Kerro sitten jokin oma ajatuksesi aiheesta ja perustele se.

 

2. Esittele ensimmäinen aineisto: 

 XX toteaa kolumnissaan/uutisessaan  Y (julkaisuaika ja paikka) auttamisen tärkeydestä seuraavaa...

 

3. Kerro, mitä mieltä olet kirjoittajan ajatuksesta ja aihepiiristä ylipäätään. Perustele näkemyksesi kahdella eri tavalla.

 

4. Kirjoita seuraavaksi siitä, mitä eri-ikäiset tai erilaiset ihmiset voisivat aiheesta ajatella.

 

5. Esittele sitten toinen aineisto:

YY puolestaan toteaa runossaan/videollaan  zzz (julkaisuaika ja paikka), että---

Jatka kertomalla, mitä ajatuksia tämä aineisto herättää.

 

6. Vertaile vielä aineistoja:

Molemmat kirjoittajat ovat sitä mieltä..

ZZ toteaa ---- kun taas XX;n mielestä on parempi--

 

7. Kerro sitten, mikä olisi mielestäsi hyvä ratkaisu asiaan tai kumman aineiston näkemys on mielestäsi parempi.

 

8. Kirjoita lopetuskappale, jossa teet koonnin kirjoitelmasi ajatuksista. Viittaa vielä aloitukseen:

Itse ajattelen siis, että toista ihmistä pitää aina auttaa, vaikka joutuisikin itse ongelmiin. 

 Ensi kerralla, kun näen jonkun makaavan maassa tiedottomana, rohkaisen mieleni ja käyn kysymässä, onko kaikki hyvin.


Malli 2 (Minjan laatima)


Muotoile ensin aihiosta ongelma, joka vaatii ratkaisua. Esitä ongelma omissa muistiinpanoissasi kysymysmuodossa: Miksi nuoret eivät lue riittävästi? Miten kiusaaminen sosiaalisessa mediassa saataisiin lakkaamaan? Miten Itämeri voitaisiin pelastaa? 

Aloituskappale:

Aloita tekstisi konkreettisella ongelmaan liittyvällä tapausesimerkillä, joka voi olla todellinen tai keksitty. Kirjoita tapausesimerkistä laaja ja havainnollinen kuvaus ja päätä kappale kysymykseen, jossa tarkastelemasi ongelma tiivistyy. Nyt lukija tietää, että tulet etsimään esseessäsi vastausta juuri tähän kysymykseen.

Käsittelyosio:

Huomaa, että esseeseen pitää upottaa vähintään yksi viittaus kumpaankin aineistoon. Pohdi, mihin käsittelyosion kohtiin aineistoviittaukset sopisivat ja muista myös esittää omia ajatuksia aineistosta poimitusta.

1. Pohdi kahden kappaleen verran ongelman syitä. Poimi jokin selittävä tekijä myös aineistosta, jos onnistut löytämään sellaisen ja kommentoi aineiston ajatuksia.

2. Pohdi ongelman seurauksia kahden kappaleen verran ja poimi jokin seuraus myös aineistosta, mikäli onnistut löytämään sellaisen.

3. Esittele ratkaisuja kahden kappaleen verran. Mikäli aineistoista löytyy ratkaisuja esitä ne tässä ja kommentoi niitä.

Lopetuskappale:

Pohdi, millainen on ongelman tulevaisuus. Ratkeaako ongelma vai paheneeko se? Mikä ongelman tulevaisuuteen vaikuttaa?


Malli 3 (Minjan laatima)


Valitse jokin aihioon olennaisesti liittyvä ilmiö, jonka hyviä ja huonoja puolia sinun on helppo tarkastella. Kokoa tämän jälkeen kaksi listaa: ilmiön plussat ja ilmiön miinukset. Esimerkkejä päänäkökulman valinnasta: Kaunokirjallisuuden lukemisen hyvät ja huonot puolet, englannin kielen yleistymisen hyvät ja huonot puolet, maalla asumisen hyvät ja huonot puolet ja niin edelleen.

Aloituskappale:

Aloita tekstisi konkreettisella, aiheeseen johdattavalla tapausesimerkillä. Voit esimerkiksi pohtia, kuinka ilmiö on näkynyt omassa elämässäsi ja millainen oma suhteesi siihen on. Päätä kappale tarkastelutapasi paljastavaan kysymykseen: Mitä hyviä ja huonoja puolia X:ssä sitten on?

Käsittelyosio:

Huomaa, että esseeseen pitää upottaa vähintään yksi viittaus kumpaankin aineistoon. Pohdi, mihin käsittelyosion kohtiin aineistoviittaukset sopisivat ja muista myös esittää omia ajatuksia aineistosta poimitusta.

1. Kerro ilmiön tärkeimmistä hyvistä puolista siten, että käsittelet jokaista keskeistä hyvää puolta yhden kappaleen verran. Pyri poimimaan vähintään yksi idea myös aineistosta ja kommentoi sitä.

2. Kerro ilmiön huonoista puolista siten, että käsittelet jokaista keskeistä huonoa puolta kappaleen verran. Pyri poimimaan vähintään yksi idea myös aineistosta ja kommentoi sitä.

Lopetuskappale: 

Punnitse itse, onko ilmiössä enemmän hyvää vai huonoa ja perustele näkemyksesi.