2018-03-25

Ups kun uuvuttaa…(?)

Nyt kaikkialta saa lukea, että opettajat ovat niin kovin uupuneita. Opettaja on kuitenkin ammatissaan monin tavoin etuoikeutettu: hän saa yleensä itse päättää, miten työpäivä kulkee ja minkä verran hän tekee milloinkin. Hän saa jatkuvasti opetella uutta (meillä on uudet opsit ja lopsit ja digiloikkaakin pyrähdellään) ja hänen halutaan kehittävän työpaikkaansa aktiivisesti (ne palaverit, joista valitatte - tehkää niissä jotain!!!)

Olin opintojeni ohella kerroshoitajana parissakin hotellissa. Tehokkuusvaatimukset olivat toisessa aikamoiset, ja tuntipalkka alkoi harjoittelijalla seitsemällä eurolla. Mitä tehokkaammin siivosin, sitä enemmän minulle tungettiin huoneita siivottavaksi. Pomo kehotti minua ajattelemaan, että olen robotti - niin kuulema pärjää parhaiten. Toisto. Toisto. Toisto. Toisto. Toisto. Toisto. Toisto. Toisto. Nopeuta - toistotoistotoistotoistotoisto. Illalla en jaksanut laittaa ruokaa, koska jalat eivät kantaneet. Irtisanouduin kolmen viikon työsuhteen jälkeen. En vieläkään osaa laittaa päiväpeittoa oikein. 

Nyt lukio-opena olen välillä yksittäisiä hyvin raskaita jaksoja lukuunottamatta kokenut, että lopulta uupumukseni on luksusuupumusta, johon yleensä auttaa parhaiten se, että alan tehdä töissä pieniä tai suuria muutoksia. Minä voin ja saan tehdä niitä. Kaikki eivät saa. Joillakin ei ole pienintäkään todellisten valintojen mahdollisuutta.

Minja - 14:37:02 | Lisää kommentti