Kuvan lähde: Pixabay

Tehtäviä malliesseistä

Löydät esseen teoriaa käsittelevän esityksen täältä.

Tehtävä 1

Lue seuraava essee ja vastaa tämän jälkeen kysymyksiin kokonaisin virkkein. Saat opettajalta tekstin myös monisteena.

Vielä joskus teen niin kuin huvittaa?

“Ne ei tahdo mua / ne tahtoo Ingallsin Lauran / essussaan kiltisti tottelemaan / mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran / vielä joskus teen niin kuin huvittaa / ja niitä kaduttaa”. Näin kuuluu kertosäe Maija Vilkkumaan albumilla “Meikit, ketjut ja vyöt” (2001) julkaistussa laulussa “Ingallsin Laura”. Laulu kertoo tytöstä, joka ei sopeudu koulumaailmaan: hän on kapinallinen ja kokee, että ympäristö yrittää survoa häntä tiettyyn muottiin. Sanoituksessa on intertekstuaalinen viittaus Pieni talo preerialla -TV -sarjaan ja samaa aihetta käsitteleviin romaaneihin, joiden keskeinen henkilö - Lauras Ingalls - selviytyy vaikeissa oloissa aina hyväsydämisenä, ahkerana ja vanhempiaan totellen. Laulun puhuja ei kuitenkaan ole erityisen esikuvallinen: hän ei halua olla “tunnollinen” ja “kunnollinen” vaan varastaa opettajan pankkikortin, jotta voisi paeta Lontooseen. Tyttöä voi runollisesti pitää vapaana sieluna, joka valitsee omat reittinsä. Toisaalta hän on potentiaalinen syrjäytyjä. Hänen ajatusmaailmansa tuo kipeästi esille sen, että suomalainen peruskoulu ei ole kaikille ponnahduslauta tulevaan vaan ahdistava kehikko, johon nuoresta tuntuu mahdottomalta mukautua.

Kyvyttömyydestä sopeutua kouluun puhuu myös Ylen sivustolla julkaistu artikkeli “Miesten syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa - on jumiuduttu kotiin jopa kahdeksi vuodeksi” (julkaistu 1.4.2017, luettu 11.6.2019). Artikkelissa todetaan - vähemmän yllättävästi - että miesten syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa, ja suurimmat syyt tähän ovat oppilaan ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja mielenterveyden häiriöt. Sama koskettanee naispuolisia oppilaita, vaikka heitä ei artikkelissa esille nostetakaan. Ylen artikkelin näkökulmana on etsiä syrjäytymisen syitä nuoren yksilöllisestä elämäntilanteesta. Puhuessamme syrjäytyvistä nuorista meidän tulisi kuitenkin puhua myös rakenteista, jotka syrjäytymistä edistävät.

Ehkäpä yksi keskeisimmistä syrjäytymisen alkulähteistä on nykykoulun inkluusioajattelu. Nuoret haluttiin pahamaineisilta tarkkailuluokilta takaisin tavallisiin luokkiin, sillä erityisluokkalaisuus nähtiin syvänä sosiaalisena stigmana. Nyt kaikki opiskelevat yhdessä eikä ketään eristetä, tasoryhmitetä tai muutenkaan syrjitä. Yhteisessä luokassa ovat Lassi, jolle lukeminen ja kirjoittaminen muodostavat ylitsepääsemättömän seinän, Samuli, joka ei jaksaisi keskittyä kymmentä sekuntia kauemmin, Jaana, joka elää omanlaistaan elämää asperger -lapsena, Leena, jonka maailma on masennuksen mustaama ja Aisha, joka osaa sanoa suomeksi ainoastaan “kiitos” ja “hyvää päivää”. Kaikilla heillä on erityiset tarpeensa, joihin yksi opettaja ei kolmenkymmenen hengen oppilasryhmässä pysty mitenkään vastaamaan - ja pahimmassa tapauksessa opettaja ei saa lisätukea. Ei siis mikään ihme, jos turhautunut nuori haaveilee Vilkkumaan laulun puhujan tavoin paosta Lontooseen.

Inkluusioajattelun ohella olennaisena syrjäytymisen rakenteellisena syynä voi pitää sitä, että ongelmiin puututaan liian myöhään. Ylen artikkeli tuo esille, että syrjäytyminen näkyy jo peruskoulussa, aivan kuin tämä olisi jollakin tavalla uusi tieto. Pikemminkin tulisi puhua siitä, että  syrjäytyminen voi alkaa jo kohdussa, kun apua tarvitseva äiti nauttii raskausaikana lapsen kannalta haitallisia aineita. Artikkelissa psykologi Minna Eskelin kertoo, että “nuoruus on mielenterveyshäiriöiden puhkeamisen aikaa”, aivan kuin nuoren mielenterveysongelmat olisivat jonkinlainen tyhjästä taivaalle lipuva tumma pilvi. Ongelmat, jotka voivat ulospäin näyttää yhtäkkisiltä, ovat useimmiten pitkän prosessin tulos. Mitä tekee yläkoulun kertaviikkoisella kuraattoritapaamisella lapsi, joka on saanut kasvaa koko elämänsä viinanhuuruisessa helvetissä? Nytkö, kun vuosikymmenen ongelmat viimein näkyvät ulospäin, hänen itsetuntonsa taiotaan ehjäksi?

Syrjäytymisen rakenteellisena syynä tulisi huomioida myös selkeä vaikeus, joka liittyy peruskoulusta toisen asteen opintoihin siirtymiseen. Ylen artikkelissa etsivän nuorisotyöntekijän tekijä Jarkko Siirainen kertoo, että hänen tyypillinen, syrjäytymisuhan alla oleva asiakkaansa on nuori, jonka opinnot lukiossa tai ammattikoulussa ovat keskeytyneet. Onkin selvää, että nuorelta, joka ottaa askeleen toisen asteen opintoihin, oletetaan jo suurta itseohjautuvuutta ja kykyä kantaa vastuuta. Moni nuori ei ole tähän peruskoulun yhdeksännen luokan jälkeen valmis, ei varsinkaan jos kodista ei löydy vastuullisen aikuisen mallia. Kuvitteellinen esimerkkkihenkilö, pahoista oppimisvaikeuksista kärsivä Niko, on selvinnyt vielä läpi peruskoulun arvosanoilla viisi ja kuusi, mutta ammattikoulun moderni etäopiskelu on liikaa pojalle, joka osaa tuskin kirjoittaa ja lukea. Niinikään kuvitteellisen Leenan perheessä äiti ja isä eivät ole koskaan käyneet töissä, ja lukioikäiset lapset saavat viikkorahan kannabiksena. Nytkö 16 -vuotiaan Leenan pitäisi yhtäkkiä olla vastuullisempi kuin omat vanhempansa?

Syrjäytymisen juurina kohotetaan Ylen artikkelissa näkyvästi esille myös koulukiusaaminen ja ystävien puute. Tässä artikkeli liikkuu syrjäytymisen syiden ydinalueilla. Meillä on peruskoulu, jossa kehitetään huikeita ilmiöoppimisinnovaatioita ja digipedagogiikkaa mutta ikiaikaista kiusaamista kouluista ei ole saatu kitketyksi. Monen salaisena asenteena tuntuu olevan se, että kiusaaminen kuuluu koulujärjestelmään: sosiaalisissa yhteisöissä on aina vallanpitäjiä ja heitä, jotka alistuvat vallankäytölle. Tätä mekanismia vastaan taisteleminen nähdään pohjimmiltaan turhana, joten se tehdään luvattoman laiskasti.

Opinnoista syrjäytymisellä on seurauksensa. Jos nuori ei pääse kiinni työelämään, yhteiskunta menettää valtavan määrän rahaa, ja tämän tietävät kaikki. Silti tärkein syrjäytymisen seurauksista on syvä inhimillinen kärsimys. Syrjäytyvä nuori on tosiasiassa harvoin Maija Vilkkumaan kapinallinen runotyttö, joka haluaa toimia toisin kuin muut. Ylen artikkeli piirtää osuvasti kuvaa syrjäytyjästä, joka kärsii mielenterveyden ongelmista, päihdeongelmista ja yksinäisyydestä. Tällainen syrjäytyjä ei ole omaa elämäänsä muokkaava aktiivinen toimija vaan ajelehtija poliisin ja sosiaalitoimiston armoilla.

Psykologi Minna Eskelin toteaa Ylen artikkelissa, että syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä riittävän laadukkailla peruspalveluilla. Esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen ja sosiaalityön resursseihin tulisi hänen mukaansa kiinnittää huomiota. Eskelisen ratkaisu on yksinkertainen, mutta se edellyttää myös aitoa halua auttaa koulusta putoavia taloudellisesti. Rakenteiden muuttaminen vaatii rahaa.

Taloudelliset mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisemiseen voivat olla olemassa, mutta uskaltaisin väittää, että esteeksi voivat välillä kohota asenteet. Olemme luultavasti melko haluttomia tukemaan koulupudokkaita niin kauan kuin he pysyvät etäisinä ja stereotyyppisina hahmoina, eikä syrjäytyminen ilmiönä kosketa omaa lähipiiriä. Kun syrjäytynyt nuori nähdään Maija Vilkkumaan romantisoituna kapinallisena, häntä ei tee mieli avustaa. Emme halua tukea myöskään laiskimuksia, joita videopelit nyt vain sattuvat kiinnostamaan enemmän kuin reaalimaailma tai rötöstelijöitä, jotka uhmaavat huvikseen opettajaa, poliisia ja kaupan kassaa. Emme halua antaa rahaa Leenalle, joka ei psykologin pyynnöstä huolimatta lopetan kannabiksen polttamista tai Antille, joka kehuskelee ensimmäisellä vankilakokemuksellaan. Täällä nyt ei kertakaikkiaan kukaan “tee niin kuin huvittaa” yhteiskunnan varoilla. Mutta kuinka montaa nuorta huvittaa syrjäytyä?

Merkit: noin 6600

a) Mikä on esseen pääväite ja sanoma? Millaisia tavoitteita voit hahmottaa tekstille?

b) Alleviivaa esseestä ydinvirkkeet.

c) Onko essee pääosin pohtiva vai kantaaottava? Perustele.

d) Kuinka monta käsittelykappaletta esseessä on?

e) Tarkastele käsittelyosion rakentumista.

• Missä kappaleissa kerrotaan tarkasteltavan ilmiön syitä?
• Missä kerrotaan ilmiön seurauksia?
• Missä kirjoittaja tarjoaa ratkaisuehdotuksen?

f) Arvioi kriittisesti kirjoittajan perusteluja. Oletko selvästi samaa tai eri mieltä joistakin esseen kohdista? Miksi?

g) Poimi kolme tekstin kohtaa, joissa havainnollistetaan kuvattavaa ilmiötä käytännön esimerkein. Alleviivaa esimerkit katkoviivalla.

h) Minkä antaisit esseen arvosanaksi? Miksi?