Kuvan lähde: Pixabay

Väittelyyn!

Millainen on hyvä väittelijä?

Hyvään väittelijään voidaan liittää monenlaisia ominaisuuksia, joista osa  riippuu väittelytilanteesta. Kun puolustat kantaasi arjen tilanteissa työelämässä tai opiskelussa, muista ainakin seuraavat:

1. Hyvä väittelijä ilmaisee itseään selkeästi. Hän ei siis jaarittele tai kiertele ja kaartele. Hän ei myöskään jankuta samaa perustelua.

2. Hyvä väittelijä kuuntelee vastapuolen perusteluja aidosti ja myös reagoi niihin. Tarpeen tullen hän voi tehdä myönnytyksiä. Hyvä väittelijä ei puhu päälle.

3. Hyvä väittelijä on asiallinen. Hän ei kiihdy eikä käyttäydy vastapuolta kohtaan aggressiivisesti. Myös kehonkieleen on syytä kiinnittää huomiota.

4. Hyvä väittelijä on valmistautunut väittelyyn. Hän tuntee omat perustelunsa ja on pohtinut myös vastapuolen mahdollisia perusteluja ja reagointiaan niihin.



Suulliset väittelyt

Muodostakaa noin viiden hengen kokoisia ryhmiä. Yksi ryhmästä on tarkkailija ja muut väittelevät valitsemistaan aiheista. Tehkää harjoitus ainakin kolmesti niin, että mahdollisimman moni pääsee väittelemään ja tarkkailemaan. Keksikää väittelyiden aiheet itse tai valitkaa seuraavista:


  • Elokuvien ikärajat ovat turhia.
  • Armeijan käymisen pitäisi tulla pakolliseksi myös naisille.
  • Pakollisesta asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
  • Koulujen digitalisaatio on mennyt liian pitkälle.
  • Ajokortin saamisen ikärajaa pitäisi laskea/nostaa.
  • Alkoholin ostamisen ikärajaa pitäisi laskea/nostaa.
  • Koulussa pitäisi luopua numeroarvioinnista.
  • Maan ulkopuolella on elämää.
  • Lukio antaa paremman pohjan elämälle kuin ammattikoulu.
  • Puhelimet pitäisi aina kerätä koulussa pois ennen oppitunnin alkua.
  • Kaikkien tulisi siirtyä kasvisruokavalioon.
  • Lukion oppilaiden tulisi voida vaikuttaa koulun opettajavalintoihin.
  • Jumala on olemassa.
  • Kissa on parempi lemmikki kuin koira/ Koira on parempi lemmikki kuin kissa.
  • Eläinkokeet ovat tarpeettomia.
  • Suomen yleinen asevelvollisuus pitäisi lakkauttaa.
  • Raha tuo onnea.
  • Some on enimmäkseen turhuutta.
  • Kouluihin pitäisi saada koulupuvut.
  • Suomen pitäisi lakata ottamasta vastaan pakolaisia.
  • Homoparien pitäisi saada adoptio-oikeus.
  • Kaunokirjallisuuden lukeminen on yliarvostettua.
  • Miehen ja naisen stereotyyppiset roolit ovat biologisesti määräytyneitä.
  • Monikulttuurisuus tuhoaa kulttuurin.
  • Suomessa palkkatulojen verostusta pitäisi nostaa/laskea.
  • Suomeen pitäisi saada kuolemanrangaistus.
  • Suomessa rikosten rangaistuksia pitäisi ylipäätään koventaa.
  • Suomessa pitäisi sallia eutanasia.
  • Yksiavioisuus on este hyvälle parisuhteelle.
  • Koulu tuhoaa luovuuden.
  • Pornografiasta pitäisi tehdä laitonta.
  • Koulukiusaamisesta pitäisi määrätä sakkoja.
  • Pieni lukio on opiskelupaikkana selvästi huonompi kuin iso lukio.
  • Abortti tulisi kieltää.
  • Lukion oppiaine X on turha.
  • Suomen tulisi liittyä Natoon.
  • Kaupungissa on parempi asua kuin maaseudulla.
  • Oppilaiden pitäisi saada osallistua opettajien valintaan.
  • Naisen paikka on kotona.
  • Työttömyys on ihmisen omaa syytä.
  • Oppitunneille osallistumisen pitäisi lukiossa olla vapaaehtoista.
  • Mopoautot ovat hulluutta.
  • Kuolemattomuus on tavoiteltavaa.
  • Vanheneminen on hyvä asia.


Tarkkailijan apukysymykset:

a) Kumman osapuolen perustelut olivat vahvempia?

b) Miten luonnehtisit väittelyn osapuolien käytöstä ja emotionaalisia reaktioita?

c) Miten selkeästi väittelyn osapuolet ilmaisivat itseään?

d) Miten luonnehtisit väittelijöiden nonverbaalista viestintää?

e) Miten hyvin osapuolet kuuntelivat toisiaan? Olivatko osapuolet aidosti vuorovaikutuksessa?