Johdatus lukutaitovastaukseen tekstilajina

1. Lue ensin Susanna Alakosken Sikalat -romaanin (2007) katkelma täältä ja vastatkaa yhdessä seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä on tekstin aihe eli mistä teksti kertoo yhdellä virkkeellä ilmaistuna?
• Mitä saat selville ja voit päätellä katkelman minäkertojasta? (ikä, perhesuhteet, asuinpaikka)
• Millainen on minäkertojan vanhempien välinen suhde? Perustele.
• Millaisia hahmojen väliset suhteet ovat "Kokkolan mummin" luona? Miksi?
• Millaisia hahmojen väliset suhteet ovat "Helsingin isoäidin" luona? Miksi?
• Millaisia teemoja tekstillä on? Voitko hahmottaa katkelmasta tarkempia tavoitteita.

2. Perehdy lukutaitovastaukseen tekstilajina täällä soveltuvin osin. Lue sitten mallivastaus ja merkitse vastaukseen opettajan osoittamalla tavalla, kuinka vastauksen rakenteessa on hyödynnetty H-E-P-tekniikkaa.

Susanna Alakosken vuonna 2007 julkaiseman Sikalat- romaanin luvun keskeiseksi teemaksi kohoaa perhesuhteiden vaihteleva dynamiikka, johon perheen vanhempien runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa kielteisesti. Luku antaa alkoholinkäytöstä niin kielteisen vaikutelman, että teksti vaikuttaa myös alati Suomessakin ajankohtaiselta yhteiskunnalliselta kannanotolta erityisesti vanhempien alkoholismista kärsivien lasten puolesta.

Luvun keskeisten sivuhenkilöiden, äiti Ailin ja isä Kimmon, välinen suhde kuvataan jännitteiseksi. Kertoja mainitsee, että he riitelevät matkan jokaisessa vaiheessa paitsi Kokkolan mummin luona: matkaan valmistauduttaessa, menomatkalla junassa ja lopuksi vielä Helsingin mummin luona. Kertoja ei avaa tarkemmin vanhempien riitojen syitä, mutta niiden päävaikuttimeksi hahmottuu alkoholi, jota riitelyn hetkellä on yleensä nautittu. Vanhempien välejä saattaa hiertää myös heikko taloudellinen tilanne: ryyppääminen on aiemmin estänyt perheen lomamatkoja Suomeen äidin sanojen mukaan ja matkan lopussa rahat ovat vanhempien mukaan lopussa. Riitelyn taustalla voi vaikuttaa myös se, että vanhemmat eivät pysähdy reflektoimaan omaa käytöstään eivätkä ota vastaan pyyntöjä ja kritiikkiä, joka voisi auttaa heittää toimimaan tasapainoisemmin. Esimerkiksi lasten vanhempien  juomista koskevat pyynnöt ja Helsingin isoäidin luona edes isoäidin jyrkkä vaatimus liikaa juovien vanhempien poistumisesta eivät näytä vaikuttavan vanhempiin lainkaan. Lukijalle piirtyykin kuva pitkälle edenneestä alkoholismista.

Kokkolan mummin luona koko perhe tuntuu löytävän hetkellisen harmonian, vaikka miljöö onkin köyhä. Koko perhe istuu puutarhassa kauan yhdessä, äiti ja isä nauttivat viiniä tappelematta ja isä laulaa mummin kanssa. Harmoniaa voi mahdollistaa se, että Kokkolan mummon luona on varsin vapaata: mummi ei huomauttele vanhempien käytöksestä ja lapset saavat puuhastella luonnon helmassa ilman suurempia rajoituksia. Vanhempien ja Kokkolan mummin välillä ei vallitse hierarkkista asetelmaa, sillä kaikkien talous on heiveröisellä pohjalla ja lisäksi erityisesti isä tuntee Kokkolan mummin luona palanneensa juurilleen, jopa niin, että että minäkertoja kokee ymmärtävänsä nyt, miksi isä kaipaa niin Suomeen. Vihjaus kaipuuseen voi viestiä siitä, että perheen siirtolaisasema Ruotsissa ei välttämättä ole helppo ja saattaa heijastua kielteisesti myös perheen sisäisiin suhteisiin.

Helsingin isoäidin luona koko perheen tunnelma on jännittynyt ja isoäiti pyytää vanhempia poistumaan pian näiden alkoholinkäytön takia. Syynä avoimeen konfliktiin voi olla se, että Helsingin isoäiti ei hyväksy juomista ja tuo tämän myös esille, mutta vanhemmat ajattelevat tämän asettuvan myös tarkoituksellisesti heidän yläpuolelleen: perheen äiti esimerkiksi luonnehtii isän äitiä “paskantärkeäksi”. Varakas miljöö “hienoine esineineen” vielä alleviivaa isoäidin ja perheen vastakkainasettelua.
Läpi romaanin katkelman minäkertojana toimii Leena, joka on vielä pieni lapsi, ja kertojan ikä heijastuu tapaan, jolla aikuisten väliset suhteet välittyvät lukijalle. Kerronta on aukkoista eikä lapsi valaise ilmiöiden syy-seuraussuhteita - esimerkiksi sitä, miksi perheen tunnelma on niin erilainen erilaisissa ympäristöissä.