Nuortenkirjoja

Seuraavat romaanit ovat nuortenromaaneja. Osa romaaneista sopii oikein nuorellekin lukijalle - osa taas ei. Juttele kirjavalinnastasi opettajan kanssa, mikäli olet epävarma.

Holly Bourne: Oonko ihan normaali? (2019), 412 s. painoksesta riippuen

16-vuotias Evie kärsii esimerkiksi puhtauteen liittyvistä pakko-oireista, mutta hän haluaa juhlia, tavata poikia ja höpöttää mukavia ystäviensä kanssa. Vaikka romaani käsitteleekin mielenterveysongelmia, se on pohjimmiltaan humoristinen ja kevyt ja sopii myös vähemmän lukeneelle.

Elizabeth Acevedo: Runoilija X (2019), n. 370 s.

Kyseessä on säeromaani, joka on nopealukuinen mutta välttämättä erityisen helppo. New Yorkin Harlemissa elävä tyttö nauttii kirjoittamisesta, tutustuu seksuaalisuuteensa ja selventää välejään uskontoon. Palkittu nuortenkirja vetää mukaansa myös vähemmän lukeneen.

Nadja Sumanen: Terveisin Seepra (2017), 264 s.

Iriksen perheessä kaikki on näennäisesti hyvin: äiti pitää elämäntapablogia, isä on rahakkaassa työssä ja Iris itse on kaunis yläkoulua päättävä balettikeiju. Salassa Iris viiltelee ja veli Kim käyttää huumeita. Miten lakata suorittamasta elämää ja alkaa elää todella? Miten irrottautua ongelmista, jotka näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle? Hieno, aikuislukijallekin sopiva nuortenromaani.

Deborah Spungen: Nancy (1983), n. 360 s. 

Legendaarisen Sex Pistols -yhtyeen reunamilla pyörineen Nancy Spungenin koskettava elämäntarina, joka kerrotaan äidin näkökulmasta. Nancy ei vaikuta normaalilta lapselta: hän on jatkuvasti vihainen ja onneton. Perhe yrittää parhaansa, mutta Nancy ajautuu jo nuorena rumaan huumemaailmaan. Kun Nancy tutustuu ihailemansa punk-yhtyeen basistiin Sid Viciousiin, hän on astunut tielle, jolta ei ole enää paluuta. Teos on ollut opiskelijoiden keskuudessa tykätty ja paljon valittu. Romaani ei sovellu herkälle lukijalle.

Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja (1947), n. 200 s.  

Teos koostuu aidoista päiväkirjamerkinnöistä, joita teini-ikäinen Anne tekee Salaisessa siivessä, johon hänen juutalaistaustainen perheensä on piiloutunut natseilta. Elämä tiiviissä, tarkoin salatussa yhteisössä ei ole aina helppoa. Päiväkirja jää kesken, sillä lopulta natsit löytävät Salaisen siiven. Anne Frank menehtyi maaliskuussa 1944 Bergen-Belsenin keskitysleirillä. Romaani ei sovellu herkälle lukijalle. Teos on ollut opiskelijoiden keskuudessa pidetty ja paljon valittu.

Mark Haddon: Yöllisen koiran merkillinen tapaus (2003), n. 270 s.

Matemaattisesti äärimmäisen lahjakas Aspergerin oireyhtymää sairastava poika löytää naapurin koiran kuolleena ja päättää alkaa tutkia tapausta. Samalla taustalla värjyvät perheogelmat, joista poika ei oikein saa otetta. Palkitun romaanin viehätys perustuu ennen kaikkea päähenkilön hauskan ja koukeroisen, valtavirrasta poikkeavan ajatusmaailman kuvaukseen. Sopii hyvin myös yläkouluikäiselle.

Kate Thompson: Yön eläjä (2010), n. 270 s.

Bobby on 14 -vuotias irlantilaispoika, jonka jengielämään kuuluvat huumeet ja rikokset. Äiti päättää pelastaa Bobbyn, ja perhe muuttaa syrjäiselle maaseudulle taloon, jonka edellinen asukas on kadonnut salaperäisesti. Bobbya maalaisympäristö ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta sitten alkaa käydä selväksi, että kotitalossa kummittelee, ja ehkä paikalla on tapahtunut murha. Realistista kerrontaa ja fantasiaa sekoittava romaani. Sopii hyvin myös yläkouluikäiselle.

Delphine de Vigan: No ja minä (2012), n. 230 s. painoksesta riippuen

Lou on hyvin älykäs 13 -vuotias tyttö, joka päättää tehdä esitelmän kodittomuudesta. Hän tutustuu No -nimiseen, vanhempiensa hylkäämään, kodittomaan tyttöön, ja yllättäen vanhemmat suostuvat ottamaan tytön luokseen asumaan. Älykkyydestään huolimatta Lou on kuitenkin lapsellinen: hän ei ymmärrä, etteivät kodittoman mielenterveysongelmat, traumaattiset kokemukset ja riippuvuudet ole niin vain ohitettavissa. Kirjaan mahtuu sivujuonena myös pieni rakkaustarina. Palkittu teos edustaa laadukasta, ajatuksia herättävää nuortenkirjallisuutta, jonka parissa myös aikuislukija viihtyy.

Laura Lähteenmäki: North End -Niskaan putoava taivas (2012), n. 260 s.

Eletään tulevaisuuden Suomessa, jonne ilmastonmuutos on tuonut hyisen säätilan, ja peruselintarvikkeistakin pitää säästää. Yläkouluikäinen Tekla on joutunut muuttamaan uudelle, pohjoiselle paikkakunnalle ilman ystäviään, ja erilaisten satumusten seurauksena hän päätyy viettämään viikon yksin kotona veljensä kanssa. Tekla päättää ottaa uudesta itsenäisyydestään kaiken irti, mutta dystopian maailmassa olosuhteet ovat kovat. Laadukkaan nuortenkirjan lukee aikuinenkin mielihyvin, ja myös sarjan kaksi jatko-osaa ovat lukemisen arvoisia. Sopii hyvin myös yläkouluikäiselle.

Laura Lähteenmäki: Iskelmiä (2013), 230 s.

16 -vuotias Aino ei ole koskaan kuulunut yläkoulun tavoitelluimpiin tyttöihin - päinvastoin hän on kokenut olevansa hyvin tavallinen, vähän ulkopuolinenkin. Yhtäkkiä pidetty ja ihailtu Samuli haluaa alkaa seurustella Ainon kanssa, ja Ainosta tuntuu kuin taivas avautuisi. Mutta Samulin seura ei ole aivan sitä, mitä Aino on kuvitellut. Vähitellen suhteeseen astuvat mustasukkaisuus ja väkivalta, ja Aino joutuu kysymään itseltään, miten paljon rakkauden vuoksi on kestettävä. Teos on ollut lukijoiden keskuudessa pidetty.

Salla Simukka: Punainen kuin veri (2013), n. 270 s.

Lumikki -nimisestä lukiolaistytöstä kertovan sarjan aloitusosassa nuori tyttö sotkeutuu kuin vahingossa huumekauppaan ja on äkkiä hengenvaarassa. Teos on koukuttavaa luettavaa ja sopii pieneksi välipalaksi aikuislukijallekin. Sarjasta on ilmestynyt vielä kaksi muuta osaa. Sopii yläkouluikäiselle.

Salla Simukka: Jäljellä (2012), n. 220 s.

Opiskelijan vinkkaama herkkupala dystopiakirjallisuuden ystävälle. Eletään tulevaisuuden Suomessa, jossa nuoret on jaoteltu erilaisiin ryhmiin taipumustensa mukaan. Emmi ei tunnu kuuluvan mihinkään ryhmään, ja hän kokee olevansa ulkopuolinen. Ympäristöönsä kyllästynyt Emmi päättää karata, mutta kukaan ei tule etsimään häntä. Kotiin palattuaan tyttö huomaa, että kaikki maailman ihmiset ovat kadonneet - vain hän näyttää olevan jäljellä. Teos sopii myös yläkouluikäiselle.

Nadja Sumanen: Rambo (2015), n. 240 s.

Rambo on poika, joka ei tiedä normaalista arjesta - kun äiti on syvästi masentunut ruoka-ajat tuppaavat unohtumaan, ja yhteiset hetket läksyjen parissa jäävät viettämättä. Rambo pääsee kuitenkin kesälomalla unohtumattomalle mökkireissulle ja tutustuu ylimieliseen tyttöön, jonka kotona kulissit ovat kunnossa. Kun syrjäytymisvaarassa oleva poika ja varakas pintaliitäjä kohtaavat, syntyy kitkaa mutta myös yllättäviä tunteita. Teos on helppolukuinen ja imaisee nopeasti mukaansa myös kokemattoman lukijan. Sopii yläkouluikäisellekin.

Patricia McCormick: Viilto (2009), n. 170 s.

Callie on 15 -vuotias tyttö, joka viiltelee itseään - pahasti. Callie joutuu psykiatriseen sairaalaan, jossa hän tutustuu monenlaisista ongelmista kärsiviin nuoriin. Mutta Callie ei tahdo avautua - ei terapeutille eikä muille nuorille. Lopulta synkeitä sävyjä sisältävästä romaanista kasvaa silti selviytymiskertomus. Kyseessä on nuortenromaani, joten teksti on helppolukuista. Romaani ei kuitenkaan sovellu herkälle eikä kovin nuorelle lukijalle.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Siljan laulu (2007), n. 240 s.

Siljan elämässä kaikki ei ole kohdallaan: kirjailijaisä kuolee yllättäen, eivätkä ystävät ja poikaystävä osaa auttaa Siljaa surutyössä. Onneksi pelastukseksi löytyy musiikki, ja Silja pääsee kokemaan jotakin aivan uutta - hänestä tulee hienon tyttöbändin laulaja. Romaani on surullisista lähtökohdistaan huolimatta ennen muuta tarina selviytymisestä, ystävyydestä ja musiikin kantavasta voimasta. Sopii myös yläkouluikäiselle.

Kira Poutanen: Ihana meri  (2001), n. 280 s.

Nuortenkirja. Tunnollinen Julia tavoittelee yhdeksännellä luokalla kymppejä todistukseen ja harrastaa tosissaan liikuntaa. Julia haluaa laihduttaa, ja kuin huomaamatta hän sairastuu vakavaan anoreksiaan. Romaani saa pohtimaan esimerkiksi nuoria naisia kohtaan suunnattuja ulkonäkövaatimuksia. Teos on ollut opiskelijoiden keskuudessa paljon valittu mutta mielipiteitä jakava. Sopii hyvin myös yläkouluikäiselle.

Terhi Rannela: Taivaan tuuliin (2012), n. 280 s.

Nuortenkirja. Romaanissa traagisesti äitinsä menettänyt, koulukiusattu Aura päättää räjäyttää entisen koulunsa. Teos kuvaa Auran elämän vuosia, jotka edeltävät räjäytyspäätöstä. Keskeiseksi teemaksi kohoaa vallankäyttö ihmissuhteissa, myös nuoreksi aikuiseksi varttuneen Auran parisuhteessa. Ei sovellu herkälle lukijalle.

Laura Lähteenmäki: Yksi kevät (2018), n. 160 s.

Romaanissa käsitellään vuoden 1918 tapahtumia teini-ikäisten tyttöjen näkökulmasta. Nuoruudestaan huolimatta kaverukset haluavat auttaa punaisia voittoon ja päätyvät huolehtimaan haavoittuneista vallatussa huvilassa. Nopeasti tilanne kuitenkin kärjistyy, ja tyttöjen on tartuttava itsekin aseisiin. Romaani on nopealukuinen ja sopii myös vähemmän lukeneelle.