Sota ja rakkaus kohtaavat

Fernando Aramburu: Äidinmaa (2020), 664 s.

Terrorismi repii Baskimaalla kaksi ystävystä irti toisistaan ja tuhoaa perheitä. Äänen saavat sekä terroristi että hänen uhrinsa, ja kokonaisuus on vaikuttava. Romaani vaatii monine näkökulmineen ja aikatasoineen hieman syventymistä mutta palkitsee lukijansa.

Minna Rytisalo: Lempi (2016), n. 230 s.

Lapin sota heittelee ihmisiä, mutta romaanin ytimessä on rakkaus, joka saa erilaisia, vaarallisiakin muotoja. Kehuttu romaani sopii ehkäpä hieman kokeneemmalle lukijalle.

Anni Kytömäki: Kultarinta (2014), n. 650 s. 

Varakkaan kartanon haaveksiva poika rakastuu köyhään pyykkärityttöön, joka ajautuu punaisten puolelle vuoden 1918 tapahtumissa. Pariskunta saa lapsen, mutta perhe hajoaa ja isä ja tytär ajetaan erilleen. Romaanissa luonnolla on aivan erityinen rooli. Sopii hieman kokeneemmalle lukijalle. 

Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme (2013), n. 500 s. 

Kertomus venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan vaiheista. Runoilija perheineen joutuu maanpaon jälkeen Stalinin vainojen uhriksi. Upea kertomus, jossa painopiste on pikemminkin ilmaisussa kuin äkkinäisissä juonenkäänteissä. Sopii jo hieman kokeneemmalle lukijalle. 

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen (1945), n. 800 sivua.

Viihdyttävä ja helppolukuinen teos, jonka pituutta ei kannata säikähtää. Sinuhe on muinaisessa Egyptissä syntynyt orpolapsi, joka kohoaa faaraon lääkäriksi. Mukana on tulista rakkautta, sotaa ja uskonnollista kiihkoa. Sinuhe ei ole vaikeatajuista taidekirjallisuutta vaan pikemminkin juonivetoinen seikkailukertomus.

Anne Swärd: Vera (2018), 370 s.

Ranskalaistyttö onnistuu pakenemaan fasistien vainoa 1940 -luvun Ruotsiin, mutta suuri rakkaus jää natsien kynsiin ja uuden perhepiirin tunnelma on jääkylmä ja omituinen. Tarina tempaa mukaansa ja sisältää mitä uskomattomimpia juonenkäänteitä. Kyseessä on hauska yhdistelmä saippuaoopperaa ja taidekirjallisuutta.

Heidi Köngäs: Sandra (2017), 285 s.

Sandra on juuri perustanut perheen, kun vuoden 1918 tapahtumat tempaavat aviomiehen mukaansa. Teos tuo raikasta naisnäkökulmaa Suomen sisällissotaan. Romaani sopii lukijalle, joka pystyy seuraamaan monessa aikatasossa etenevää, usean kertojan kertomaa kokonaisuutta.

 Heidi Köngäs: Mirjami (2019), 348 s.

Mirjami -romaanissa Sandran perheen tarina jatkuu, mutta jatko-osa on itsenäinen eikä sen ymmärtäminen edellytä aiemmin ilmestyneen romaanin lukemista. Eletään talvi- ja jatkosodan aikaa, ja Mirjami rakastuu väärään mieheen. Arki kotirintamalla on raskasta, eikä tuhoavasta rakkaudesta ole helppoa päästää irti.

Pajtim Statovci: Bolla (2019), 240 s.

Vaikuttavassa romaanissa homoseksuaali pariskunta on juuri löytänyt toisensa, kun sota pakottaa heidät erilleen. Romaanin päähenkilö on kylmä perheenisä, joka sortaa vaimoaan. Luvassa ei ole onnellista loppua, vaan olosuhteet repivät ihmismielen riekaleiksi. Romaani on nopealukuinen, mutta ope suosittelee sitä jo hieman enemmän lukeneelle.