Kuvan  lähde

Kielenhuollon musta lista

Kiitos materiaali-ideoista äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Leena Saariluomalle, jonka sivuston löydät täältä.

Seuraavaan "Kielenhuollon mustaan listaan" on kerätty virhetyyppejä, jotka ovat lukion tekstilajeissa erityisen yleisiä. Tarkasta tekstisi aina huolellisesti, jotta olet varma, että siinä ei esiinny ainakaan tässä mainittuja virheitä.

Seuraavassa esityksessä sinisellä merkityissä kohdissa ei ole virhettä, kun taas punaisella merkityt kohdat ovat virheellisiä.

Pilkkusäännöt

Monissa esseeteksteissä pilkkuja on joko liian vähän tai liikaa. Voit lukea yleisistä pilkkuvirheistä esimerkiksi täältä. Sinun tulee osata laittaa pilkku ainakin päälauseen ja sivulauseen välille, listauksiin sekä irrallisiin lisäyksiin.  Huomaa, että myös päälauseiden ja kahden sivulauseen välinen pilkutus on hyvä osata, mikäli tavoittelet äidinkielestä korkeaa arvosanaa.

1. Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee pilkku. Kertaa päälauseen ja sivulauseen välisen pilkutuksen yleissäännöt täältä. Sivulausetyypit taas voit palauttaa mieleesi  täältä.

2. Pelkällä pilkulla ei voi yhdistää kahta erillistä lausetta.

Virheellinen tapa: Hän oli niin kaunis, halusin heti suudella häntä.

Virheellinen tapa: Me opiskelemme koulussa paljon, olen myös oppinut uusia asioita.

Virheen voi korjata esimerkiksi jakamalla rakenteen kahdeksi erilliseksi virkkeeksi tai käyttämällä lauseiden välillä ja -konjunktiota.

Oikea tapa: Hän oli niin kaunis. Halusin heti suudella häntä.

Oikea tapa: Hän oli niin kaunis, ja halusin heti suudella häntä.

3. Pilkkua voidaan käyttää myös irrallisissa lisäyksissä.

Mari, tavattoman ahkera tyttö, oli yllättäen kyllästynyt rehkimään.

Hän tuijotti minua hiljaa, selvästi varoen.

4. Älä laita pilkkua ennen kuin-sanaa. 

Kuin -sanan eteen tulee pilkku vain, jos sana aloittaa kokonaisen predikaatillisen sivulauseen, eikä pilkku on tällöinkään välttämätön. Mikäli pääsääntöä ei hahmota, on helpointa jättää pilkku aina pois.

Olen nyt rohkeampi kuin nuorempana.=> Huomaa, että pilkkua ei käytetä.

Hän juoksi pihan poikki kuin olisi halunnut paeta kaikkia. => Pilkku on mahdollinen ennen kuin-sanaa, mutta sen voi myös jättää pois.

Kongruenssi

Lauseessa predikaatti eli persoonamuodoissa taipunut verbi mukautuu subjektiin: Jos tekijä on monikollinen myös predikaatin pitää olla. Yksiköllisen tekijän kanssa predikaattikin on yksikössä. Ilmiötä kutsutaan nimityksellä "kongruenssi".

Virheellinen tapa: Matti ja Maija poimii omenat. 

Oikea tapa: Matti ja Maija poimivat omenat.

Virheellinen tapa: Heidän luokkaansa häiritsi hankalat opettajat 

Oikea tapa: Heidän luokkaansa häiritsivät hankalat opettajat.

Pronominit joka ja mikä relatiivilauseen alussa

Pronomini "joka" viittaa suoraan relatiivilauseen alussa suoraan edelliseen sanaan, kun taas pronomini "mikä" viittaa koko edeltävään lauseeseen. Pronomineja ei tule sekoittaa keskenään.

Virheellinen tapa: Minä näin naisen, mikä kantoi suurta koria.

Oikea tapa: Minä näin naisen, joka kantoi suurta koria.

Virheellinen tapa:  Kaupungilla oli aivan hiljaista, joka hieman hermostutti häntä.

Oikea tapa: Kaupungilla oli aivan hiljaista, mikä hieman hermostutti häntä.

Tarpeettomat täytesanat

Älä käytä niin -sanaa sivulauseen alussa ennen pilkkua. Voisi sanoa, että “niin” on “puhekielen pilkku”, joka ei kuulu kirjoitettuun kieleen.

Virheellinen tapa: Jos haluaa oppia, niin tarvitsee välillä keskittyä tylsiinkin asioihin.

Oikea tapa: Jos haluaa oppia, tarvitsee välillä keskittyä tylsiinkin asioihin.

Älä käytä että -sanaa epäsuorasti kysyvän sivulauseen alussa.

Virheellinen tapa: Hän halusi tietää, että menemmekö ulos tänään.

Oikea tapa: Hän halusi tietää, menemmekö ulos tänään.

Yhdyssanojen oikeinkirjoitus

Voit kerrata yhdyssanojen oikeinkirjoituksen täältä. Huomaa erityisesti yhdysmerkin oikea käyttö esimerkiksi lyhenteitä ja erisnimiä sisältävien sanojen kohdalla: A -ryhmä, Tuntematon sotilas -romaani

Ison ja pienen alkukirjaimen valinta

Lue yksityiskohtaiset ohjeet aiheesta Särmä -digikirjasi sivulta 365.

Omistusliitteen käyttö

Kun persoonapronomini esiintyy genetiivimuodossa (minun, sinun, hänen, meidän, teidän heidän), tarvitset usein omistusliitteen.

Virheellinen tapa: Hänen luokalla on monia opiskelijoita.

Oikea tapa: Hänen luokallaan on monia opiskelijoita

Virheellinen tapa: Heidän hyvin suuri koira jolkotti pellolla.

Oikea tapa: Heidän hyvin suuri koiransa jolkotti pellolla.

Puhekieliset sananvalinnat

Puhekieliset muodot on merkitty virkkeisiin punaisella värillä.

Virheellinen tapa: Tämä juttu on aika vaikea. 

Oikea tapa: Tämä asia on aika vaikea.

Virheellinen tapa: Runon pätkä ilmentää rakastumista tunnekokemuksena.

Oikea tapa: Runon katkelma ilmentää rakastumista tunnekokemuksena.

Englannin mallin mukaiset rakenteet

Englannin mallin mukaista sinä-passiivia tulisi välttää.

Virheellinen muoto: Jos sinä opiskelet, kehityt kyllä.

Oikea muoto: Jos opiskelee, kehittyy kyllä.

Oikea muoto: Jos lukiolainen opiskelee, hän kehittyy kyllä.

Vajaat virkkeet

Älä tuota koskaan vajaita, predikaatittomia lauseita 

Virheellinen tapa: Taas oiva esimerkki ihmisen laiskuudesta.

Oikea tapa: Tämä on taas oiva esimerkki ihmisen laiskuudesta.

Virheellinen tapa: Voiko hyväksi häviäjäksi oppia?. Ehkä toiset mutta lopulta aika harva.

Oikea tapa: Voiko hyväksi häviäjäksi oppia? Ehkä toiset voivat kehittyä näin mutta lopulta aika harva oppii häviämään.

Metateksti esseen osana

Metateksti on eräänlaista oman tekstin juontamista ja tekstin rakenteen selittämistä. Esimerkiksi satojen sivujen mittaisessa tieteellisessä tutkielmassa sillä voi olla paikkansa, mutta äidinkielen esseeseen eli kirjoitustaidon vastaukseen metateksti ei kuulu. 

Vältä tämänkaltaisia ilmauksia:

Tulen tässä esseessä käsittelemään….

Kuten alussa mainitsin…

Huomaa, että on myös tarpeetonta selostaa omaa työskentelyprosessiaan tähän tapaan: Luettuani aineistot huomasin...Aluksi minulle oli epäselvää, mitä runossa tarkoitettiin.