Kuvan lähde

Mikä on lukutaitovastaus?

Tutustu myös aihetta käsittelevään diaesitykseen täällä. (linkki)

Lukutaitovastaus edellyttää analyyttista luentaa

Lukutaitovastaus on lukion tekstilaji, jossa analysoidaan annettua aineistoa määrätyn tehtävänannon pohjalta. Tehtävänanto ohjaa tutkimaan aineistoa tietystä näkökulmasta. Lukija voi esimerkiksi tarkastella, millaisia runolle ominaisia piirteitä tekstissä on tai miten mainosvideo myy tuotetta. On tärkeää ymmärtää tehtävänanto oikein ja noudattaa sitä huolellisesti. Löydät apua erilaisten tehtävänantojen tulkintaan täältä (linkki).

Lukutaitovastauksessa aineistoa luetaan analyyttisesti eli eritellen. Analyyttinen lukeminen tarkoittaa, että lukija ryhmittelee tekstin erilaisia elementtejä loogisesti, pohtii, kuinka tekstin merkitykset rakentuvat ja suhteuttaa havaintonsa tekstin tavoitteisiin. Mikäli tehtävänä on tarkastella novellin päähenkilöstä välittyvää kuvaa, analyyttinen lukija voi tehdä havaintoja esimerkiksi henkilöhahmon ulkonäöstä, käytöksestä ja puhetavasta ja pohtia, millainen kokonaisvaikutelma henkilöhahmosta havaintojen pohjalta syntyy ja kuinka hahmon avulla rakennettaan novellin teemoja. Jos tehtävänä on tarkastella mainosjulisteen keinoja myydä tuotetta, lukija voi tarkastella esimerkiksi julisteen tekstiä, julisteen kuvan sisältöä, asettelua ja värimaailmaa ja pohtia, millaisia myönteisiä mielikuvia julisteen eri elementtien avulla liitetään myytävään tuotteeseen. Erittelyssä tarkasteltava ilmiö jaetaan siis osiin ja osien merkitystä kokonaisuudessa pohditaan.

Analyyttinen luenta on tarkkaa ja etenee vaiheittain. Ensin aineisto luetaan silmäillen ja lukija huomioi aineiston  tekstilajin, tekstin tavoitteet, tekstin erilaiset osat ja keskeisimmän sisällön. Kun lukija on muodostanut tekstistä kokonaisvaikutelman, hän lukee tekstin uudelleen useita kertoja ja poimii aineistosta valikoiden tehtävänannon kannalta tärkeitä seikkoja, joista tekee päätelmiä. Lukija tekee huolelliset, laajat muistiinpanot esimerkiksi listausta tai miellekarttaa hyödyntäen, ja alkaa vasta tämän jälkeen kirjoittaa vastausta. Löydät lisätietoa lukutaitovastauksen kirjoitusprosessista täältä (linkki tulossa).

Analyyttinen lukija keskittyy vastaamaan tehtävänantoon - ja vain siihen. Hän ei referoi aineistoa turhaan tai kerro siitä omia mielipiteitä. Lukutaitovastauksessa oletus on, että vastaanottaja tuntee aineiston, joten aineiston sisältöä ei tarvitse selostaa. Jos tehtävänä on tarkastella novellin päähenkilön rakentumista, analyyttinen lukija ei myöskään ota kantaa siihen, mitä mieltä hän itse on päähenkilöstä tai novellista. Mikäli lukija analysoi mainoksen keinoja myydä tuotetta, hän ei tuo esille, kuinka vakuuttavana hän itse pitää mainosta.

Lukutaitovastauksen tekijä käyttää analyysissa tarkoituksenmukaisia käsitteitä, jotka tulee lukio-opintojen kuluessa opetella ulkoa. Mikäli vastauksen kirjoittaja analysoi novellia, hän voi puhua esimerkiksi henkilöhahmoista, miljööstä, motiiveista, kertojasta ja teemoista. Mikäli analyysin kirjoittaja tarkastelee sanomalehtitekstin rakennetta, hän voi puhua pääotsikosta, alaotsioista, ingressistä, kuvateksteistä ja kuvista. Käsitteitä ei erikseen määritellä kuten reaaliaineiden vastausteksteissä.

Lukutaitovastauksen rakentamisessa apuna ovat aina tekstianalyysin peruselementit, joista löydät lisää tietoa suppeassa muodossa täältä (linkki tulossa) ja laajemmassa muodossa täältä (linkki tulossa). Tekstianalyysin peruselementit ovat elementtejä, joista osa on läsnä jokaisessa tekstissä ja osaan pitää kiinnittää huomiota monien tekstien kohdalla. Elementtejä ei lukutaitovastauksessa käydä läpi mekaanisesti vaan  tarkastellaan, mitkä elementit analysoitavassa tekstissä ovat tehtävänannon kannalta olennaisia. Elementit muodostavat kartan, jonka avulla kirjoittaja onnistuu tekemään aineistosta monipuolisia havaintoja - ja elementtiluokitus tulee opetella ulkoa.

Lukutaitovastauksen laatimisessa auttaa tieto lukiolaisen lukutaidon ulottuuvuuksista ja niihin liittyvistä apukysymyksistä. Onnistuneessa lukutaitovastauksessa kirjoittaja osoittaa paitsi kykyä analyyttiseen luentaan myös kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallintaa ja kykyä tehdä tekstistä tulkintoja. Löydät lisätietoa lukiolaisen lukutaidon ulottuvuuksista täältä (linkki) ja opettele kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon liittyvät apukysymykset ulkoa.

Looginen rakenne ja tarkka ja tiivis ilmaisu tukevat analyyttista lähestymistapaa

Lukutaitovastauksessa rakenne ja ilmaisu palvelevat analyyttista lähestymistapaa. Vastauksella on kappalejako, joka tulee suunnitella kappale kappaleelta ennen kirjoittamista. Jokainen vastauksen kappale rakentuu yhden aineistosta tehdyn päähavainnoin ympärille, ja kukin kappale alkaa päähavainnon tiivistävällä ydinvirkkeellä, jossa viitataan tehtävänannon keskeiseen käsitteeseen. Jos tehtävänantona on tarkastella novellin miljöötä, jokaisessa ydinvirkkeessä näkyy "miljöön" käsite: "Miljöökuvauksessa tulee esille...", "Miljööstä voi päätellä myös, että...", "Miljööstä saadaan selville...", "Miljöö vaikuttaa..." Kappaleet ryhmitellään päähavaintojen mukaan eikä kappalejaossa seurata aineiston rakennetta.

Vastauksen kokonaisrakenteen tulee olla looginen. Usein jäsentelytapa, jossa tärkeistä havainnoista edetään vähemmän tärkeisiin, on lukutaitovastauksessa toimiva. Vastaus kannattaa aloittaa tuomalla esille aineiston tavoitteet, vaikka tätä ei erikseen kysyttäisikään. Tehtävänannot on rakennettu niin, että keskeiset sisällöt liittyvät aina aineiston päätavoitteisiin, joten tavoitteet on hyvä tehdä selväksi myös itselleen. Huomioi argumentoivassa, vaikuttamaan pyrkivässä tekstissä teesi eli pääväite, kaunokirjallisuudessa ja fiktiivissä teksteissä teemat ja tietoa välittävässä tekstissä aineiston ydintieto. Vastauksen aloitusvirkkeessä kerrotaan aineiston tekijä ja tekstilaji ja esitetään jo yksi tehtävänannon kannalta olennainen havainto. Esimerkiksi, jos tehtävänantona on analysoida, millaisia realismille tyypillisiä piirteitä on Hanna-Riikka Kuisman romaanin Kerrostalo (2019) katkelmassa, vastauksen voi aloittaa näin:

Hanna-Riikka Kuisman romaanin Kerrostalo katkelma edustaa vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta, jonka tavoitteena on tuoda esille yhteiskunnallisia ongelmakohtia. Katkelmassa tavoitteisiin pyritään realismille tyylisuuntana ominaisten keinojen avulla, sillä katkelmassa on läsnä kaksi olennaista realismin piirrettä: pyrkimys todenmukaiseen kuvaukseen ja yhteiskunnallisten ongelmien esille nostaminen.

Lukutaitovastaukseen ei tehdä erillistä lopetuskappaletta, vaan teksti loppuu, kun havainnot loppuvat. Vastausta ei myöskään otsikoida.

Läpi vastauksen analyyttista lähestymistapaa tukee H-E-P-vastaustekniikka, johon kannattaa perehtyä opintojen alusta alkaen. H-E-P-tekniikan kirjaimet tulevat sanoista "havainto-esimerkki-päätelmät". Ensin kirjoittaja tekee aineistosta tehtävänannon mukaisen havainnon, tämän jälkeen hän perustelee aineistolla, kuinka havaittu ilmiö näkyy tekstissä ja pohtii sitten, millaisia merkityksiä havainnolla on tekstin kokonaisuudessa. Seuraavassa esimerkissä tehtävänantona on ollut analysoida realismin tyylipiirteitä Hanna-Riikka Kuisman romaanissa Kerrostalo (2019), ja kirjoittaja hyödyntää H-E-P-tekniikkaa.

Hanna-Riikka Kuisman romaanin Kerrostalo katkelma edustaa vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta, jonka tavoitteena on tuoda esille yhteiskunnallisia ongelmakohtia. Katkelmassa tavoitteisiin pyritään realismille tyylisuuntana ominaisten keinojen avulla, sillä katkelmassa on läsnä kaksi olennaista realismin piirrettä: pyrkimys todenmukaiseen kuvaukseen ja yhteiskunnallisten ongelmien esille nostaminen. Katkelmassa kuvataan kaunistelemattomasti päihderiippuvuutta. Suonensisäisiä huumeita käyttävä tyttö lukkiutuu naapurinsa vessaan, ja ulkopuolinen hän-kertoja kuvaa yksityiskohtaisesti, kuinka vessa sotkeutuu vereen, sillä tytön piikitys tuottaa vaikeuksia. Kohtauksen on raadollisuudessaan tarkoitus herättää lukijassa tunteita ja tehdä hänet tietoisemmaksi suomalaisessa yhteiskunnassa marginaaliin jäävän ilmiön luonteesta, ja tytön tunnekokemuksia avaava kerronta saa lukijan myös samastumaan hahmoon.

Punainen = Havainto

Sininen = Esimerkki

Ruskea = Päätelmät

Lukutaitovastauksen analyyttista otetta tukevat ilmaisun tiiviys ja tarkkuus. Vastaukselle annettu merkkimäärä on pieni , joten tilaa ei ole rönsyille, toistolle, tarpeettomalle aineiston referoinnille, pitkille sitaateille tai omaa tekstiä luonnehtivalle metatekstille. Vastaus koostuu kokonaisista, rakenteeltaan selkeistä virkkeistä, ellei vastaajaa ohjeisteta laatimaan luetelmatyyppistä vastausta, ja vastauksessa käytetään neutraalia asiatyyliä, johon eivät kuulu esimerkiksi puhekieliset ilmaukset.

Miten pitkä vastauksen tulee olla?

Lukutaitovastauksen pituus vaihtelee, ja vastauksen suosituspituus näkyy tehtävänannossa. Tavallisia pituuksia ovat 4500 merkkiä, 2500 merkkiä ja 2000 merkkiä, eikä välilyöntiä lasketa mukaan merkkimäärään. Hyvä vastaus voi ylittää suosituspituuden mutta ei yleensä jää sen alle.

Pituusvaatimuksien ohittaminen voi kieliä vastauksen ongelmista. Liian lyhyessä vastauksessa havaintoja ja päätelmiä ei ole tarpeeksi tai niitä ei ole välttämättä perusteltu aineistolla riittävän laajasti. Kovin pitkä vastaus voi taas sisältää esimerkiksi asiaankuulumatonta aineiston referointia.

Miten vastaus arvioidaan?

Lukutaitovastauksessa korostuvat tärkeysjärjestyksessä seuraavat asiat:

1. Kokonaiskuva lukutaidosta

2. Sisältöainekset

3. Esitystapa

Kun lukutaitoa arvioidaan kokonaisuutena, kiinnitetään huomiota siihen kuinka vastaaja hallitsee seuraavat lukutaidon ulottuvuudet, jotka painottuvat eri tavoin tehtävänannosta riippuen:

• Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito
• Analyyttinen lukutaito ja tekstien tulkinnan taito

Vastauksen esitystavan arvioinnissa ei huomioida erikseen kielen virheitä, esimerkiksi yhdyssanavirheitä tai puuttuvia pilkkuja, mutta kieleltään virheellisen vastauksen merkitykset eivät välity kunnolla - ja tämä vaikuttaa arvosanaan.

Vastauksen maksimipistemäärä riippuu vastauksen laajuudesta, ja maksimipistemäärä voi olla 30 pistettä, 18 pistettä tai 12 pistettä.