Kuvan lähde

Objektiivisten sanomalehtitekstien analyysi

Tässä mallivastauspankin osiossa käsitellään lukutaitovastauksia, jotka on tuotettu "objektiivisten sanomalehtitekstien" pohjalta. Ennen vastauksiin tutustumista sinun kannattaa perehtyä huolellisemmin tekstilajeja edustaviin teksteihin täällä. Muista myös, että mikään teksti ei ole objektiivinen maailman peilikuva vaan aina tuotettu jostakin tietystä näkökulmasta.

Kokonaisuus 1: Esimerkki uutisanalyysista

Seuraava teksti on esimerkki onnistuneesta uutisanalyysista. Vastauksen tehtävänanto on seuraavanlainen: Mistä tekstin piirteistä huomaat, että kyseessä on uutinen? Löydät tekstin aineiston täältä. Mikäli linkki on vanhentunut, pääset aineistoon myös täältä. Vastauksessa on lihavoitu uutisen tekstilajipiirteiden analyysissa keskeiset käsitteet.

Ensimmäinen kappale: Vastaaja viittaa lukutaitovastaukselle ominaisesti lyhyesti pohjatekstiin, mutta pohjatekstiä ei esitellä lukijalle laajemmin, sillä oletus on, että tekstin lukija tuntee aineiston. Vastaaja käy ensimmäisessä kappaleessa suoraan asiaan, vastaamaan määrättyyn tehtävänantoon.

Ylen sivustolla (2020) julkaistun tekstin tunnistaa tekstilajiltaan uutiseksi, sillä teksti vastaa uutiselle ominaisesti uutiskysymyksiin "kuka", "mitä", "missä" ja "milloin".=> Kappaleen aloittaa ydinvirke, joka tiivistää kappaleen pääsisällön ja liittää kappaleen sisällön suoraan tehtävänantoon. Lisäksi uutisessa pohditaan tapahtuneen seurauksia. Uutisessa tekijä, "kuka", ovat siilit ja kysymykseen "mitä" vastataan kertomalla, että siilit ovat toistuvasti jääneet robottiruohonleikkureiden alle. Tapahtumapaikaksi tekstissä selviää Inkoo, mutta uutinen ei anna tarkkaa vastausta kysymykseen "milloin". Uutinen on julkaistu heinäkuussa vuonna 2020 ja yleensä uutiset antavat ajankohtaista tietoa, joten voidaan olettaa, että tapahtumat ovat tapahtuneet kesällä 2020, lähellä uutisen julkaisuajankohtaa. Uutiselle ominaisesti teksti käsittelee myös tapahtuneen seurauksia: siilejä on kuollut, ja niitä on myös pelastettu eläinlääkärin hoiviin, missä ne ovat alkaneet toipua.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös siksi, että teksti täyttää uutiskriteerit, joita ovat muun muassa ajankohtaisuus, paikallisuus, laajuus ja harvinaisuus. Teksti on julkaisuajankohtanaan ollut ajankohtainen, juuri tapahtunut asia ja tapahtuma koskettaa paikallisesti ihmisiä, joiden elinympäristössä on robottiruohonleikkureita, ja leikkurit ovat 2020 -luvulla jo varsin yleisiä ympäri Suomea. Lisäksi uutinen voi koskettaa laajemmin kaikkia suomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita siilien kohtalosta, ja oletettavasti näitä suomalaisia on paljon: siiliä pidetään suomalaisessa kulttuurissa sympaattisena, tunteita herättävänä eläimenä. Uutiskriteerinä tapahtuman harvinaisuus täyttyy, sillä aiemmin vastaavia tapauksia ei ole noussut esille eikä robottiruohonleikkureiden ole ehkä kuviteltu olevan siileille vaarallisia.

Uutisessa on havaittavissa nimenomaan  uutiselle ominaista moniäänisyyttä. Vahvimmin uutisessa kuuluu toimittaja Nina Swahnin ääni, sillä nimenomaan toimittaja on esimerkiksi päättänyt, mitä uutisen sisällössä painotetaan ja millaisia uutista varten haastateltujen henkilöiden repliikkejä on poimittu kokonaisuuteen. Uutista varten on uutiselle tyypillisesti haastateltu henkilöitä, joita tapahtunut jollain tavalla koskettaa, ja jälleen uutiselle tyypillisesti esille on nostettu suoria sitaatteja haastateltujen puheesta. Tässä uutisessa ääneen pääsevät eläinlääkäri Kaisa Wuorimaa ja löytöeläinkodin pitäjä Päivi Räty. Uutiselle ominaisesti haastateltavat ovat molemmat asiantuntija-asemassa, erityisen tietoisia esimerkiksi eläimiin kohdistuvista uhkista.

Uutisen huomaa uutiseksi siitäkin, että tekstistä löytyvät kaikki uutiselle ominaiset ovat: otsikko, ingressi, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit. Otsikon "Uusi uhka siileille? Robottiruohonleikkurit tuhosivat kahden eri pihan siiliperheet" on tarkoitus tiivistää uutisen olennainen sisältö ja samalla saada lukija kiinnostumaan tekstistä tarjoamalla uutta tietoa - jotakin, mitä lukija ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi. Otsikkoa seuraava ingressi tiivistää uutisen pääsisällön, ja ingressiä seuraavassa leipätekstissä vastataan tarkemmin uutiskysymyksiin. Uutiseen on liitetty kolme kuvaa, jotka esittävät hoidossa olevia siilejä, ja kuvilla on monia nimenomaan uutiskuville ominaisia tehtäviä. Ensinnäkin kuvat luovat uutiseen todentuntua ja havainnollistavat käsiteltävää ilmiötä: kuvissa voidaan nähdä todella hoidossa olevat siilit. Suomalaiset pitävät tyypillisesti siilejä sympaattisina ja tunteisiin vetoavina eläiminä, joten kuvat kiinnittävät lukijan huomion myös vetoamalla tunteisiin. Uutiskuville ominaisesti kuviin on liitetty myös kuvateksti, ja tässä uutisessa kuvatekstit toistavat jo leipätekstissä esille tullutta tietoa, mikä on toisinaan uutiskuvien kuvateksteille ominaista.

Uutisen huomaa tekstilajiltaan uutiseksi myös siksi, että se noudattaa rakenteessaan niin sanottua kärjellään seisovan kolmion periaatetta. Ensin uutisessa tuodaan esille tärkein, siilien kohtaama tuho, joka selostetaan uutisen tärkeimpänä asiana kaikista laajimmin. Tämän jälkeen ilmiöstä aletaan kertoa suppeammin ja samalla siirrytään vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin: uutisen lopussa kerrotaan esimerkiksi ajatuksia siitä, milloin hoitoon otetut siilit voitaisiin vapauttaa.

Uutisen tunnistaa uutiseksi myös uutisen tyylistä. Uutinen on kirjoitettu kirjakielellä, ja kokonaisuus edustaa neutraalia asiatyyliä, jossa ei juurikaan ole kohosteisia ilmauksia.

Uutisen keskeiset kontekstit - esimerkiksi tekijä, julkaisukanava, vastaanottaja ja julkaisuaika - liittävät nekin tekstin lajityypiltään nimenomaan uutiseksi. Uutisen on uutiselle tyypillisesti tehnyt toimittaja ja uutinen on julkaistu nimenomaan Ylen verkkosivustolla, jolta lukija olettaakin löytävänsä uutisia. Lisäksi Ylen sivustolla uutinen tavoittaa varsin laajan lukijakunnan, mikä on yleensä uutisen tavoitteenakin. Uutisen julkaisuaika viestii tekstin kulttuurisesta taustasta: robottiruohonleikkurit ovat alkaneet yleistyä tavallisissa suomalaisissa kodeissa, ja suomalaiset voivat olla erityisen kiinnostuneita juuri siilien elämästä, sillä suomalaisten suhde siileihin on ollut tiivis: siilit kulkevat ihmisten pihapiireissä ja niitä on esimerkiksi tavattu ruokkia.

Kuvan lähde

Kokonaisuus 2: Henkilöjutun analyysi

Tehtävänanto: Millaisen kuvan teksti välittää Paula Vesalasta ja millaisin keinoin tämä kuva rakennettaan? Vastauksen suosituspituus on vähintään 4000 merkkiä ja maksimipistemäärä 18 pistettä. Löydät aineiston täältä. Mikäli linkki on vanhentunut pääset aineistoon myös täältä.

Vastaus 1

Silja Massan Paula Vesalaa käsittelevä artikkeli pyrkii antamaan artistista hyvin monipuolisen kuvan. Tekstissä kuvataan Paula Vesalan elämää aina nuoruusvuosista menestyksen vuosiin, ja näin laajalla aikajänteellä tarkasteltuna Vesalan elämään on mahtunut hyvin monenlaisia tapahtumia.

Tekstin alkupuolella kerrotaan, että Vesala oli nuorena epäsuosittu. Hän ei tuntenut kuuluvansa porukkaan, eikä hänellä ollut esimerkiksi poikaystäviä. Vesala näyttäytyy silti hahmona, joka osoittaa huomattavaa yritteliäisyyttä: hän soitti esimerkiksi kaduilla grunge-bändissä ja vastasi kiusaajille samalla mitalla. Paula Vesala ei siis ole heikko uhri vaan pikemminkin häntä voi pitää selviytyjänä, joka on uudelleen ja uudelleen jaksanut muokata elämästään itsensä näköisen.

Paula Vesala on artikkelin perusteella hyvin voitokas. Hän on soittanut PMMP -yhtyeessä, jonka kerrotaan olleen 2000 -luvulla yksi Suomen suosituimmista. Lisäksi Vesala on esiintynyt suositussa "Vain elämää" -ohjelmassa ja artikkelin ilmestymisen aikaan hän on voittanut useita Emma -palkintoja. Vesalan elämässä on tapahtunut kaikenlaista, koska hän on mennyt naimisiin, saanut lapsen ja eronnut.

Vesala on artikkelin perusteella varsin peloton ihminen, joka ei pelkää syöksyä kohti uutta, vaikka välillä tunteekin epävarmuutta. Vesala ei halua katsella elämässään taaksepäin, ja hän kertookin tulleensa koko ajan vain onnellisemmaksi. Vesala pitää "nostalgisointia" "maailmanlopun kiihdyttäjänä", eikä hän halua katsella elämässään taaksepäin.

Tekstissä tuodaan myös esille haavoittuvaisempaa puolta Vesalasta. Artisti tunnustaa pelkäävänsä epäonnistumisia, joita hänen on vaikeaa unohtaa ja joiden vuoksi hän voi jopa fyysisestikin huonosti. Vesala ei silti ikinä hauku omia töitään, vaan haluaa aina suhtautua tekemiseensä myönteisesti. Vesala inhoaakin tasapäistävää kulttuuria: menestyjiä ei osata tarpeeksi kannustaa, eikä toisaalta heikoille tarjota riittävästi apua. Omissa epäonnistumisissa ei pitäisi Vesalan mielestä ikinä kieriä.  

Paula Vesala on tekstin perusteella voimakkaasti feministi. Hän ei voi esimerkiksi sietää musiikkimaailmassa "tytöttelyä" tai miesten hyvä-veli -verkostoja. Lähinnä hän tuntee naisten kykyjä epäileviä kohtaan sääliä. Vesala oli feministi jo yläasteella, jossa hän koki, että tytön ei tarvitse olla kiltimpi kuin poikien vain siksi, että hän on tyttö.

Artikkelin lopussa tuodaan ilmi, että Vesala on hyvin lannistumaton. Hän kokee tärkeäksi jatkaa tekemistään eikä katso vielä suinkaan saavuttaneensa kaikkea. Vesala ei vielä tiedä, mihin hän suuntaa seuraavaksi vuonna 2018, sillä kalenteri on tyhjä. Vesala kannustaa myös nuoria yrittämään aina uudelleen.

Merkit: 2330

Tehtävä: Tarkastelkaa yhdessä, missä määrin seuraavat luonnehdinnat sopivat tekstiin ja minkä pistemäärän asteikolla 4-10 antaisitte tekstille.

-Sisältö toistaa enimmäkseen aineiston sisältöjä

-Vastauksessa havaintoja on pyritty ryhmittelemään

-Vastauksessa on käytetty tekstilajin analyysiin sopivia käsitteitä

Vastaus 2

Silja Massan kirjoittamassa 12.2.2017 julkaistussa Paula Vesalaa käsittelevässä artikkelissa Paula Vesalasta halutaan antaa kuva voimakkaana, eteenpäin suuntautuneena selviytyjänä.  Tämä näkyy jo tekstin pääotsikossa, johon artikkelin sävy tiivistyy: Kulttuurivieras Paula Vesala on aloittanut kaiken monta kertaa alusta - "Se on ollut ainoa vaihtoehto". Ingressissä, joka tiivistää henkilöjutun olennaisen sisällön, tuodaan niinikään esille, että Vesala on suuntautunut tulevaisuuteen. "En ole juuri katsellut taaksepäin", Vesala toteaa tekstissä.

Tekstin kontekstit selittävät monia tekstin erityispiirteistä. Vesala on tekstin mukaan juuri palkittu Emma -gaalassa monissa kategorioissa, joten hän on noussut jälleen näkyvästi suuren yleisön tietoisuuteen, ja julkaisuajankohdan lukijakunta on varmasti kiinnostunut kuulemaan nimenomaan Vesalan onnistumisen taustasta. Tähän taustaan tekstikokonaisuus pääasiassa keskittyykin. Lisäksi tekstissä oletetaan, että Paula Vesala on hahmona ainakin jollakin tasolla lukijalle jo entuudestaan tuttu: häntä ei esimerkiksi tekstin alussa esitellä, vaan kirjoittaja aloittaa suoraan kuvaamaan Vesalan nuoruutta.

Varsinaisessa leipätekstissä keskeisenä tyylikeinona toimivat vastakkainasettelut, joiden kautta Vesalan hahmo halutaan tuoda esille. Vesala on ollut ennen omien sanojensa mukaan "maailman epäsuosituin tyttö", mutta tekstissä korostetaan hänen nykyistä suurta suosiotaan: entiset pilkkaajat ovatkin alkaneet lähettää ihailuviestejä, ja pöydällä kimaltavat Emma -patsaat. Tekstissä tuodaan esille myös, että ennen Vesala asui "kylillä", pienillä paikkakunnilla, mutta nyt hän on siirtynyt Kaliforniaan, osaksi kansainvälistä todellisuutta. Vesalasta luodun tarinan voikin ajatella noudattavat osin perinteistä draaman kaarta viihde-elämän tuhkimotarinoiden tavoin: aluksi henkilöllä on paljon vaikeuksia, joita vastaan hän taistelee, mutta ristiriidat ovat voitettavissa ja lopputulos on onnellinen. Vesala on omien sanojensa mukaan tullut "koko ajan pikku hiljaa onnellisemmaksi". Perinteisestä draaman kaaresta poiketen Vesalan tarinan korostetaan kuitenkin jäävän avoimeksi: Vesala ei tiedä vielä lainkaan, mitä aikoo tehdä vuonna 2018.

Vesalan elämäntarina halutaan tuoda esille kokonaisuutena, jossa on paljon yllättäviä juonenkäänteitä ja äkkinäisiä suunnanmuutoksia. Vesala on tekstin mukaan "tehnyt isoja elämänmuutoksia paljon ja usein", ja tekstissä nämä elämänmuutokset esitetään nimenomaan yllättävinä käänteinä, joiden taustaa ja prosessiluonnetta ei tuoda esille. Tällainen linjaus korostaa kuvaa Vesalasta ihmisenä, joka heti uuden mahdollisuuden nähdessään tarttuu siihen empimättä ja liikoja ajattelematta. Myös Vesalan omat repliikit voimistavat kuvaa: hän pitää esimerkiksi surullisena sitä, että ihmiset jäävät kiinni menneisyyden kaavoihin.

Osittain Vesalasta syntyvä kuva on ristiriitainenkin. Vesala painottaa jatkuvasti, että hän on voimakas ja mainitsee olevansa feministi. Nuorena hän soitti rohkeasti bändissä, vaikka muut pilkkasivat. Hän oli tekstin mukaan kapinoiva tyttö, joka on aikuisena pyrkinyt selviytymään omilla ehdoillaan mieskeskeisessä musiikkimaailmassa. Toisaalta niin voimakkaana esiintyvä Vesala kertoo aika yllättäen pelkäävänsä epäonnistumista ja mainitsee myös, että "uuteen hyppääminen on ollut välillä vaikeaa". Artistista halutaan henkilöjutussa luoda tarkoituksellisestikin moniulotteinen kuva: Vesala on rohkea pelkuri ja samalla syvästi tunteva ihminen, joka osaa laittaa tunteensa tarvittaessa sivuun. 

Artikkelissa Vesalaa siteerataan paljon suoraan, ja sitaatit antavat kuvan henkilöstä, joka puhuu äärimmäisiä ilmauksia käyttäen. Esimerkeiksi tällaisista ilmauksista käyvät vaikkapa seuraavat: "Pojat räkivät päälle", "Oon silleen, että haistakaa vittu", "Pelkään epäonnistumista ihan sikana" ja "Eivät ne - - tajua sitä, miksei nuoria naisia voi enää nykyään puristaa perseestä ja pyytää keittämään kahvia". Kielenkäyttö tukee kuvaa, jonka muu teksti synnyttää Vesalasta: Vesala on ujostelematon, suorasukainen ja rohkea.

Henkilöjutun yhteyteen liitetyt valokuvat välittävät myös kuvaa Vesalasta eräänlaisena kapinallisena luonnonlapsena. Kuvat ovat lähikuvia, joissa huomio kiinnittyy Vesalan kasvojen lisäksi tämän hiuksiin. Kasvoillaan Vesalalla on kevyt naisellinen meikki, mutta hiukset on vedetty maskuliinisesti ja tarkoituksen epäsiististikin taakse. Vesalalla on yllään vaalea paitapusero, jonka voi ehkäpä nähdä sukupuolettomana vaatevalintana.

Varsinaisen henkilöjutun yhteyteen liitetty kainalojuttu tuo niinikään esille Vesalan persoonan jakautuneisuutta. Vesala suosittelee lukijalle musiikkia, jossa ei hänen sanojensa mukaan yritetä miellyttää ketään, ja tämä mukailee hänestä syntyvää kuvaa vahvana naisena, joka ei kumartele ketään. Toisaalta Vesala suosittelee lukijalle rauhallista joogaa, joka saa hänet itkemään ja antaa mieltä piristäviä sisustusvinkkejä. Kainalojutussa tiivistyy hyvin koko muun tekstin henki: Vesalan halutaan edustavat eräällä tapaa 2010 -luvun feministisen ajattelun ideaalinaista -  hän on päässyt pitkälle miesten maailmassa laittamatta naisellisuuttaan sivuun.

Merkit: 4516

Tehtävä:

a) Poimikaa yhdessä vastauksessa käytetyt tekstilajin analyysiin soveltuvat käsitteet ja pohtikaa, onko käsitteitä käytetty oikein ja riittävästi.

b) Poimikaa vastauksesta kohdat, joissa kirjoittaja huomioi tekstin konteksteja ja osoittaa kykyä kulttuuriseen lukutaitoon.

c) Tarkastelkaa vastausta vasten äidinkielen digitaalisen kokeen arviointikriteerejä. Minkä pistemäärän asteikolla 4-10 antaisitte vastaukselle?