Vaikuttamaan pyrkivien tekstien analyysi

Tehtävänanto: Erittele tekstin "Ääni lapselle" vaikuttamisen keinoja. Vastauksen suosituspituus on noin 4500 merkkiä ja maksimipistemäärä 30 pistettä. 

Vastaus 1

Videon "Ääni lapselle" tavoite on tuoda esille, kuinka vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lapseen. Video on julkaistu vuonna 2010, ja se kuuluu osaksi "Lasinen lapsuus" - kampanjaa. Jo kampanjan nimi kertoo, mistä on kyse: alkoholistien lasten lapsuus on täynnä laseja ja toisaalta lapsuus itsessään on kuin lasia, helposti särkevää ja ehkä satuttavaa.

Videolla pieni tyttö ja poika on laitettu puhumaan vanhempien äänillä. Perheen isällä on selvästi krapula, sillä äiti tarjoaa hänelle juomista ja isän olo helpottuu. Sitten vanhemmat alkavat nauttia alkoholia yhdessä. Ensin heillä näyttäisi olevan vähän hauskaa, mutta hauskuus loppuu nopeasti, kun isä alkaa kosketella äitiä epäsopivalla tavalla. Äiti kysyy, onko isä tehnyt lapsille iltapalaa ja isä mutisee vastaukseksi "lapasille, lapasille". Tämä on erityisen voimakkaasti vaikuttamaan pyrkivä kohta videossa. Toisaalta isän vastaus voi jonkun mielestä olla hauska - mitä se ei kyllä todellakaan ole - ja toisekseen vastauksesta käy ilmi se, kuinka välinpitämätön isä on omia lapsiaan kohtaan. Nykymaailmassa kukaan lapsi ei ole ansainnut syntyä tällaiseen perheeseen, jossa ei saa ruokaa. Vanhemmat myös riitelevät ja äiti kaatuilee, mikä ei varmasti ole lapsista kovin mukavaa. Voimakkaasti videolla vaikuttaa lisäksi se, että vanhemmat sammuvat lopulta. He ovat jättäneet lapsensa täysin yksin ja makaavat vain tiedottomina. Tässä vedotaan selvästi katsojan tunteisiin. Videosta ei jää hyvä mieli.

Videolla pyritään antamaan mahdollisimman huono kuva alkoholin käytöstä: vanhemmat riitelevät, äiti haukkuu isää ja isä luultavasti pissii housuihinsa. Tottakai humalaisten aikuisten käytös halutaan näyttää mahdollisimman kielteisenä. Eihän videossa olisi mitään järkeä, jos aikuisilla olisi vain hauskaa yhdessä ja lapsetkin saisivat positiivista huomiota kännisiltä vanhemmiltaan.

Videolla lapset esittävät humalaisia aikuisia. Tämä voi olla jonkun mielestä hauskaa, mutta minusta video epäonnistuu pahasti. Alkoholismi on niin vakava asia, ettei sen nojalla pitäisi laskea leikkiä. Sitäpaitsi lasten esitys ei edes ole kovin uskottava: lapset ovat melkein heti täydessä humalassa juomisen aloitettuaan.

Videolla katsojaan pyritään vaikuttamaan ilmeiden ja eleiden avulla. Lapsilla on aluksi iloiset ilmeet mutta humalassa heillä on nyrpeät ilmeet, ja tämä viestii siitä, että humalassa oleminen ei ole vain hauskaa. Lasten eleet ovat kömpelöitä, ja tämän avulla tuodaan esille sitä, kuinka humalassa ihminen ei voi hallita omaa motorista toimintaansa. Pahimmillaan ihminen ei voi humalassa hallita edes sitä, nukkuuko vai onko hereillä, ja tämä käy ilmi videon lopussa, kun lapset vain makaavat keskellä hiekkalaatikkoa.

Videon lopussa kirkas lapsen ääni kysyy: "Miksi niiden pitää käyttäytyä noin?" Ääni voisi kuulua lapselle, joka on seurannut sivusta isän ja äidin juopottelua ja kummastelee nyt vanhempiensa käytöstä. Vanhemmat eivät voi vastata lapselle, koska he ovat sammuneet. Luultavasti vanhemmat keksisivät kuitenkin vain tekosyitä, sillä alkoholistit ovat mestareita keksimään erilaisia selityksiä juomiselleen. 

Video on suunnattu aikuisille, sillä lapset eivät välttämättä edes ymmärrä, mitä videolla tapahtuu, jos he eivät ole koskaan nähneet humalaisia aikuisia. Lapsista video voi olla vain hauska, koska näyttelijät riehuvat ympäriinsä. Lapsi ei myöskään välttämättä ymmärrä, miksi videon lapset puhuvat niin kummallisella äänellä.

Video pyrkii vetoamaan erityisesti katsojan tunteisiin. Katsojaa voi naurattaa, ja tämän takia hän kiinnittää huomionsa videoon. Yleensä lapsien avulla on helppo saada tunteet kuumenemaan, sillä lapset ovat pieniä ja viattomia. Niin tässäkin tapauksessa: videon tarkoitus on, että katsojalle tulee paha mieli vanhempien alkoholin käytöstä.

a) Minkä arvosanan antaisit tekstille asteikolla 30-25-20-15-10-5-0?

b) Miten seuraavat väitteet sopivat vastaukseen?

-Lukutapa on pinnallinen, ja vastaajan huomio kiinnittyy usein epäolennaisuuksiin.

-Analyysi on uskottavaa.

-Vastaaja on pyrkinyt käyttämään tehtävään sopivia käsitteitä.

-Vastaaja on huomioinut tekstin kannalta olennaisia konteksteja.

-Vastaajan teksti on rakenteeltaan selkeä.

-Vastaus edustaa hyvää asiatyyliä.

Vastaus 2

Teksti “Ääni lapselle” on julkaistu vuonna 2010 osana Lasinen lapsuus - kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda esille ja ehkäistä niitä haittoja, joita vanhempien alkoholinkäyttö tuottaa lapselle. Videon sanomaa voisi luonnehtia ajattomaksi, sillä alkoholin liikakäyttö lapsiperheissä on ollut Suomessa ongelma varmasti siitä lähtien, kun aikuiset ovat alkaneet alkoholia käyttää. Videon pääteesin voisi tiivistää seuraavaan muotoon: “Aikuisten ei tulisi juoda alkoholia tavalla, joka estää heitä olemasta vastuullisia vanhempia lapsilleen”.

Videolla pääteesin puolesta argumentoidaan vetoamalla lapsiperheiden alkoholinkäytön kielteisiin seurauksiin. Tekstissä seuraukset näkyvät vanhempien konkreettisessa toiminnassa, keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja suhteessa lapsiin. Videolla kaksi lasta - tyttö ja poika-  esittävät juovia aikuisia - äitiä ja isää. Äiti avaa isälle pullon, jota symboloi hiekkakakku ja isä kertoo juomisen jälkeen, että olo alkaa parantua. Tästä voidaan päätellä, että nyt ei juoda ensimmäistä kertaa, vaan vanhemmat ovat juoneet jo pidemmän aikaa, ja jälleen on tullut  aika helpottaa vieroitusoireita juomalla lisää. Videolla halutaan siis korostaa ennen muuta todellisen alkoholiongelman vaikutusta lapsiin.

Humaltuminen esitetään videolla nopeutettuna prosessina, jonka aikana katsojaan pyritään vetoamaan osin perinteisen draaman kaaren avulla: Juomisella on lyhyt myönteinen alkuvaihe, jolloin vanhemmat hymyilevät. Pian ilmestyy kuitenkin suurempia ja suurempia ristiriitoja: isä esimerkiksi koskettelee äitiä seksuaalisesti tavalla, josta äiti ei pidä, äiti pilkkaa isää tämän kaadettua kaljaa housuihinsa ja lopulta tilanne kärjistyy käsikähmäksi ja päättyy vanhempien sammumiseen. Totutusta draaman kaaresta poiketen katsojaan halutaan vedota lopulla, joka on onneton, jättää turhautumisen tunteen. 

Humaltumisen tarinaa tuetaan erilaisin äänitehostein. Aluksi, kun isähahmo vasta aloittaa juomista, taustalla kuuluu kellon tikitys, joka luo painostavaa tunnelmaa: vieroitusoireiden hetki esitetään ikävänä. Humaltumisen lyhyellä onnen hetkellä soi hiljainen riehakas musiikki, joka kuitenkin katkeaa nopeasti. Ratkaisulla halutaan alleviivata juomiseen liittyvän ilon väliaikaisuutta. Tarinan vaiheessa, jossa ristiriidat kärjistyvät äärimmilleen, kellon tikitys vaihtuu nopeaan, hakkaavaan ääneen, joka luo suoraan uhkaavan vaikutelman.

Videossa lasten käyttäminen aikuisten äänitorvina on harkittu vaikuttamisen keino. Lasten yhdistäminen alkoholia juoviin vanhempiin voi vaikuttaa humoristiselta, sillä katsojan taustaoletukset tilanteesta käännetään ylösalaisin: aikuiset ovatkin lapsia, ja aikuisten sanat lasten suusta kuulostavat koomisille. Videon hauskuus on moniulotteinen seikka: toisaalta katsoja kiinnostuu, mutta toisaalta humoristisuus voi viedä terää pääväitteeltä, mikäli katsoja ei enää suhtaudu aiheeseen lainkaan vakavasti.

Lapset toimivat puhujina myös siksi, että videolla pyritään luomaan vastakkainasetteluja ja leikittelemään symbolisilla merkityksillä. Kun pieni lapsi esittää juopunutta, lapsen maailman viattomuus ja aikuisten maailma asettuvat vastakkain pysyvään ristiriitaan. Video pyrkii tämän ristiriidan avulla tuomaan esille, että alkoholi ei mitenkään ole sovitettavissa lasten maailmaan. Toisaalta aikuiset rinnastuvat lapsiin: aikuisten juominen on lapsellista käytöstä ja juova aikuinen kuin lapsi hiekkalaatikkoleikeissä. Juotu alkoholi on vertauskuvallisesti kuin hiekkaa, yhtä merkityksellistä ja nautinnollista. Lopussa vanhemmat - eli hiekkalaatikolle nukkumaan romahtaneet lapset - rajataan suuren, hiekkaan piirretyn pullosymbolin sisään. Pullo hahmojen ympärillä voi symboloida riippuvuutta alkoholista, sitä että vanhemmat eivät suinkaan ole vapaita leikkijöitä vaan lopulta pullon vankeja.

Videon nimi on “Ääni lapselle”, mutta paradoksaalisesti lapsen ääntä ei videolla juuri kuulla. Humalaisten vanhempien suhde lapsiin on korostuneen välinpitämätön: isä ei ole laittanut lapsille iltapalaa ja äiti kaatuilee lasten nähden välittämättä siitä, millainen vaikutus tilanteella on lapsiin. Ainoastaan lopussa lapsen ääni esittää retorisen kysymyksen: “Miksi niiden pitää käyttäytyä noin?” Aikuisten äänen vaihtuminen lapsen ääneen saa katsojan tarkkaavaisuuden tiivistymään ja videon tapahtumia vasten katsojasta tuntuu siltä, että tämä on nyt aito lapsen ääni, lapsen näkökulma asiaan, kun lapset aiemmin olivat sivussa. Todellisuudessa aikuisten juominen ei ole lapselle leikkiä vaan toimintaa, joka näyttäytyy käsittämättömänä ja uhkaa lapsen kehitystä. Kuten kampanjan nimikin kertoo, alkoholistiperheessä lapsuus on “lasinen”, särkyvä ja haavoja tuottava.

Juomisen huonojen seurausten näyttämisen lisäksi video vetoaa argumentaatiossaan vahvasti arvoihin. Videon voisi ajatella pohjautuvan ideologiaan, jossa lapsi esitetään hauraana olentona, jolla on oikeus turvalliseen ympäristöön ja vastuuta kantaviin vanhempiin. Lapsella on ihmisenä kyseenalaistamaton itseisarvo, jota tulisi kunnioittaa. Videon näkemys lapsen ja aikuisen suhteesta on niin yleisesti jaettu, että videon voisi kuvitella vetoavan varsin suureen aikuisyleisöön. Hieman paradoksaalisesti video ei juurikaan kosketa vanhempia, jotka eivät jo valmiiksi arvosta hyvää ja turvallista lapsuutta.

Tehtävät:

a) Miten kokonaisvaltaisesti kirjoittaja huomioi videon? Jääkö jotakin olennaista analysoimatta?

b) Miten uskottavana pidät analyysia?

c) Kirjoittaja on päätynyt hyödyntämään argumentaatioanalyysia. Onko ratkaisu mielestäsi toimiva? Pohtikaa vielä yhteisesti, millaisten tekstien analyysiin argumentaatioanalyysi sopii ja millaisten taas ei.

d) Poimi kirjoittajan hyödyntämät tekstianalyysin käsitteet. Käyttääkö kirjoittaja käsitteitä oikein? Millainen analyysi olisi ilman käsitteitä?