Kuvan: Unsplash


Lukutaidon esimerkkivastauksia

Vastaus 1


Tarkasteltavan vastaustekstin tehtävänanto: Analysoi Saarijärven Paavon henkilökuvaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 2000 merkkiä. Vastauksen maksimipistemäärä on 12 pistettä. (Lukutaidon ylioppilaskoe, kevät 2019)
Aineisto 4A (YO-koe)

J.L. Runebergin runo “Saarijärven Paavo” edustaa 1800 -luvun kansallisromanttista kirjallisuutta. Kansallisromanttisen suuntauksen keskeisenä tavoitteena oli rakentaa  suomalaista identiteettiä, nostaa esille kansakunnan oletettu erityislaatuisuus, ja tämä pyrkimys näkyy hyvin Saarijärven Paavo -runossa. Runossa esiintyvä Paavo on eräänlainen ideaalisuomalainen, johon pyritään liittämään 1800 -luvun kulttuurisessa maisemassa myönteisenä nähtyjä piirteitä, kuten käytännöllinen neuvokkuus, ahkeruus, uskonnollisuus sekä siihen liittyvä idealismi ja heikommassa asemassa olevien tukeminen.


Saarijärven Paavon erinomainen työteliäisyys ja tietty uskonnollinen idealismi tuodaan esille läpi runon. Ensimmäisessä säkeistössä puhuja toteaa suoraan, että Paavo “perkas, hoiti ahkerasti maataan”. Paavon sadon hävittävät kuitenkin usein erilaiset luonnonilmiöt: esimerkiksi runon toisessa säkeistössä raekuuron kuvaillaan vievän puolet sadosta, ja syksyn koittaessa jäljellä olevan sadon tuhoaa halla. Toiston avulla runossa tuodaan esille Paavon arvomaailman ydin vaikeassa tilanteessa. Paavo toteaa runossa kahdesti: “Koettelee mutt’ ei hylkää herra”. Säettä seuraavissa kahdessa säkeessä tuodaan esille, että Paavo päättää jatkaa työntekoa entistä ahkerammin - hänellä on vahva luterilainen työmoraali. Lisäksi runon lopussa Paavo pyrkii rakastamaan lähimmäisiään kristinuskon perusperiaatteiden mukaisesti: “Pane leipään puolet petäjäistä,/ veihän naapurimme touon halla”. Paavo on onnistunut kasvattamaan viljasadon, mutta päättää elää edelleen puutteessa, sillä sadosta on riitettävä jaettavaksi myös muille.


Paavo on henkilöhahmona aikakautensa tuote. Hän jakaa 1800 -luvun suomalaisen avoimen kristillisen arvomaailman, ja häneen liitetään sisukkuus, joka on usein haluttu liittää nimenomaan suomalaisen identiteetin osaksi. Lisäksi hän taistelee 1800 -luvun viljelijän arkeen kuuluvien tavanomaisten vaikeuksien kanssa mutta on ideaalisuomalaisen tavoin ilmeisen neuvokas: puhuja mainitsee Paavon esimerkiksi taitavan viljelyn perustoiminnot kylvämisen, kyntämisen ja ojittamisen.


Paavoon liitetyt ominaisuudet eivät nykylukijan silmin ole kuitenkaan pelkästään myönteisiä. Paavo on feministisessä tulkintayhteydessä epäilyttävä hahmo: hän jättää runossa vaimon neuvot toistuvasti syrjään, aivan kuin vaimon hahmo olisi automaattisesti ohitettavissa. Niinikään Paavon luontosuhde on 1800 -luvun viljelijälle tyypillinen: luonto on ensisijaisesti vastus, joka tulee kesyttää.


Merkit: 2210

Tehtävä:


a) Tarkastele, kuinka kirjoittaja kontekstualisoi runoa. Millaisia konteksteja kirjoittaja nostaa esille? Merkitse tekstiin punaisella kontekstualisoivat osiot.

b) Tarkastele H-E-P-tekniikkaa vastauksen toisessa ja kolmannessa kappaleessa. Missä kohdissa kirjoittaja esittää havainnon? Missä kohdissa hän perustelee havaintoa tekstiesimerkein? Kuinka onnistuneena pidät H-E-P-tekniikkaa?


Vastaus 2

Tutustu ylioppilastehtävään 4.1  täältä ja lue myös hyvän vastauksen piirteet. Kirjoita hyvän vastauksen piirteiden pohjalta oma lukutaitovastaus ylioppilaskokeessa annetusta tehtävänannosta.