Kuva: Unsplash

Esseen kirjoittajan apupaketti

Pidä tätä apupakettia monisteena mukana aina, kun tuotat esseetä Abitti-ympäristössä. Apupaketin tarkoituksena on auttaa sinua välttämään tavallisimmat esseen tuottamisen karikot. Jos mahdollista, pidä kirjoitustilanteessa mukana myös vanhoja esseitä palautteineen. Tarkoitus on, että kehityt kirjoittajana etkä toista samoja virheitä uudelleen ja uudelleen.

Esseeprosessi pähkinänkuoressa

 1. Valitse sopiva aihio ja rajaa reilusti itseäsi kiinnostava päänäkökulma. Rajaaminen on välttämätöntä, sillä aihiot ovat sellaisenaan liian laajoja käsiteltäviksi. Päänäkökulman voi esittää väitteen tai kysymyksen muodossa.

2. Valitse alustavasti sopivat aineistot, joita on tehtävänannosta riippuen yksi tai kaksi.

3. Ideoi laajasti esimerkiksi listauksen tai miellekartan avulla omia ajatuksiasi ja aineistoa hyödyntäen.

4. Valitse ideoiden joukosta esseesi käsittelynäkökulmat ja suunnittele esseesi käsittelyosion rakenne kappale kappaleelta. Ylioppilasesseen laajuisen esseen käsittelyosiossa on tavallisesti noin viisi kappaletta eli poimi mukaan noin viisi käsittelynäkökulmaa. Päätä myös, kuinka hyödynnät aineistoja.

5. Valitse esseellesi sopiva aloitus, lopetus ja otsikko.

6. Kirjoita raakaversio.

7. Hio raakaversiota.

-Onhan jokaisessa kappaleessa kokoava ydinvirke?

-Onhan aineistoihin viitattu oikein ja erottuuhan oma äänesi aineistojen äänestä?

- Tarkista huolellisesti esseen kieli. Ethän tee virheitä, jotka on mainittu kielenhuollon mustalla listalla?

Ohjeita tekstin muotoiluun

Yleinen muotoilu

• Käytä fonttikokoa 12
• Sopivat fontit ovat Arial, Calibri ja Times New Roman.
• Tekstin reunoja ei tarvitse tasata.

Otsikointi 

• Otsikko laitetaan heti asiakirjan ensimmäiselle riville.
• Otsikko alkaa heti rivin alusta.
• Otsikkoa ei lihavoida, alleviivata tai kursivoida.
• Otsikko kirjoitetaan samalla fontilla ja fonttikoolla kuin muukin teksti.
• Otsikon jälkeen varsinainen teksti aloitetaan kolmen rivin päästä otsikosta.

Kappalejako

• Merkitse kappalejako jättämällä kahden kappaleen väliin rivi tyhjää.
• Sisentäminen kappalejaon merkintätapana ei ole mahdollinen.
• Tarkista aina, että kappaleisiin ei jää yksittäisiä sisennettyjä rivejä, vaan kaikki saman kappaleen rivit alkavat kappaleen alusta.

Ohjeita aineiston käyttöön

Aineiston esittelyviittaus

Kun viittaat aineistoon ensimmäisen kerran, tee esittelyviittaus, jonka on noudatettava tarkasti tässä mainittuja ohjeita. Esittelyviittauksesta käy ilmi kuusi asiaa: aineiston nimi, tekijä, tekstilaji, tekstin julkaisupaikka, tekstin julkaisuaika ja aineiston aihe parilla sanalla tiivistettynä. Muotoile viittaus seuraavasti ja huomaa, että kaunokirjallisuuteen ei viitata aivan samoin kuin nettilähteeseen:

Tutkija Jyrki Pääskynen kertoo kolumnissaan Usko tulevaan, nuori! (Helsingin Sanomat, 11.6.2024), että nuorten aikuisten pitäisi olla Suomessa optimistisempia. 

Karin Smirnoff kuvaa romaanissaan Lähdin veljen luo (2021) syrjäseudulla elävien kaksosten raskaan lapsuuden vaikutuksia nykyhetkeen.

Aineistoviittaus esittelyviittauksen jälkeen

Kun esittelyviittaus on jo kerran tehty, ei ole syytä tehdä sitä enää uudestaan. Kun viittaat aineistoon seuraavan kerran, mainitse tekijä ja tekstilaji:

Jyrki Pääskynen kertoo kolumnissaan esimerkiksi, että nuorten tulisi iloita ilmaisesta koulutuksesta.

Suorat sitaatit

 Suorat sitaatit eli lainausmerkeissä otetut jaksot aineistosta eivät ole yleensä tarpeen. Harjoitteluvaiheessa vältä suoria sitaatteja ja selosta aineistoa omin sanoin lyhentäen eli referoiden.

Oman äänen erottaminen aineiston äänestä

Huomaa, että lukijalle tulee olla selvää, mikä tekstissä on omaasi ja mikä taas peräisin aineistosta. Kun keskustelet aineiston kanssa, voit aluksi käyttää esimerkiksi seuraavanlaisia ilmauksia: Itse ajattelen...Minun mielestäni...

Seuraavassa esimerkissä aineistoa referoiva osuus on merkitty punaisella ja kirjoittajan oma kommentointi sinisellä:

Jyrki Pääskynen kertoo kolumnissaan esimerkiksi, että nuorten tulisi iloita ilmaisesta koulutuksesta. Olen sitä mieltä, että tässä kolumnisti on ehdottomasti oikeassa.

Kielenhuollon musta lista

Seuraavaan "Kielenhuollon mustaan listaan" on kerätty virhetyyppejä, jotka ovat lukion tekstilajeissa erityisen yleisiä. Tarkasta tekstisi aina huolellisesti, jotta olet varma, että siinä ei esiinny ainakaan tässä mainittuja virheitä.

Seuraavassa esityksessä sinisellä merkityissä kohdissa ei ole virhettä, kun taas punaisella merkityt kohdat ovat virheellisiä.

Pilkkusäännöt

Monissa esseeteksteissä pilkkuja on joko liian vähän tai liikaa. Sinun tulee osata laittaa pilkku ainakin päälauseen ja sivulauseen välille, listauksiin sekä irrallisiin lisäyksiin.  Huomaa, että myös päälauseiden ja kahden sivulauseen välinen pilkutus on hyvä osata, mikäli tavoittelet äidinkielestä korkeaa arvosanaa.

1. Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee pilkku. Kertaa päälauseen ja sivulauseen välisen pilkutuksen yleissäännöt.

2. Pelkällä pilkulla ei voi yhdistää kahta erillistä lausetta.

Virheellinen tapa: Hän oli niin kaunis, halusin heti suudella häntä.

Virheellinen tapa: Me opiskelemme koulussa paljon, olen myös oppinut uusia asioita.

Virheen voi korjata esimerkiksi jakamalla rakenteen kahdeksi erilliseksi virkkeeksi tai käyttämällä lauseiden välillä ja -konjunktiota.

Oikea tapa: Hän oli niin kaunis. Halusin heti suudella häntä.

Oikea tapa: Hän oli niin kaunis, ja halusin heti suudella häntä.

3. Pilkkua voidaan käyttää myös irrallisissa lisäyksissä.

Mari, tavattoman ahkera tyttö, oli yllättäen kyllästynyt rehkimään.

Hän tuijotti minua hiljaa, selvästi varoen.

4. Älä laita pilkkua ennen kuin-sanaa. 

Kuin -sanan eteen tulee pilkku vain, jos sana aloittaa kokonaisen predikaatillisen sivulauseen, eikä pilkku on tällöinkään välttämätön. Mikäli pääsääntöä ei hahmota, on helpointa jättää pilkku aina pois.

Olen nyt rohkeampi kuin nuorempana.=> Huomaa, että pilkkua ei käytetä.

Hän juoksi pihan poikki kuin olisi halunnut paeta kaikkia. => Pilkku on mahdollinen ennen kuin-sanaa, mutta sen voi myös jättää pois.

Kongruenssi

Lauseessa predikaatti eli persoonamuodoissa taipunut verbi mukautuu subjektiin: Jos tekijä on monikollinen myös predikaatin pitää olla. Yksiköllisen tekijän kanssa predikaattikin on yksikössä. Ilmiötä kutsutaan nimityksellä "kongruenssi".

Virheellinen tapa: Matti ja Maija poimii omenat. 

Oikea tapa: Matti ja Maija poimivat omenat.

Virheellinen tapa: Heidän luokkaansa häiritsi hankalat opettajat 

Oikea tapa: Heidän luokkaansa häiritsivät hankalat opettajat.

Pronominit joka ja mikä relatiivilauseen alussa

Pronomini "joka" viittaa relatiivilauseen alussa suoraan edelliseen sanaan, kun taas pronomini "mikä" viittaa koko edeltävään lauseeseen. Pronomineja ei tule sekoittaa keskenään.

Virheellinen tapa: Minä näin naisen, mikä kantoi suurta koria.

Oikea tapa: Minä näin naisen, joka kantoi suurta koria.

Virheellinen tapa:  Kaupungilla oli aivan hiljaista, joka hieman hermostutti häntä.

Oikea tapa: Kaupungilla oli aivan hiljaista, mikä hieman hermostutti häntä.

Tarpeettomat täytesanat

Älä käytä niin -sanaa sivulauseen alussa ennen pilkkua. Voisi sanoa, että “niin” on “puhekielen pilkku”, joka ei kuulu kirjoitettuun kieleen.

Virheellinen tapa: Jos haluaa oppia, niin tarvitsee välillä keskittyä tylsiinkin asioihin.

Oikea tapa: Jos haluaa oppia, tarvitsee välillä keskittyä tylsiinkin asioihin.

Älä käytä että -sanaa epäsuorasti kysyvän sivulauseen alussa.

Virheellinen tapa: Hän halusi tietää, että menemmekö ulos tänään.

Oikea tapa: Hän halusi tietää, menemmekö ulos tänään.

Yhdyssanojen oikeinkirjoitus

Kertaa yhdyssanojen oikeinkirjoitus. Huomaa erityisesti yhdysmerkin oikea käyttö esimerkiksi lyhenteitä ja erisnimiä sisältävien sanojen kohdalla: A-ryhmä, Tuntematon sotilas -romaani

Ison ja pienen alkukirjaimen valinta

Lue yksityiskohtaiset ohjeet aiheesta Särmä-digikirjasi sivulta 365.

Omistusliitteen käyttö

Kun persoonapronomini esiintyy genetiivimuodossa (minun, sinun, hänen, meidän, teidän heidän), tarvitset usein omistusliitteen.

Virheellinen tapa: Hänen luokalla on monia opiskelijoita.

Oikea tapa: Hänen luokallaan on monia opiskelijoita

Virheellinen tapa: Heidän hyvin suuri koira jolkotti pellolla.

Oikea tapa: Heidän hyvin suuri koiransa jolkotti pellolla.

Puhekieliset sananvalinnat

Puhekieliset muodot on merkitty virkkeisiin punaisella värillä.

Virheellinen tapa: Tämä juttu on aika vaikea. 

Oikea tapa: Tämä asia on aika vaikea.

Virheellinen tapa: Runon pätkä ilmentää rakastumista tunnekokemuksena.

Oikea tapa: Runon katkelma ilmentää rakastumista tunnekokemuksena.

Englannin mallin mukaiset rakenteet

Englannin mallin mukaista sinä-passiivia tulisi välttää.

Virheellinen muoto: Jos sinä opiskelet, kehityt kyllä.

Oikea muoto: Jos opiskelee, kehittyy kyllä.

Oikea muoto: Jos lukiolainen opiskelee, hän kehittyy kyllä.

Vajaat lauseet ja virkkeet

Älä tuota koskaan vajaita, predikaatittomia lauseita. 

Virheellinen tapa: Taas oiva esimerkki ihmisen laiskuudesta.

Oikea tapa: Tämä on taas oiva esimerkki ihmisen laiskuudesta.

Virheellinen tapa: Voiko hyväksi häviäjäksi oppia?. Ehkä toiset mutta lopulta aika harva.

Oikea tapa: Voiko hyväksi häviäjäksi oppia? Ehkä toiset voivat kehittyä näin, mutta lopulta aika harva oppii häviämään.

Metateksti esseen osana

Metateksti on eräänlaista oman tekstin juontamista ja tekstin rakenteen selittämistä. 

Vältä tämänkaltaisia ilmauksia:

Tulen tässä esseessä käsittelemään….

Kuten alussa mainitsin…

Huomaa, että on myös tarpeetonta selostaa omaa työskentelyprosessiaan tähän tapaan: Luettuani aineistot huomasin...Aluksi minulle oli epäselvää, mitä runossa tarkoitettiin.

 Muita huomionarvoisia tyylisääntöjä

Älä käytä oman tekstisi osana sulkeita tai /-merkkiä. Sulkeet tulevat kyseeseen vain kohdissa, joissa ne ovat osa aineiston esittelyviittausta ja /-merkkiä tarvitset ainoastaan runouden esittelyn yhteydessä.

Älä käytä tekstissäsi lyhenteitä (esim. jne. yms. ns...).